On tullut oltua

Rinteen hallituksella on edessään sen ensimmäinen budjettiriihi nyt tulevana tiistaina ja keskiviikkona

Taitaa olla tarpeellista vähän selittää. Kun minä, meinaan, olen ennen ollut. Ei siinä oikeastansa muuta ole, mutta rauhallisesti se on otettava.

Kiiru on pidettävä ajallansa, mutta hätäillen tekemällä ei tule muuta kuin kusipäitä mukuloita, niinkuin sitä sanotaan.

Turhan hermoileminen ei edusta mitään, mutta ei sitä taas tarvitse ainootansa kauppaamaankaan ruveta.

Kyllä ne sen oppositiossa mielellänsä ottavat, kun vaan saavat. Tähtäin työllisyystoimien kohdalle, se on paras, ja siitä se selviää.”

(Lainaus; Tuntematon sotilas, Väinö Linna), muokkaus oma.

Tuo viisas kirja osuu nappiin tällekin päivälle, näihin aikoihin jota elämme.

Hallituksen tavoite 75% ja 60000 uutta työpaikkaa on siis tavoite. Siitä on jo väännetty peistä, että ollaanko tuosta tavoitteesta lipsumassa. Keskustelu lähti  liikkeelle Twitterissä kun työministerin erityisavustaja Ville Kopra tviittasi ettei työllisyysastetavoite olisikaan hallituksen päätavoite. Hänen mukaansa määrälliset tavoitteet ovat pikemminkin niitä relevantteja.

Itse ymmärrän asian niin, että nuo kaksi asiaa täydentävät toinen toisensa. Ei ole yhtä ilman toista. Molempien on toteuduttava, jotta hallitusohjelman pohja pitää. Jos ja kun maali liikkuu, niin toki se vaikuttaa myös tuohon tavoiteltavaan lukuun, eikö niin?

Sipilän hallituksessa tavoite oli 72% ja 110000 uutta työllistä. Siis työllistä. Sekin tuntuu menevän keskustelussa usein sekaisin, kun jotkut puhuvat uusista työpaikoista. Itse käytin, tai ainakin pyrin aina käyttämään, työllisten määrää, koska työllisyyden(tai työllisyysasteen) määritelmä nyt on se mikä on.

Mitä odotan? No, julkisuuteen on jo ”vuotanut” jotain.( https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.508159) 

Esim. työvoimaviranomaisten tarjoamien palvelujen parantamiseen tulee lisää työvoimaa. Sinällään hyvä asia mutta ei aivan uutta, koska jo edellinen hallitus lisäsi tekeviä käsiä yli 200 henkilötyövuodella(TE-toimistoihin) lukuisten vähennysvuosien jälkeen. Mutta hyvä asia, ilman muuta.

Lisäksi työllisyyskokeiluja aiotaan jatkaa. Sekin on hyvä asia. Niiden osalta toivoisin, että tuloksia uskalletaan katsoa rohkeasti. Viittaan siihen, että usein tuntuu unohtuvan miksi joissain kokeiluissa tuli hyviä tuloksia. Parempi pääsy järjestelmiin, kunnan omat ja merkittävät panostukset työllisyyden hoitoon ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Tämä jälkimmäinen tarkoittaa mm.sitä, että kaikki toimijat pelaavat yhteen ja samaan maaliin. Olematta mustasukkaisia toinen toisilleen. Ja sitä työtä pitää tehdä työttömän ja/tai työvoimaa tarvitsevan hyväksi, ei sen takia että halutaan ylläpitää omaa hanketta ja omaa työpaikkaa.

Totean kuntien roolista vielä sen, että kunnissa ratkaistaan hyvin pitkälle se, saavuttaako Suomi, ei siis vain Rinteen hallitus, vaan Suomi työllisyydessä sellaisen tason, että voimme ylläpitää hyvinvointivaltion. Kuntien rooli ei  ole niinkään luoda uusia työpaikkoja, sen rooli on mielestäni ja ennen kaikkea välityömarkkinoissa. Siellä on viljalti tehtävää. Ja tässä työssä kolmannella sektorilla on paljon annettavaa. Se pitäisi vain määritellä mielestäni uudelleen, mitä valtio haluaa kolmannelta sektorilta ja 100% palkkatuelta.

Kun jokainen työtön ihminen on jatkossa hänelle oikeassa palvelussa, hänen kykyjensä ja osaamisensa mukaisesti, vapautamme todella paljon resursseja, saamme polutuksen kuntoon ja myös inhimilliset ratkaisut, jokaiselle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu