Suomen suhde Nato-jäsenyyteen – puutteita Venäjän tulkitsemisessa

(Julkaistu Kalevassa 12.3.2023.)

Suomen suhde Nato-jäsenyyteen on tuonut esiin puutteita Venäjän tulkitsemisessa.

Natoon olisi pitänyt liittyä viimeistään 2010-luvulla, jolloin Suomen turvallisuustilanne heikkeni. Venäjän etupiiriajatteluun perustuva voimankäyttö lisääntyi, mitä ilmensivät erityisesti Krimin valtaus (2014) ja Itä-Ukrainan sodan alku. Lisäksi Venäjän kyberhyökkäykset ja muu hybridivaikuttaminen alkoivat lisääntyä. Silloin Nato-jäsenyys ei kuitenkaan saanut kannatusta Suomen valtiojohdolta eikä kansanedustajien enemmistöltä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan (24.2.2022) näytti yllättäneen Suomen valtiojohdon ja kansanedustajat. Kuitenkin hyökkäystä voitiin pitää todennäköisenä viimeistään pari kuukautta aikaisemmin joulukuussa, kun Nato oli odotetusti torjunut Venäjän vaatimukset Naton itälaajenemisen pysäyttämisestä. Venäjä oli ajautunut nurkkaan ja näytti siltä, että se pelasi aikaa hyökkäyksen järjestelyihin. Tästä huolimatta länsijohtajat ottivat vilkkaasti yhteyksiä presidentti Vladimir Putiniin, mikä alkoi näyttää hieman oudolta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut poliitikkojen yleisesti esittämä syy nopealle kääntymiselle Nato-jäsenyyden puolelle. Perustelu kuitenkin ontuu, koska hyökkäys oli jatkumoa Krimin valtaukselle eikä aiheuttanut sotilaallista uhkaa Suomelle. Suomen turvallisuustilanne oli heikentynyt jo aikaisemmin. Ukrainan sodan leviäminen Venäjän ja Naton väliseksi yhteenotoksi huonontaisi kuitenkin Itämeren alueen turvallisuutta, mutta tällainen kehitys ei näytä nyt erityisen todennäköiseltä.

Venäjän joukkojen lisäykset Ukrainan rajan läheisyydessä, vaatimukset Naton laajenemisesta ja hyökkäys Ukrainaan saivat suomalaiset kääntymään nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle. Ensimmäinen kansalaisaloite Nato-jäsenyydestä on päivätty 21.2.2022 eli kolme päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Näihin aikoihin Suomen valtiojohdon suunnalta vielä jarruteltiin Nato-hanketta. Esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto totesi (24.2.2022), että Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat kannattaa selvittää rauhassa. Olisi kuitenkin voinut odottaa, että valtiojohdolla olisi jo ollut selkeä kokonaiskuva asiasta.

Suomen valtiojohto on pyrkinyt nyt aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että Unkari ja Turkki alkaisivat mahdollisimman nopeasti käsitellä Suomen Nato-jäsenyyttä. Kiirehtiminen ei ole kuitenkaan kovin tärkeää Suomen turvallisuuden kannalta. Suomella on vahva armeija ja läntiset kumppanuudet, ja lisäksi Venäjän painopiste on Ukrainan suunnalla. Suomen tuleva Nato-jäsenyys on pitkän aikavälin ratkaisu.