Mitä palkkatuelta halutaan?

Todetaan tähän alkuun se, että palkkatuki on tehokas, jos se kohdistuu yksityiselle yritykselle. Se taas ei ole niin tehokas ja vaikuttava, jos se kohdistuu julkiselle puolelle tai järjestöille. Asiaa on selvitetty monipuolisesti mm. tässä valtioneuvoston selvityksessä.

ETLA tiivistää asian näin: ”Yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa tuella työllistyneiden ansiotuloja, lisää heidän työkuukausiaan ja vähentää heidän työttömyysriskiään tukijakson päättymisen jälkeen, joskaan vaikutukset eivät ole kovin suuria. Lisäksi pidempi tukijakso näyttää nostavan vaikuttavuusarvioita jonkin verran. Kuntasektorille sekä muille yksityisille toimijoille kohdennettu palkkatuki ei sitä vastoin vaikuta toimivalta välineeltä tavoitteen ollessa tuella työllistyneiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja työllisenä pysymisen parantaminen.”

Sipilän hallitus puuttui 100% palkkatukeen(joka menee pääasiassa järjestöille ja yhdistyksille) asettamalla sille 3000 henkilön katon. Syynä tähän oli nimenomaan se, että pidimme täyden palkkatuen vaikuttavuutta  heikompana verrattuna palkkatuettuun työhön yrityksissä.

Kun määrät olivat tasolla 3800, niin leikkaus henkilömäärään oli siis noin 800 luokkaa. Tästä seurasi erittäin kova kritiikki. Muistan, että mm. Työttömien keskusjärjestö kävi asian tiimoilta ministeriössä vetoamassa siihen, että tuo katto poistettaisiin. Mukanaan Työttömien keskusjärjestöllä oli edeltäjäni Lauri Ihalainen. Ihalainen kertoi tuolloin ymmärtävänsä myös ministeriön kantaa ja esitti, että voisiko 100% palkkatukeen katon poistamisen yhteydessä määritellä kriteerit palkkatuelle. Eli mitä sillä tavoitellaan, mitä halutaan, mihin sen odotetaan työtöntä auttavan jne.

Pidin ja pidän tätä erinomaisena ajatuksena. Kun Rinteen hallitus on poistamassa katon kokonaan, niin toivon, että siellä todellakin pohditaan tätä ajatusta vakavasti. Tuo tutkimus nimittäin osoittaa sen, että” käytännössä tukityöllistynyt henkilö pääsee jatkamaan työelämään ilman tukea useammin yrityksestä kuin järjestöstä.  Tutkimuksen mukaan tuki johtaa kuitenkin melko heikosti pysyvään työllistämiseen.”(lainaus YLE uutiset 8.9 2019)

Paitsi että kyse on veronmaksajille kalliista järjestelmästä, niin usein kyse on myös usein poliittisesti johdetuista yhdistyksistä ja ei kai päätarkoitus ole tukea sellaista toimintaa vain toiminnan itsensä vuoksi  vaan auttaa työttömiä eteenpäin? Kai tästä ollaan samaa mieltä? Ja jos vaikuttavuus on heikkoa, niin eikö sen pitäisi herättää kysymyksiä ja aiheellista kritiikkiä?

Tätä ei pidä sotkea sellaiseen toimintaan kuin vaikka kuntouttava työtoiminta. Sinne ei vain pidä laittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu ja sinne pitää laittaa ne jotka sieltä oikeasti apua saavat. Toistan sen mitä olen jo vuosia hokenut: Ihmiset heille oikeisiin palveluihin, sillä työ-ja toimintakyvyllä joka heillä on. Siksi Työkykyohjelma ja sen esittämät lukuisat toimenpiteet on syytä panna toimeen. Ja on erittäin hyvä että asia on hallitusohjelmassa.

Palkkatuella voi toki olla oma sosiaalinen ulottuvuutensa. Mutta se ei saa mielestäni johtaa siihen, että valtion piikki on täysin auki ja ilman mitään kriteerejä. Kyllä tavoitteet on silti syytä aukaista veronmaksajille.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu