Yksin

En tällä kirjoituksellani ota lainkaan kantaa Posti-caseen. Haluan tuoda esille toisenlaisen näkökulman.

Jokainen ihminen tekee virheitä ja poliitikko on ennen kaikkea ihminen. Politiikassa on kuitenkin niin, että ennemmin tai myöhemmin kohdallesi voi osua kohu, jossa olet itse matkustajana, et kuskina. Tämä voi päteä niin kuntapolitiikkaan mutta ennen kaikkea valtakunnan politiikkaan. Mitä suuremmat natsat, sitä todennäköisempää on se, että sellaisia tilanteita tulee eteen. Johtuivat ne sitten henkilöstä itsestään tai hänen asemastaan.

Maan hallitus on tässä suhteessa se kaikkein kovin paikka. Sinne halutaan, mutta siellä ei ole aina ”kivaa”. Itse asiassa siellä on pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin ”kivaa”.

Ihmisten odotukset, puolueen odotukset, omat odotukset ja realismi törmäävät perin usein. Hallituksessa toimiminen on ennen kaikkea kompromissien tekemisen taidetta. Joskus ne kompromissit ovat kirveleviä kun joudutaan yhteensovittamaan monien puolueiden näkemyksiä.

Kun tehtävä on julkinen ja joka ikistä sanaasi tutkitaan ja tulkitaan suurennuslasilla, tai mikroskoopilla, se tuo oman paineensa edellä kerrottujen asioiden lisäksi. Olet julkisen arvostelun kohteena joka ikinen päivä. On perin helppoa arvostella poliitikkoja ja tiettyä arvostelua pitää toki sietää. Mutta jokainen meistä on kuitenkin yksilö. Joillakin paineensietokyky on parempaa kuin toisella. Jatkuva epämukavuuden sietäminen ja stressi ovat läsnä ministerin työssä. Joku kestää sen paremmin kuin toinen, mutta kaikilla se on läsnä. Ministerin vastuissa on eroja. Tarkoitan tällä sitä, että on sellaisia asioita, jotka ovat useammin luupin alla kuin jotkut toiset asiat. Viime vaalikaudella sote, koulutusasiat, työllisyys, sisäinen turvallisuus olivat sellaisia. Siksi niistä asioista vastanneet ministerit olivat esim.kyselytunneilla todella usein vastaamassa. Itse vastasin 299 kertaa pelkästään kyselytunnilla.

Ministerillä on avustajia. On virkamieskuntaa ja poliittisia erityisavustajia. Totta kai heillä on iso rooli ministerin tukemisessa ja auttamisessa.

Mutta…kun olet eduskunnassa vastaamassa kollegoiden(kansanedustajien) kysymyksiin- olet yksin. Kun olet median edessä- olet yksin. Kun vedät kokouksia- olet yksin. Kun johdat delegaatioita- olet yksin.

Kun paska sitten rupeaa roiskumaan tuulettimeen, on se kova paikka. Minä tiedän. Olen joutunut koviin paikkoihin ja niistä selviämiseen ei ole yhtä keinoa. Mutta yksi on: Ole rehellinen. Jos jokin näyttää jollekin, se usein on niin. Älä kiertele, puhu suoraan ja suomeksi. Kun puhut suoraan sydämestäsi, sinun ei tarvitse muistaa ulkoa opeteltua. Tarina pysyy aina samana.

Noissa tilanteissa ministerillä on avustajia, mutta eivät avustajat voi sinun puolestasi selittää asiaa medialle, tai olla ministeriaitiossa vastaamassa kiusallisiin kysymyksiin. Tätä tarkoitan toteamalla- olet yksin.

Kaiken kohun keskellä, ihmisellä tulee rajat vastaan, ennemmin tai myöhemmin. Hän ei enää jaksa henkisesti ja se heijastuu muina oireina. Itse sairastuin ihan konkreettisiin sairauksiin, mutta niiden lähtösyyt olivat nimenomaisesti siinä, että pyrin tekemään kaiken mitä minulta edellytettiin ja mitä itse itseltäni vaadin. Ja vaikka apua siis oli, niin jossain vaiheessa kroppa reagoi. Minulla ei pettänyt henkinen puoli vaan fyysinen.

Kun siis ilmoitetaan, että ministeri on jäänyt sairauslomalle, niin sairausloman tarpeen on arvioinut lääkäri. Ja taustalla voi usein olla noiden edellä kertomani tapaisia syitä.

Minä haluan kuitenkin muistuttaa ennen kaikkea poliitikkoja siitä, että se mitä sanot tai teet tänään, voi kävellä sinua vastaan huomenna.

Jos et ole ollut valtakunnallisen, negatiivisen julkisuuden keskipisteenä tai mielenkiinnon kohteena, niin se on armottoman kova paikka. Poliitikot ovat arvostelun kohteita. Mutta sittenkin vain ihmisiä. Virheineen.

Lopuksi: Kun jätät tehtäväsi ministerinä- olet yksin. Mikään ei ole niin entinen, kuin entinen ministeri. Kaikki nykyiset ministerit ovat tulevia entisiä ministereitä. Valta ei ole sinun vaan se on sinulla hetken lainassa. Se kannattaa muistaa, niin pudotus ei ole niin raju.

Toivon voimia kaikille niille entisille kollegoille, jotka vielä kipuilevat näiden asioiden kanssa.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu