Miten saa sopia?

SAK on teetättänyt Kantarilla kyselytutkimuksen paikallisesta sopimisesta.

Erittäin mielenkiintoista ja suosittelen tutustumaan jos aihe kiinnostaa.

Otan tähän pari ”kalvoa” esimerkkinä tuosta tutkimuksesta ja kommentoin niitä hieman. Näkemys on siis täysin omani ja ei edusta mitään tahoa.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu suhtautumista työehtosopimusten yleissitovuuteen työehtojen määräytymiseen poliittisen kannan mukaisesti. Ja siitä huomaa hyvin millainen jako syntyy ns.perinteisen oikeiston ja vasemmiston välille. Kriittisimmin(tai kielteisimmin) suhtautuvat, ei yllättäen, Kokoomus(36% EI), Keskusta(27% EI) ja- PS(16% EI). Myönteisimmin Vasemmistoliitto(89% KYLLÄ) ja SDP(85% KYLLÄ).

 

Otan tähän toisen kuvaajan alle. Se kuvaa kysymystä: Jos paikallista sopimista lisätään, haluaako että työehtosopimus määrittää työehtojen vähimmäistason, jonka alle ei voi sopia?

Jälleen otan tähän esille kuvan poliittisen kannatuksen mukaisesti.

Kuva 2.

 

Jako on samansuuntainen, ehkä? yllättäen Keskustan kannattajilla on valmiutta tähän jopa himpun verran enemmän kuin Kokoomuksen puoluekannakseen ilmoittaneilla. Mutta en osaa sanoa mikä vaikutus annettuihin vastauksiin on tuolla kysymystä edeltävällä alustuksella. Eli tällä: ”Elinkeinoelämää ja työnantajia edustavat järjestöt ovat vaatineet edelleen paikallisen sopimisen lisäämistä, myös työntekijöiden etuja heikentäen.”

Lisään vielä yhden kuvaajan joka noudattelee samaa kaavaa.

Saako sopia paikallisesti alle minimitason?

Taas voidaan todeta sama jako. Kokoomuksen(16%) ja Keskustan(17%) kannattajat ovat tässä valmiimpia siihen, että TES ei rajoittaisi edes vähimmäistasoa.

Summa summarum. SAK Kantarilla teettämä tutkimus on tehty 13.- 18.3 2020 ja siinä on aineistoa 1053 vastanneelta. Koronan vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen tuossa on siis varsin vähän kyetty arvioimaan, oletan.

Kun olen itse kirjoittanut varsin paljon paikallisesta sopimisesta(mm. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarilindstrom/yleissitovuus-vai-minimipalkka/) ja tuonut esille sen haasteet, niin tämä SAK:n teettämä tutkimus vahvistaa minulle omia käsityksiäni. Ja nostaa esille kysymyksiä:

Onko yleistä valmiutta tehdä toisin sopimista edes silloin kun molemmat osapuolet sille tarpeen yhdessä toteavat?

Eli suomeksi, sopia myös huonommin kuin TES? Väliaikaisesti, jotta päästään pahan ajan yli yhdessä. Vai väittääkö joku ettei niin jo tehdä sellaisissa yrityksissä jossa yrityksen tilanne tunnetaan paremmin kuin ”Helsingin konttorissa”?

Tällaisen kysymyksen asettelun haluaisin ja tietää miten sellaiseen vastattaisiin.

Suomessa paikallisen sopimisen eteneminen tuntuu tyssäävän aina siihen ristiriitaan, että ”nytkin voidaan sopia paremmin” ja toisaalta joidenkin haluamaan tarpeeseen sopia huonommin eli toisin. Tai sellaiseksi se ”toisin sopiminen tunnutaan tulkittavan, huonommaksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu