Riihi puitu

Onneksi olkoon! Rinteen hallitus sai erittäin nopeassa aikataulussa aikaiseksi ensimmäisen budjettiesityksensä. Ei siinä kauaa nokka tuhissut.

Suurin mielenkiinto, ainakin minulla, kohdistui työllisyystoimiin. Sillä onhan niillä aivan ratkaiseva merkitys ylipäätään hallituksen ohjelmalle ja sen uskottavuudelle. Tässä linkki työministeri Harakan esitykseen

Työllisyyspaketissa on 25 kohtaa. Niiden tarkempi selvitys on pöytäkirjamerkintöinä. En niitä osaa tähän nyt linkittää kun ovat PDF-tiedostona. EDIT. Tässä linkki pöytäkirjamerkintöihin

Mutta muutama poiminta ja kommentti perään.

”Ensi vuoden syksyllä hallituksella tulee olla osoitettavissa päätösperäisesti 30 000 uutta työllistä vastaavat
toimenpiteet. Tavoitteen toteutuminen edellyttää päättäväisiä ja pikaisia toimenpiteitä sekä hallitukselta että
työmarkkinajärjestöiltä. Tähän tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä kuntien sekä elinkeinoelämän kanssa.
1. Hallituksen työllisyystoimien valmisteluprosessista
‐ Hallitus saa tammikuussa 2020 iltakoulussa arvion kolmikantaisten työryhmien työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä.
‐ Työllisyyden edistämisen ministeriryhmä tuottaa hallitukselle ensi kevään kehysriiheen mennessä väliarvion budjettiriihessä päätettyjen työllisyystoimenpiteiden toteutumisesta sekä toimien arvioidusta vaikutuksesta työllisyyskehitykseen.
‐ Hallitus linjaa kevään kehysriihessä syksyyn 2020 budjettiriiheen valmisteltavien toimien suuntaviivat.
‐ Työministerin johdolla asetetaan tutkijaryhmä selvittämään työllisyyttä ja työllisyysasteen nousua edistäviä keinoja. Ryhmältä toivotaan ehdotuksia kevään kehysriiheen mennessä.” 

En pysty sanomaan sitä, mitkä nyt esitellyistä toimista ovat peräisin työmarkkinajärjestöiltä eli kolmikantaisesta valmistelusta ja mitkä ministeriöltä tai puolueilta.

No, tämä nyt ainakin: ”12. Hallitus antaa syksyllä 2019 esityksen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamiseksi yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä työmarkkinajärjestöjen tekemän eläkesopimuksen mukaisesti.” Ja jos tuo oli ainoa, niin kiirettä tulee pitämään jatkossa. Kannustan rohkeuteen, edelleen. TÄMÄ ei riitä.

Entäs se aktiivimalli? ”13. Hallitus antaa esityksen aktiivimallin kumoamisesta syksyllä 2019 ja linjaa samalla aktiivimallin työllisyysvaikutukset kompensoivista toimista tehdyn valmistelun pohjalta ja niin, että tutkimustulokset työllisyysvaikutuksista huomioidaan” Eli korvaavia toimia tulee…jää nähtäväksi millaisia.

Pidin esillä Työkykyohjelmaa paljon ennen vaaleja ja olen täällä Puheenvuorossakin siitä kirjoittanut paljon. Nyt se etenee: ”9. Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään.
Työkykyohjelmassa käynnistetään toimet työkyvyn tunnistamiseksi, ohjataan työnhakijat heidän tarpeensa mukaisiin työkyvyn tuen palveluihin ja käynnistetään TE-palveluissa ja sote-palveluissa kokeiluhankkeet työkykypalvelujen kehittämiseksi. Työkykykoordinaattoreiden määrää TEtoimistoissa lisätään 20 henkilötyövuodella. Käynnistetään ohjelma, jossa julkisiin hankintoihin asetettavilla kriteereillä työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevia henkilöitä. Valmistellaan strategia yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.”

Pidän tätä erittäin hyvänä asiana. Ja kun tätä asiaa esittelimme aikanaan yhdessä Pirkko Mattilan kanssa puolueille, korostin ettei kyse ole oppositio-hallitusasetelmasta vaan siitä, että asia pitää laittaa kuntoon tulevina vaalikausina. Olen tämän takana! Kiitos.

Olen myös puhunut ja kirjoittanut palkkatuesta paljon. Nyt kirjattiin näin: ”4. Palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Palkkatuella edistetään avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja nostetaan työllisyysastetta kestävällä tavalla. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa palkkatukiprosessia ja vähentää työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa. Valmistelussa selvitetään ennakolta sitovan palkkatukipäätöksen antamista työnantajalle sekä mahdollisuutta maksaa palkkatuki etukäteen. Osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja muut palvelut kytketään tiiviimmin osaksi palkkatukea. Valmistelussa selvitetään mahdollisuutta korottaa palkkatuen enimmäismäärää vaikeimmin työllistyvien osalta. Nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi kytkemällä siihen vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut tarkoituksenmukaiseksi ja yksilölliseksi kokonaisuudeksi. Uudistus tulee voimaan vuonna 2020.” Tuossa on paljon hyvää ja juuri sitä, mitä olen pohtinut itsekin. Toistan kuitenkin sen, että määritelkää kriteerit kalleimmalle palkkatuelle, Rinteen hallitus.

En käy kaikkea läpi vaan luen ja sulattelen lisää. Lopetan kuitenkin kuntiin.

Kuntien roolia ollaan korostamassa ja lisäämässä, näin olen ymmärtänyt. Kuntien työllisyyskokeiluja ollaan jatkamassa ja siitä kirjattiin näin: ”3. Hallitus käynnistää työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut. Hankkeilla lisätään palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tavoitellaan hallinnonalat ylittäviä ratkaisuja. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä
työmarkkinoille. Kokeilujen vaikuttavuutta seurataan tutkimusperusteisesti. Hankkeen työllisyysvaikutukset syntyvät valtion ja kuntien resurssien yhdistämisen sekä palvelujen ja toimintamallien kehittämisen tuloksena. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan palvelurakenteesta hallituskauden aikana.”

Tässä on ilmiselvästi tunnistettu edellisten kokeilujen plussat ja kasvupalvelu-uudistuksen hyvät kokemukset. Siksi pidän tätä hyvänä kirjauksena.

Lisäksi kunnille tulee apua näin:  ”Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesityksen ja tarvittavan lainsäädännön muutosesityksen, jolla vuodelle 2020 varattua 237 milj. euron kertaluonteisen kompensaatioerän maksamista kunnille aikaistetaan vuodelle 2019. Esitykset annetaan ensi tilassa.”

 

Jätän kritiikin toiseen kertaan. Mutta totean, että alijäämä kasvaa, autoilu kallistuu ja verotus kiristyy keskituloisilta.

Hallituksen työllisyystoimista nousee esille se idea, että paukkuja laitetaan valtion varoista siihen, että porukkaa saadaan työelämään tai työllistymään.  Jos polutus toimii ja tukitöistä tai välityöstä pääsee palkkatyöhön eli avoimille työmarkkinoille, on riski kannattanut ottaa. Mutta on myös olemassa se riski, että talous sakkaa, yritykset eivät voikaan työllistää toivotulla tavalla ja olemme taas kotimarkkinoiden varassa. Silloin tavoite 75 % työllisyysasteesta ja 60 000 uudesta työllistyneestä karkaa sinne minne pilvetkin-kauas.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu