Suomi ei tarvitse suuressa määrin maahanmuuttajia/ulkomaalaisia työntekijöitä

Suomessa on varmaan jonkun verran tarvetta ulkomaalaiselle työvoimalle. Suomessa täytyy osata paikallinen kieli ja olla ammattitaitoa muuten on erittäin vaikeaa saada töitä. Meillä ei ole montaa työpaikkaa ammattitaidottomille ja huonommassa tapauksessa luku- ja kirjoitustaidottomille.

Työvoiman tarvetta pitää katsoa monelta kantilta.

1. Parhaita osaajia ei kannata viedä kehitysmaista.

Emme halua riistää kehitysmaiden parhaimmistoa.

2. Tarveharkintaa ei pidä poistaa, koska EU- ja ETA-alueella on 500 miljoonaa ihmistä, jotka voivat tulla tänne ilman mitään lupia.

Jos tarve on todellinen, niin pitäisi löytyä työntekijöitä EU/ETA-alueelta.

3. Suomessa pitää osata paikallinen kieli ja tietenkin on hyvä, jos kulttuuri ja tavat ovat jo tuttuja, niin silloin sopeutuminen onnistuu paremmin.

4. EU/ETA-alueen ulkopuolelta ei kannata halpatyövoimaa tuoda.

Me emme tarvitse kehitysmaista halpatyövoimaa.

Ei ole järkevää tuoda halpatyövoimaa, jolle Kela maksaa osan, tällainen toiminta ei huoltosuhdetta paranna.

Matalapalkasta ei paljon veroja makseta, jos sitten saadaan asumistukea ja muita tukia Kelasta, niin loppujen lopuksi työntekijä tulee kalliimmaksi kuin mitä itse maksaa veroja.

Mikäli tuodaan myös perhe Suomeen, niin lasten koulutus maksaa kunnalle/valtiolle.

Myös sairaanhoito voi tulla kyseeseen ja siitä voi aiheutua kuluja.

Matalapalkkatyöntekijä tulee kalliimmaksi valtiolle. Huoltosuhde ei parane näin!

Monet yritykset halusivat matalapalkkatöihin ihmisiä ja Kelasta loput. Onhan päivänselvää, että yritys haluaisi ulkoistaa palkanmaksun valtiolle/Kelalle.

Jos maksetaan asumistukea ja muita etuja, niin hyvin nopeasti työsuhde ei olekaan Suomen kannalta järkevä eikä paranna huoltosuhdetta.

Laitoshuoltaja Daniel Böckerman, 38, saa 1 400 euroa kuussa käteen – kymmenettuhannet suomalaiset ovat työssäkäyviä köyhiä ja tienaavat tätäkin vähemmän

https://yle.fi/uutiset/3-10397087

Tarveharkintaa on jo paljon poistettu. Asiantuntijatehtävissä ja rakennusalallakin on poistettu tarveharkinta, minkä jäljet näkyvät.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tarveharkinta-pahentaa-suomen-tyovoimapulaa/f47dd154-0196-3fb9-8159-cd71012945f8

5. Muistetaan espanjalaiset sairaanhoitajat, joita suuren kohun myötä tuotiin. Kuinka moni on edelleen täällä? Tuliko panos-tuotos kohdalleen?

Suomessa pitää osata kieli ja olla työperäinen maahanmuuttaja. Vieraaseen maahan tullessa pitää olla motivaatio ja halu oppia ja omaksua paikallinen kulttuuri, muuten käy helposti nin, ettei sopeudu.

Sairaat ja vanhukset haluavat hoitoa omalla kielellä ja ymmärtää hoitajaa. Mikäli yhteistä kieltä ei ole, tulee helposti turvaton olo ja aiheuttaa stressiä.

Myös ruuanjakelijoiden kielitaito tärkeää, että voi varmistua ruokavalion oikeellisuudesta. Kielitaito on tärkeää, monet ovat joutuneet haastaviin tilanteisiin, kun hoitaja tai apulainen ei ole osannut kieltä. Työturvallisuus/potilasturvallisuus kärsivät.

”Hoitajien ratkaisuun lähteä ovat vaikuttaneet myös maan kalleus, suomen kielen vaikeus ja kylmä ilmasto”

Nyt riitti – espanjalaiset sairaanhoitajat pakenevat Suomesta

https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000614282.html

6. Meillä on omaa väkeä työttömänä.

Työllistetään heidät ensin. Meillä on sama kieli, kulttuuri ja tavat.

7. Meillä on maahantulijoita työttömänä, jotka ovat tulleet Afrikasta ja arabimaista.

Työllistetään heidät ensin.

Suomessa ei ole paljon sellaisia työpaikkoja missä kielitaidottomat voivat työskennellä. Osa tulijoista on tullut paremman elämän takia ja elämään Suomen hyväntahtoisuudella. Jos katsotaan työttömyystilastoja maahanmuuttajista on heistä valtaosa työttöminä. Heistä, jotka ovat töissä, toimivat suurelta osin maahanmuuttoon liittyvissä töissä: asiointitulkkeina ja muina työntekijöinä avustamassa maahanmuuttajia, joten he palvelevat maanmiehiä.

8. Digitalisaatio:

Pohjola ja Nordea ilmoittivat muutama vuosi sitten että digitalisaation vuoksi heiltä katoaa lähivuosina tuhansia työpaikkoja. Varmaan myös muissa yrityksissä digitalisaatio voi vaikuttaa.

Kenties näistä voidaan uudelleenkouluttaa toisiin tehtäviin. Varmasti on helpompaa, kun kieli ja kulttuuri ovat samat.

Onko nämä huomioitu?

Nyt nähdään mitä digitalisaatio todella finanssialalla tarkoittaa – alalta häviää tuhansia työpaikkoja, myös pankkeja voi kadota

https://www.hs.fi/talous/art-2000005424772.html

OP:n Karhinen: Automaatio vie noin 30 prosenttia työpaikoista – ”Mitä näille ihmisille tehdään?”

https://yle.fi/uutiset/3-9518250

9. Vuonna 1989 oli samanlaista vouhkaamista että työntekijät loppuu!

Suomesta sanottiin että loppuu työntekijät ja tarvitaan kiireesti ulkomaalaista työvoimaa. Kuinkas kävi?

Tuli 90-luku ja pahin lama vuosikymmeniin, tuli ennätystyöttömyys ja yrityksiä kaatui. Eipä loppunut työntekijät vaan työpaikat!

Olipa onni, ettei keritty haalimaan ulkomaalaisia työttömiksi. Suhdanteet elävät!

Talouden ennustuksissa on yleensä huono tarkkuus, puhutaan vaikka bruttokansantuotteen kasvusta seuraavalle vuodelle ennustus menee yleensä metsään, kuluvana vuonnakin korjataan ennustuksia moneen kertaan.

Eikö näistä ennustuksista ole opittu mitään?

Nytkin saattaa olla, että nousukausi kääntyy lamaan…

Yleensäkin pitää huolehtia suomalaisten mahdollisuuksista saada töitä ensin eikä poljeta työehtoja. Vasta, jos omasta maasta ei tosiaan löydy tekijöitä, niin sitten etsitään EU:sta ja viimeisenä EU/ETA:n ulkopuolelta. Alihankintayritysten kautta ei pidä palkkoja polkea.

Jossain on valitettu että tarveharkinta kestää liian kauan jos kestää 30 pv, normaali työhönotto ihan Suomessakin kestää 30 pv ja pidempäänkin.

Joten alle 30 pv ei missään nimessä tarvitse päästä.

Pidetään mielessä että jo nyt yritetään polkea palkkoja ja tuoda väärin perustein kolmansista maista työntekijöitä ja laitetaan suomalaiset työttömiksi.

Näin jo toimitaan vaikka on tarveharkinta, miten sitten jos olisi vapaata?

Attendo potki suomalaisia työntekijöitä pihalle – tilalle tuli filippiiniläisiä

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21403a5e-2f1b-439b-b5ce-2957703dc016

EU-alueeltakin tuodaan alihankitayrityksen kautta matalapalkkaihmisiä.

https://www.rakennuslehti.fi/2019/10/virolaiset-jattavat-suomen-paljon-halvempaa-tyovoimaa-haetaan-eun-ulkopuolelta/

Arvorakennuksen työmaalla paljastui jälleen alipalkkausta Helsingissä – Ulkomaalaisille työntekijöille maksettu jopa ”puolet alle vesirajan”

https://yle.fi/uutiset/3-11011026

Suomalaiset rakennusmiehet kärsivät tilanteesta, kun alihankintayritysten kautta tuodaan halpatyövoimaa.

Tämä ei ole Suomen etu, että suomalaiset ovat kortistossa ja ulkomaalaisten avulla poljetaan palkkatasoa.

Rakentamisen laadussa maksetaan kalliisti, että käytetään ulkomaalaisia halpatyöläisiä.

Voiko saada laatua, jos hinta on liian alhainen? Kuka enää ihmettelee että rakennukset oireilee?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu