Hiipuuko suomalaisuus?

Suomessa syntyvyyden kasvuun saattaminen näyttää edelleen olevan hyvin vaikeaa. Uusimpien väestöennusteiden mukaan väkilukumme on kääntymässä laskuun ja viidessä kunnassa kuudesta kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Huoltosuhteen heikkenemiseen ainoaksi lääkkeeksi pyritään esittämään työperäistä maahanmuuttoa. Panostukset lapsimyönteiseen perhepolitiikkaan ontuvat edelleen. Nuorien naiskansanedustajiemme ja naisministereidemme  esimerkki lapsiluvun kasvattamisessa ei yksistään riitä, vaikkakin  sillä toivoisi olevan myönteinen vaikutus saman ikäluokan väestöön. Toki edellä mainituilla  lähtökohdat perheenlisäykselle ovat monille lapsista  haaveileville otollisimmat taloudelliset näkökohdat huomioiden. Ei maassamme silti jokaisen nuoren naisen ja miehen tarvitse perustaa perhettä, eikä se ole kaikille muutoinkaan mahdollista johtuen monista eri tekijöistä, mutta niille joille tämä mahdollisuus on suotu, yhteiskunnan kannustimet tulisi olla niin vahvat, että kansallinen syntyvyys saadaan väestöpoliittisesti suotuisaan suuntaan.

 

Väestöennusteiden mukaan vain suuret kasvukeskukset eli pääkaupunkiseutu ja yliopistokaupungit saavat kasvatettua asukaslukuaan tulevina vuosikymmeninä ja muut alueet ja kuntakeskukset hiipuvat entisestään. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että ennusteiden mukaan vieraskielisten määrä kasvaa maassamme suomenkielistä väestöä nopeammin. Tämä näkyy jo nyt parhaiten pääkaupunkiseudulla, jossa vieraskielisiä asui vuonna 2020 ( 216 995 ) eli  enemmän kuin muissa kunnissa yhteensä ( 215 892 ). Ennusteen mukaan Suomen väestöstä on vuonna 2040 vieraskielisiä jo 16,1 %.  Asiasta uutisoi sanomalehti Kaleva 13.11.2021, jossa aluekehityksen asiantuntija Timo Aro arvioi erilaisten väestöennusteiden perusteella yhteiskuntamme väestöpoliittisia näkymiä laajemminkin.

 

Kehitys on mielestäni hälyttävää ja vaikeasti hallittavissa, koska kielitaidottomuuden seurauksena muun muassa työmarkkinat vaikeutuvat entisestään. Mikäli haluamme pitää suomenkielen asiointi-, virka- ja valtakielenä maassamme, tilanteen hallitseminen vaatii merkittävää panostusta kansalliseen perhepolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutusohjelmiin. Jos syntyvyyttä kantaväestön keskuudessa ei saada nousuun, olemme muutaman kymmenen vuoden kuluttua vähemmistönä omassa maassamme niin kielellisesti kuin väestöllisestikin. On tietenkin eri asia, jos todella näin halutaan laajasti yhteiskunnassamme tapahtuvan, kuten nykyinen trendi näyttää olevan. Tämä huolestuttaa erityisesti meitä sinisten jäseniä, sillä meille smp:n juurista versoneelle puolueelle isänmaa, äidin syli ja lapsen kehto ovat kansakuntamme elinehto.

0
Jari Pirinen
Oulu

Yrittäjä
Oulun Siniset ry:n puheenjohtaja 2018-
Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry:n puheenjohtaja 2020-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu