Tuhoaako alhainen syntyvyys yhteiskuntaamme?
Suomessa syntyi heti sotien jälkeen 1940-1950 vuosikymmenillä parhaimpina vuosina noin satatuhatta lasta per vuosi. Uusia avioliittoja solmittiin sodan kauhujen lieventyessä. Heteka-ja kirkkovenekulttuuri kukoistivat ja monilapsisia perheitä syntyi ilman uskonnollista vakaumustakin maan täyttämiseksi lapsiperheillä. Perhekoon kasvu johti asutuksen, koulujen ja kaupallisten palveluiden sekä terveyskeskusten yleistymiseen maaseudulla ihmisten tarpeiden mukaan. Nykyisen kaltaista sosiaalietuusverkkoa ei vielä tuolloin ollut ja työ kuin työ otettiinkin yleensä vastaan elannon varmistamiseksi.
Viimeisten vuosikymmenten aikana yhteiskunnassamme elinolot ovat kohentuneet, mutta syntyvyyden puolittuminen sodan jälkeisistä parhaista vuosista vääristää jo väestön ikärakennetta. Elintason omavastuuta on siirretty yksittäiseltä kansalaiselta yhteiskunnan vastuuksi erilaisin sosiaalietuuksin ja tukitoimin.
Kantaväestön elinolojen kohentumisen seuraukset ovat olleet yhteiskunnallisesti merkittäviä. Uudet teknologiat, someyhteisöt ja erilaiset harrastukset sekä mukavuudenhalu ovat nousseet perheiden perustamisen yläpuolelle vieden ajan perinteisiltä iltapuhteilta. Kirkkoveneiden kuvat ovat hävinneet katukuvasta ja yleisten vessojen seiniltä. Tilalle ovat tulleet nykyajan ”rembranttien” spreijaukset erilaisine kirjainyhdistelmineen.
Koulut, terveyskeskukset, kaupat ja monet muut palvelut ovat hävinneet lähes kokonaan monista pienemmistä kunnista keskittämispolitiikan toimiessa veturina maaseudun alasajolle. Kaupunkikeskuksissa rakennuskulttuurin vallanneet pienet yksiöt ja kaksiot eivät tue perheiden perustamisen tarpeita.
Yhteiskunnassamme näyttäisikin tapahtuvan merkittäviä muutoksia alhaisen kansallisen syntyvyyden seurauksena niin identiteettimme kuin huoltosuhteenkin osalta. Asiaa on pyritty korjaamaan ulkoistamalla syntyvyys ja työllisyyskin yhä enenevässä määrin maahanmuuttajien harteille. Tuhoaako alhainen kansallinen syntyvyys yhteiskuntaamme? Se on akuutti kysymys, jota ei osata tai haluta ratkaista kansallisella perhepolitiikalla kansakuntamme eduksi.
Jos syyllisiä tilanteeseen pitää hakea, niin nykyiset keski-ikäiset ja eläkeläiset ovat kanavoineet hyvinvoinnin hedelmät sen verran tarkkaan meille itsellemme, ettei nuorten kannata haaveilla vastaavasta. Jos katsotaan mitä nykyinen sinimusta hallitus tekee, niin se edelleen karsii nuorilta lisää ja antaa rahat eläkeläisille ja hyvätuloisille keski-ikäisille. Ja ottavat ennätyksellisesti valtion velkaa.
Nuorten ikäluokat kokevat vahvaa turvattomuutta tulevaisuuden suhteen. Heillä on elätettävänä jättisuuret eläkeläisten ikäluokat yhä pienempien työikäisten luokkien varassa. Mikä muka rohkaisisi tekemään lisää lapsia jotka myös joutuu elättämään?
Myöskään maahanmuuttajat eivät lisäänny juuri sen tehokkaammin vaikka jotkut niin kuvittelevat. Sen ryhmän etuna suomalaisiin verrattuna on, että elätettäviä vanhuksia on poikkeuksellisen vähän. Sekin suhde toki vuosikymmenten saatossa muuttuu, mutta suuret ikäluokat ovat kansantalouden onneksi silloin jo poistuneet.
Mutta meidät syylliset voit tunnistaa tuolta ensimmäisestä kappaleesta. Onko jotain tehtävissä? Tuskin. Itsekkyys kun on ollut politiikassa nouseva trendi.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmassa on monien mielestä liikaa ihmisiä, mutta kuitenkin suo-maalaisia on liian vähän. Lestat ja musulmaanithan tätä yrittä paikata.
Onko noitten maailma sitten sellainen, jota kannattaisi kannattaa.
Mene ja tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos syntyvyys pysyy väestöryhmittäin ennallaan, vuonna 3000 suomalisia on sata miljardia ja he ovat kaikki lestadiolaisia”
-Osmo Soininvaara
Ilmoita asiaton viesti
Liikakansoitus, saasteet, jne… eletään kriisien kulta-aikaa.
Tarvitaan lisää lapsia eläkkeitä varten mutta pienemmällä hiilijalan jäljellä, mutta kulutuksen pienentäminen taas vie työpaikat.
Ei ole helppoa aikuisen navigoida kaiken keskellä mitä nyt tapahtuu, siihen vielä lapsi tai kaksi luomaan kuluja.
Ymmärrän hyvin jos helpompi nostaa kädet pystyyn ja elää itseään varten, varsinkin kun tuntuu että heti syyllistetään jos ei vietä työpaikalla kaikkea aikaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Älkää tohottako kyllä luonto kaiken hoitaa.On aina hoitanut aikaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskuntaan ei välttämättä kannata sitoutua miten sattu. Sidonnaisuus tuo mukaan mallin, jota käyttää. Tätä on vaikea välttää, ellei melkein mahdotonta.
Tavallinen ei ole sidottu siten, että siitä on odottaa parempaa, tai normaalia. Tämä on yleistuntuma, jota on vaikea perustella.
Kyse on killerirakenteen välttämisestä, ei sen sokeasta lisäpudotuksen rakentamisesta.
Ellei voi tietää nykyisyyttä, ei oikein perusteita asettua sitä rakentamaan, kun toisaalta kokemus vahvistaa tällä tavoin perusarvelua.
Kyse ei ole vain tavan syntyvyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksena otsikon kysymykseen: se ei tuhoa yhteiskuntaamme eli yhteiskuntamme ei tuhoudu tästä syystä, mutta alhainen syntyvyys tulee tottakai vaikuttamaan yhteiskuntaamme ja sen rakenteisiin. Ongelma ei ole nuorissa, jotka eivät halua tehdä lapsia eikä myöskään kansalaisista, jotka haluavat elää pitkään ja vanhaksi. Molemmilla on oikeutensa. Perimmältään ongelma on talousjärjestelmämme, joka ei kykene sopeutumaan rajattuun tai jopa negatiiviseen talouskasvuun. Jos joillakin sanoilla nykyistä talousjärjestelmäämme pitäisi kuvata, niin ne ovat ”ahneuden utopia”. Kuvitelma siitä, että hyvinvointimme paranee jatkuvan talouden kasvun seurauksena hamaan tappiin asti. Hyvinvointi tässä teoriassa tarkoittaa aineellista hyvinvointia. Mutta edes se ei voi kasvaa loputtomiin, rajat ovat jo tulleet vastaan. Kaupankäynnin globalisaatio on loppujen lopuksi se, mikä tuhoaa yhteiskuntamme. Yhteiskunnan todellinen varallisuus, niin aineellinen kuin henkinenkin, edellyttää tuottavaa työtä, oli se sitten maataloutta, teollista tuotantoa tai vaikkapa kalastusta. Pelkkään palveluelinkeinoon perustuva yhteiskunta (johon nyt olemme sortumassa) ei ole pitemmän päälle elinkelpoinen, se ei tuota muuta kuin voittoja välikäsille, jolloin yhteiskunta köyhtyy. Globalisaatio mahdollistaa välikäsien käsittämättömät voitot mutta ei tuo todellista hyvinvointia yhteiskuntaan. Meille on ikävä kyllä asia opetettu täsmälleen päinvastoin. Globaali maailma on sen mukaan riemuvoitto.
Ilmoita asiaton viesti