Arvioidaan tulevaa työeläkeläisten asemaa haluttujen palkankorotusten ja inflaation kautta

Anteeksi raskas teksti, koska laitan paljon lukuja mukaan, joita en jaksa edes tarkistaa, mutta mielestäni asia vaatii paljon lukuja.

Seuraavasta linkistä voi nähdä, että palkkoja halutaan nostaa 2022 – 2024 ensimmäisenä ja seuraavana vuotena 1,9 % ja viimeisenä 0,9 %.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c5de631d-f13b-4d7b-acce-fffbba812ee6

EKP haluaa inflaation olevan n. 2 prosenttia vuodessa. Työeläkkeitä korotetaan taitetulla indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 % ja hintojen 80 %. Siinä on lähtökohdat arvioihin.

Ensin palkat. Oletetaan palkaksi alussa 4 000€, johon sitten 2022 tulee korotus 1,9 %. Uusi palkka on 4 076€. Seuraavan korotuksen jälkeen se on 4 153,44€. Viimeisen korotuksen jälkeen palkka on 4 190,83€. Kyseisellä jaksolla palkka nousi 4,77 %.

Sitten inflaatio, joksi otetaan tavoiteltu 2 %. Sovitaan hintakorin arvoksi 1 500€. Ensimmäinen korotus nostaa korin arvoa 1 530 euroon. Seuraavan jälkeen korin hinta on 1 560,60€. 2024 korotuksen jäljiltä arvoksi määräytyy 1 591,81€. Korin arvo on kasvanut ko. ajalla 6,12 %.

Sitten mietitään työeläkeläisten asemaa. 2022 indeksi korottaa eläkettä 1 800€ niin, että 0,2×1,9+0,8×2 = 1,98 %, jolloin uusi eläke on 1 835,64€. Seuraavana vuotena korotus on sama, jonka jälkeen 1 871,99€. 2024 indeksiksi tulee 0,2×0,9+0,8×2 = 1,78 %, jolloin eläke on 1 905,31€. Työeläkkeiden arvo on kasvanut 5,85 %.

Mitä tästä sitten tulee ajatella? Mikäli laskelman oletukset toteutuvat sekä palkansaajien, että työeläkeläisten asema heikkenee suhteessa hintakoriin. Työeläkeläisten asema heikkenee kuitenkin palkansaajia vähemmän. Samalla myös työeläkkeiden suhde palkkoihin paranee 0,46 prosenttiyksikköä. Kaikki tämä, jotta vastataan hintojen nousuihin?

Entäpä miten käy työnantajan? Lasketaan, että työnantajan maksamat sivukulut ovat 40 % palkan päälle, jolloin todellinen kulu alussa on 5 600€. Korotusten jälkeen kulu on 5 867,16€. Työnantajan taakka kasvoi 4,77 %, mutta 190,83 euron korotus nosti kuluja 267,16€.

Otetaan vielä kuluttajan asema. Vedetään taas mutkia suoraksi ja hinnoitellaan vain tuo yhden kuukauden palkka 5 600€, josta työnantaja haluaa myyntikatetta 20 %, jolloin myyntihinta alussa verottomana on 7 000€. Saadakseen saman katteen on palkankorotusten jälkeen saatava 7 333,95€. 190,83 euron palkankorotus nosti ”tuotteen” hintaa 333,95€ paitsi, että tuleehan ne verotkin.

Verottajan osuus. Alussa työnantaja tarvitsi 7 000 ja verottajan osuus päälle 24 %, joten kuluttajan maksettavaksi tuli 8 680€. Korotusten jälkeen hinta onkin 9 094,10€. Verottajan tulot kasvavat tuotteen kohonneen hinnan takia 4,77 %.

Mikäli sinä itse palkansaajana ostit oman ”tuotteesi” verotettuna 3 000€:n palkallasi, niin se maksoi sinulle 8 680€ ja korotusten jälkeen n. 3143 euron palkalla (veromuutosta ei huomioida) 9 094,10€, eli 414,10€ enemmän. Palkka nousi bruttona 190,83€.

Toivottavasti meni edes sinne päin, mutta ajateltavaa tuo varmaankin antoi? Palkankorotusten lisäksi oleellinen merkitys on sillä, että miten korotukset hinnoitellaan tuotteisiin. Meillähän on jo pitkään puhuttu siitä, että kilpailukykymme ei salli korotuksia, ja jos niitä tehdään, niin silloin korotusten pitää olla kilpailijoita maltillisempia. Ehkä laskelmat osoittavat sen, että moni muukin seikka vaikuttaa palkansaajan ostovoiman todelliseen kehitykseen, kuten myös työeläkkeidenkin kohdalla tapahtuu. Korjatkaa virheet.

+2
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu