Kiinteistökaupan kolikon toinen puoli ovat terveet koulut

Kouvolan kaupungin aie myydä osa kiinteistöistään yksityiselle kiinteistösijoittajalle Hemsölle on aiheuttanut näin ennen päätöksentekoa melkoisen salaliittoteorioiden vyöryn. Vyöryn, joka on irti todellisuudesta ja unohtaa aikaisemmat päättäjien hölmöilyt ja laiminlyönnit.

On oikeastaan surullista huomata, että lähes samat tahot, jotka varoittavat kasvavista kaupungin käyttömenoista, ovat pitkälti aiheuttaneet tämän tilanteen vastustamalla kouluverkkouudistuksia, eli pitäneet yllä ylisuuria kouluverkkoon kohdistuvia käyttökustannuksia koko uuden Kouvolan ajan.

Mikäli kouluverkkouudistus olisi tehty ajallaan, ei tätä kauppaa tarvitsisi tuoda meille nyt päätettäväksi. Käyttömenomme kouluverkosta olisi huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin nyt. Unohdamme, että olemme subventoineet päättämättömyyttä vuosikymmenen ajan yli 100 miljoonalla eurolla.

Tämä tosiasia pitäisi nyt muistaa. Meillä on edelleen tehoton, osin epäterveellinen ja heikkolaatuinen kouluverkko. Tekohengitämme sitä viipalekouluilla ja muilla koululaisten ja vanhempien arkea vaikeuttavilla ratkaisuilla.

On älyllistä epärehellisyyttä käsitellä kaupungin kiinteistökauppaa ilman, että liittää siihen päätöksentekoon meidän kouluverkkoratkaisumme. Mikäli emme tätä kauppaa tee, on meillä seuraavassa valtuustossa edessämme jälleen karsittu kouluverkkoratkaisu sekä spekulaatiot roimasta veronkorotuksesta tulevaisuudessa. Kysymys on siis lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan sekä Kouvolan elinvoimasta.

Keskustelua käydään, ikään kuin mikään ympäröivässä maailmassa ei olisi muuttumassa tai jo muuttunut. Katsotaan kapeakatseisesti yhtä kulukohtaa ja pelotellaan yksityisellä, ruotsalaisella omistajuudella. Jos mietitään yhtään globaalisti maailman menoa ja kustannusten ennustettua nousupainetta, ei Kouvolassa rakenneta mitään velkarahalla seuraavien vuosien aikana.

Eikä kyseessä ole mikään kriittinen kiinteistömassa, kuten on väitetty. Ei palolaitos rakennuksena ole mitenkään yhteiskunnan kannalta katsottuna oleva kriittinen kiinteistö. Se on rakennus, jossa on epätavallisen paljon autotallin ovia. Kriittisiä menestystekijöitä voivat olla henkilöstö, kalusto ja erilaiset järjestelmät, joilla ylläpidetään valmiutta, mutta ei itse rakennus ja sen seinät.

Myöskään kouluverkkoamme ei voi sanoa kriittiseksi rakennusmassaksi. Luokkia, opettajienhuoneita ja jumppasaleja. Toki niiden puuttuminen, epätarkoituksen mukainen sijoittelu tai epäterveellisyys kriisiyttävät koko kouluverkon, mutta tällä kaupalla siitä pyritäänkin eroon.

Eräs kirjoittaja Kouvolan sanomien palstalla kirjoitti, että ”on naiivia kuvitella, että ulkomainen sijoitusyhtiö laittaa Kouvolan asiat kuntoon.”  Totta, mutta siitä ei olekaan kysymys. Mielestäni on surullista huomata, että kun ulkomainen sijoitusyhtiö tarjoaa meille ongelmiin ratkaisua, niin aktiivisesti aletaan etsiä asiasta vain ongelmia. Emme halua olla osa ongelman ratkaisua, vaan osa ongelmaa.

Olisi mukava ja virkistävä tuulahdus keskustelussa, jos asian tiimoilta kirjoittavat henkilöt kirjoittaisivat satujen ja salaliittoteorioiden sijaan myös vaihtoehdoista, millä hoidamme lapsille ja nuorille antamamme lupauksen terveistä ja viihtyisistä kouluista. Itse en niitä löydä. Jos niitä on, niin tuokaa ne pöytään vaihtoehdoiksi nyt esitetyille.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu