Ei valtioiden tarvitse maksaa velkojaan pois?

Usein kuulee, varsinkin poliitikkojen suusta, että eivät valtiot maksa velkaansa pois. Aloin itse pohtia asiaa ja eihän se tämäkään ihan helppo rasti ole.

Sanotaan, että rahan määrä kasvaa taloudessa, kun otetaan velkaa. Kun valtio tai pankit liikuttelevat rahaa, niin puhutaan keskuspankkirahasta. Suomen valtio voi ottaa velkaa liikepankilta, jolloin liikepankilla pitää olla hallussaan keskuspankkirahaa lainan verran tai sitten sen pitää hankkia keskuspankkirahaa lainan verran itselleen voidakseen lainata sitä valtiolle. Mikäli liikepankilla on jo tuo lainattava keskuspankkiraha tilillään, niin silloinhan ei rahan määrä kasva taloudessa, koska silloin vain liikepankin tililtä vähennetään tuo raha ja lisätään valtion tilille. Rahan määrä kasvaa, kun liikepankki lainaa rahan keskuspankista ja siirtää sen sitten valtion tilille. Haluamme kasvattaa rahan määrää taloudessa ja vaikuttaa talouteen, joten menemme eteenpäin siten, että liikepankki hankkii keskuspankkirahaa keskuspankilta.

Keskuspankki haluaa tietenkin ohjata markkinoita, joten se määrittää liikepankin haluamalle rahalle koron. Liikepankki sitten vyöryttää tuon koron edelleen valtion lainaan. Tuskin mikään pankki laskee niin huonosti, että se ei ota itse lainaamastaan rahasta suurempaa korkoa, kuin itse joutuu maksamaan. Liikepankki lainaa Suomen valtiolle 5 mrd.€, josta sovitaan korkona palautettavaksi vaikkapa 50 miljoonaa. Talouteen tulee rahaa lisää 5 miljardia kun valtio kuluttaa sen ja pyrkii sitten saamaan siitäkin osansa verotulojen muodossa, kun talous piristyy uuden rahan tukemana. Tällä on selvästi vaikutusta rattaiden pyörimiseen?

Tulee lainan takaisinmaksun aika. Suomen valtio on voinut hankkia rahat takaisinmaksuun markkinoilta verottamalla tms. toimin, joten jos se siirtää omalla tilillään olevat rahat liikepankin tilille, niin taloudesta poistuu kyseinen raha, koska kun valtio maksaa liikepankille, niin liikepankki maksaa keskuspankille saman rahan. Suomen valtio on lisäksi hankkinut taloudesta koron verran rahaa, joka siirtyy nyt liikepankille ja se puolestaan maksaa keskuspankin vaatiman koron, jolloin sille jää korkojen välinen erotus. Toki kuviot voivat mennä muutenkin, mutta mennään nyt näin. Rahaa tuli talouteen lainattaessa, mutta sitä poistui maksettaessa enemmän kuin sinne tuli tämän lainan mukana, koska liikepankki maksoi korkoa keskuspankille. Liikepankin saama korkoerotus palautuu talouteen palkkoina yms. maksuina, kuten myös keskuspankin saama korko, joka siirtyy myös takaisin valtioille palautuksina tai muina maksuina talouteen. Korkojen maksu vaatii uusia lainanottajia, koska raha ei kierrä riittävän nopeasti. Valtion kuluttama 5 miljardia on poistunut taloudesta vaikutettuaan siellä laina-ajan.

Nyt sitten siihen mielenkiintoisimpaan osaan, jossa valtio ”ei maksa lainojaan pois”, vaan korvaa vanhat lainansa uusilla lainoilla. Suomen valtio ottaa uutta lainaa maksaakseen vanhat lainat nimellisesti pois. Liikepankilla ei ole tilillään tuota vaadittavaa summaa rahaa, joka tässä esimerkissä on 5 mrd. + 50 miljoonaa. Se joutuu taas lainaamaan keskuspankilta rahaa, mutta nyt 5mrd. ja 50 miljoonaa, jotta Suomen valtio voi maksaa sille takaisin edellisen velkansa. Raha vaihtaa tiliä keskuspankista liikepankkiin ja siitä edelleen valtion tilille. Uusista lainoista sovitaan taas uudet korot osapuolten kesken. Liikepankki saa maksun Suomen valtiolta 5,05 mrd.€ ja maksaa sillä velkansa keskuspankille korkoineen, joka on hiukan tuota pienempi määrä, sillä voitoillahan se pankkikin elää. Uutta rahaa talouteen syntyi vain korkojen erotuksen verran, joka jää voittona liikepankin tilille käytettäväksi. On hyvä huomata, että jos valtio olisi hankkinut koron markkinoilta, niin rahaa olisi poistunut enemmän kuin syntynyt, kuten edellisessä kappaleessa kerrotaan. Käytännössä lainojen uusiminen tarkoittaa, että rahaa ei poisteta taloudesta. Rahan määrän lisääntyminen uusimisen kohdalla riippuu siitä, että mistä pankkien vaatimat korot hankitaan.

Mitä tästä sitten tulee ajatella? Lainoja ei voi maksaa kokonaisuudessaan pois, koska silloin raha häviää. Talouden pyörittäminen uudella rahalla vaatii sen, että keskuspankista nostetaan enemmän lainaa kuin sinne maksetaan takaisin. Valtion velkamäärän kasvu on todellista lisävelkaa, joka ei siis velkoja uusimalla juurikaan lisäänny. Tällä toimintatavalla (keskuspankki-liikepankki-talous) liikepankkien on saatava toiminnastaan voittoja, sillä muutenhan ne kaatuisivat. Myös talouden on saatava toiminnastaan voittoja, jotta se selviää veloistaan korkoineen. Rahan määrällä on vaikutusta talouden pyörimiseen ja se myös vaikuttaa jokaisen siinä toimivan mahdollisuuksiin selvitä arjestaan. Itselleni heräsi ajatus, että miten talous toimisi, jos valtio kuluttaisi oman keskuspankkinsa kautta rahaa talouteen ilman korkoa? Verotuksella se sitten tasapainottaisi rahan määrää kulloisenkin toimeliaisuuden mukaan. Valtiollahan se johtajan valta on käsissään, vai onko?

Otsikon kysymykseen vastaus on selvä. Kyllä valtioiden tulee maksaa velkansa pois, muuten järjestelmä ei toimi tällaisena voittopelinä. Kaikkia velkoja taloudesta ei voi tietenkään maksaa pois, koska talous pyörii velkarahan voimalla. Kenen ohjauksessa ja miten rahatalous ja yhteiskunnat toimivat, onkin ehkä järkevin kysymys esitettäväksi tähän lopuksi?

 

+2
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu