Muutama kommentti budjettiin

Kolmen päivän(juu, tiedän että valmistelu on kestänyt pidempään) vääntämisen jälkeen Marinin hallitus sai aikaiseksi ensi vuoden budjettiesityksensä. Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa. Lainaus Valtioneuvoston tiedotteesta: Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 17,6 miljardia euroa. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 135 miljardiin euroon.

Muistutan itseäni koko ajan siitä, että tämä on koronabudjetti. Ymmärrän tai ainakin yritän ymmärtää päätetyt toimet tätä faktaa vasten peilaten.

Nyt on valittu täysin toisenlainen reitti ulos talousahdingosta kuin 90-luvun laman aikoihin. Nyt elvytetään isolla kädellä vai pitäisikö sanoa lapiolla.

Tarkastelen tässä lyhyesti sitä, millä tämä kaikki aiotaan maksaa takaisin. Aiotaanhan? Koronalle emme voineet mitään, se on globaali ongelma, joka ei poistu ennen kuin siihen keksitään lääke, rokote. Sitä odotellessa voimme kuitenkin yrittää lieventää sen aiheuttamia vahinkoja. Ja ennen kaikkea iskuja talouteen. Niitä toimia itse odotin.

Työllisyystoimet kiinnostivat ja kiinnostavat. Niistä löytyy kirjaukset täältä.

Näin todetaan tuossa kirjauksessa: ”Hallitus on julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tehnyt päätöksiä, joilla tavoitellaan työllisyyden nostamista 31 000 – 36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä”

2029 mennessä? Kun noita työllisyystoimia lukee eteenpäin, taitaa vastaus löytyä. Lainaan taas.

Yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ‐ toimeksianto työmarkkinajärjestöille

Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista.

Toimeksiannon keskiössä on yli 55‐vuotiaiden työllisyyttä edistävä kokonaisuus ja tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, jolla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 loppuun mennessä VM:n todentamana.

Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020.

Osana toimeksiantoa hallitus edellyttää, että esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. Työkyvyn tukeminen työuran aikana on olennainen tekijä, jotta ikääntyneiden työllisyyttä voidaan kestävästi nostaa. Siksi myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava. Ehdotettujen toimien tulee vahvistaa kokonaisuutena julkista taloutta.

Tälle kokonaisuudelle on arviotu työllisyysvaikutuksiksi 10000- 12000 lisätyöllistä

Mitä tuo nyt sitten tarkoittaa? Sitä, että asia menee kolmikantaan valmisteluun. Tuossa toimeksiannossa EI mainita, sitä että eläkeputki pitäisi lopettaa. Tavoite on työllisten määrässä ja VM:n todentamana.

Kun tuo on toinen hallituksen  merkittävimmistä työllisyystoimista joka menee siis kolmikantaan, ei sen vaikutuksia tule tässä ja nyt vaan vasta vuosien päästä. Siksi tuo 2029, oletan.

Toinen merkittävä(lisätyöllisten määrällä mitattuna) työllisyystoimi, josta hallitus teki päätöksen on tämä:

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE‐toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista.

Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 ‐ 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti. Työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia.

Työnhausta raportoidaan sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.

Työnhakuun ja palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää velvoitteen uudelleen täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa nykyisenkin lainsäädännön mukainen työssäolovelvoite. Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.

Lakiuudistus valmistellaan siten, että sen työllisyysvaikutus on vähintään 9500.

Työllisyysvaikutus: 9 500 ‐ 10 000 lisätyöllistä

Twitterissä oli eilen vilkasta keskustelua siitä, onko tämä edellä esitetty malli kokonaan uusi vai modifioitu malli edellisen hallituksen omatoimisesta työnhaun mallista. Minulle on herttaisen yhdentekevää se, mikä nimi mallille on annettu ja on pelkästään hyvä jos on päädytty lieventämään karensseja olennaisesti ja lisäämään työntekijöitä TE-toimistoissa. Mutta pidän erikoisena sitä, että  julistetaan tämän mallin olevan täysin erilainen kuin omatoimisen työnhaun malli oli. Tässä kuvakaappaus tuolloisesta esityksestä. Koko esitys löytyy täältä

Omatoimisen työnhaun mallin vertailua aktiivimalliin

 

Kolmas merkittävä toimenpide sai mielestäni tekohengitystä kun asia siirrettiin jatkotyöhön. Se on kirjaus paikallisen sopimisen jatkotyöstä.

Sen edistämisen ydin on siinä mitä olen toistanut moneen kertaan. Hallitusohjelman kirjaus ja nyt kirjattu reunaehto kuuluu näin: ”Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.”

Kun kuitenkin faktisesti tavoite työnantajapuolella on saada mahdollisuus sopia alle TES:n eli heikommin erikseen määritellyissä tilanteissa, niin jokainen voi nyt sitten pohtia sitä eteneekö asia yhtään vai ei. Mikä pointti tällä kaikella muuten olisi jos ei heikommin sopimisen mahdollistaminen poikkeustilanteissa? Niin kauan kun Suomessa on yleissitova TES-järjestelmä, ei tämä etene siten kuin joillain on halua.Toinen tavoite on tietenkin saattaa järjestäymätön työnantaja samalla viivalle järjestäytyneen työnantajan kanssa suhteessa sopimiseen.

Eri asia on se, mitä on myös esitetty, että TES pysyisi kuitenkin perälautana. Sen kautta tätä kannattaisi pohtia ennakkoluulottomasti paikallisen sopimisen työryhmässä. Min miälest.

Yhteenvetona totean, että hallituksen nyt tekemät työllisyyspäätökset ovat vielä erittäin kaukana siitä mitä Suomi tarvitsee. Tuossa kirjauksissa on kuitenkin hyviä asioita kuten palkkatuen uudistus, vaka-maksujen alentaminen, osatyökykyisille välityömarkkinatoimija(Samhäll), oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ja työkyvyn ylläpitoa sekä työkyvyttömyyden ehkäisyä vauhdittavat toimet.

Se mikä näissä toimissa osuu silmään, on että moni asia vaatii panostuksia eli rahaa, veronmaksajien rahaa. Rakenteelliset uudistukset on siirretty tai ulkoistettu työmarkkinajärjestöille. Tosin sillä reunahuomautuksella että jos ei valmista synny, hallitus tekee. Näin sen pitääkin olla. Ja sitten pitää myös uskaltaa tehdä.

Tämä oli alku. Jatkoa on luvattu ja itse asiassa se on hallitukselle itsestäänselvyys ja vastuukysymys. Pitäisikö hallitusohjelmaa nyt muuttaa tässä täysin uudessa tilanteessa, jossa hallitus ei tule saavuttamaan itse itseellen asettamaa työllisyystavoitetta 75%? Pitäisi. Koska sehän on nyt käytännössä jo muuttunut.

Teollisuuden kustannukset olivat itselleni mielenkiinnon kohteena. sattuneesta syystä. Siitä kirjattiin näin.

Päästökauppakompensaatio poistuu, mutta tilalle tulee uusi teollisuuden sähköistymisen ja uudistumisen tuki. Tavoitteena edesauttaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja korvaamista sähköllä. Kai jotenkin näin?

Tämä oli hyvä linjaus: ”Hallitus sopii kehysriiheen 2021 mennessä hallituskaudet ylittävästä uudistuvan teollisuuden strategiasta.”

En siis lyttää hallituksen budjettia ja muistutin itselleni korona, korona ja korona. Velanotto huolestuttaa mutta ei läheskään niin paljoa kuin se, mitä tapahtuu kun sitä ryhdytään maksamaan takaisin. Tässä taisikin tulla kirjoittettua raamit seuraavillekin hallituksille samalla. Jaxuhalit!

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu