Eläkeläinen on hyvätuloinen, vai onko?
Taloussanomat kertoo meille, että:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009319091.html
”ETK:n mukaan vuonna 2020 eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 27 000 euroa vuodessa.
Työllisten tuloihin suhteutettuna eläkeläisten tulotaso on noin 77 prosenttia.”
Tuohan näyttää niin hyvältä, että pakkohan sitä oli alkaa ihmettelemään. Toisaalta nuo luvut on saatu siten, että on laskettu tulot asuntokunnittain, ekvivalenttitulo muodostuu kaikkien samassa taloudessa olevien kaikista tuloista jaettuna jäsenten painotetulla määrällä, ja siitä saatu luku on sitten jokaisen jäsenen henkilökohtainen luku. Linkistä voi katsoa tietoa ekvivalenttitulosta:
https://www.stat.fi/meta/kas/ekvivalentti_tu.html
Talousanomien juttu pohjaa tietonsa ETK:n tutkielmaan, johon on linkki alla:
Itse olen lukenut tutkielmasta sivut 105 – 153. Siellä sivulla 123 sanotaan kuvan yhteydessä näin:
”Kuvio 4.7. Tulo-osuudet eläkeläisten yhteenlasketusta käytettävissä olevista ekvivalenttirahatuloista kussakin eläkeläisten tulokymmenyksessä vuosina 1995–2020, %.”
Suurimman tulokymmenyksen osuus tuosta yhteenlasketusta ekvivalenttirahatulosta on jotain 23 – 24 %. Koska tuo osuus on noin iso, niin minua alkoi kiinnostamaan, että mitä saadaan tulokseksi, jos suurin kymmenys otetaan laskelmasta pois. Sitten aletaan vain laskemaan leikkimielisesti turhaa nipottamatta.
2020 vuoden lopulla eläkeläisiä oli 1 618 000. Keskimääräinen eläkeläisen käytettävissä oleva rahatulo oli tutkielman mukaan 27 000 €, joten yhteenlasketuksi ekvivalenttirahatuloksi saadaan 43,69 mrd.€. Kun suurimman kymmenyksen osuus tuosta on n. 23 %, niin rahatulona se on n. 10,05 mrd.€. Tuohon suurimpaan osaan kuuluu 10 % eläkeläisistä, joten lukumääränä se on 161 800. Kun poistamme suurimman kymmenyksen laskuista ja jaamme jäljelle jäävän osan yhteenlasketuista käytettävissä olevista ekvivalenttirahatuloista, niin saamme eläkeläisen keskimääräiseksi käytettävissä olevaksi rahatuloksi n. 23 100 euroa. Työllisten tuloihin suhteutettuna se on n. 66 %. Suurimman kymmenyksen käytettäväksi tuloksi keskimäärin tulee n. 62 100 euroa. Nyt on hyvä muistaa, että tässä puhumme kaikista eläkeläisten tuloista ja asuntokunnista saaduista luvuista. Muutos on silti melkoinen?
Miksi tuo suurin kymmenys vaikuttaa niin suuresti? V. 2020 oman eläkkeen osuus sen osan bruttotuloista oli n. 39 %, omaisuustulojen n. 36 % ja työtulojen n. 23 %. Muita kuin eläketuloja on sillä osalla runsaasti ja kaikki ovat ilmeisen isoja tuloja. Asuntokunnan jäsenistä saattaa useakin vielä työskennellä.
Virheet ajatusmalleissa tai laskelmissa korjaan, jos niitä havaitaan. Myös tarkennuksia saa tehdä.
Eläkeläinen on sana, jolla yritetään lyödä leimoja, ilmoittaa että olet viallinen ihminen kun olet töissä.
Ikäänkuin olisi ihmisen oma ansio, että Luoja on antanut hänen olla terveenä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en näe asiaa noin, mutta toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi.
Ilmoita asiaton viesti
En yleensäkään pidä ihmisten luokittelusta ja lokeroinnista. Varsinkin kun se sattuu omalle kohdalle.
Ilmoita asiaton viesti
” Tuohon suurimpaan osaan kuuluu 10 % eläkeläisistä, joten lukumääränä se on 161 800. Kun poistamme suurimman kymmenyksen laskuista ja jaamme jäljelle jäävän osan yhteenlasketuista käytettävissä olevista ekvivalenttirahatuloista, niin saamme eläkeläisen keskimääräiseksi käytettävissä olevaksi rahatuloksi n. 23 100 euroa. ”
Kokonaiseläkemenot Suomessa ovat noin 34 miljardia euroa, joten siitä voi jo päätellä, että joillakin eläkeläisillä on merkittävästi lisätuloja eläkkeen päälle. Monille eläkeläisille perintöomaisuus tipahtaa juuri silloin kun sitä ei niin paljon tarvitsisi. Perheen perustamisvaiheessa on suurin tarve rahalle, eikä tätä kai kukaan voi kiistää. Toisaalta hyvätuloiset eläkeläiset ovat myös melkoisen hyviä veronmaksajia eli asialla on tässäkin toinen puolensa.
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselakemenot/
Ilmoita asiaton viesti
Jos uskomme tutkielman tietoihin siitä, että lakisääteisen eläketurvan osuus keskimääräisestä bruttotulosta on 70 %, niin muita tuloja on käytössä n. 14,6 mrd.€. Ja miksi emme uskoisi.
Joo, hiukan väärässä järjestyksessä nuo tarpeet ja tulot menevät.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri huomioimasi syyn vuoksi on syytä tarkastella mediaanilukua keskiarvon rinnalla. Tosin, jos verrataan eläkkeensaajan mediaanituloa, sitä on syytä verrata palkansaajan mediaanituloon.
Suomessa muuten keskiarvo- ja mediaanitulo ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Tämä kertoo pienistä tuloeroista.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näen asian toisin suomalaisessa tulonjaossa. Suurin osa kansaa elää kädestä suuhun ja paras tulonsaajadesiili rypee rahassa jopa selvästi päälle 100000 euron vuosituloilla. Toisaalta suomalainen elinkeinoelämä ei ole onnistunut täysin viime vuosikymmeninä, josta osoituksena sekin että paras ansiotaso keskimäärin on valtion virkamiehillä eri tulonsaajaryhmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä näinkin, mutta tulojaon tasaisuus/epätasaisuus on mitattavissa. Suomen tulonjako on 14. tasaisin. Eli jos näitä desiileitä edelleen pohtii, Suomi kuuluu juuri ja juuri tasaisimpaan desiiliin.
Eläkkeiden suhteen luulen, että jakauma on jopa yleistä tulonjakoa tasaisempi, koska harva menestyvä yrittäjä on maksanut itselleen eläkettä tulojensa suhteessa. Tosin moni yrityksensä myynyt saattaa saada pääomatuloja myös eläkkeellä.
https://www.indexmundi.com/facts/indicators/SI.POV.GINI/rankings
ps. jos oikein muistan, linkitin joskus aiemmin gini-indeksin keskusteluun ja sinä Kimmo nimitit minua gini-mieheksi. Maistuisi kyllä, mutta gintonic ei oikein sovi minulle. Tulee närästystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, pahoittelut jos loukkasin sua Tommi gini-kertoimen-herjalla muinoin.
Ehkä ideologisesti olemme hieman eri kastissa kanssasi, koska näen köyhyyttä ja kurjuutta niin lähellä, vaikka omasta mielestäni en itse aivan kurjimmassa asemassa olekaan. Olen ollut köyhyyttä vastaan jo parikymppisenä nuorena 1990-luvun lopulla, vaikka omasin silloin talletuksia ja suhtauduin hilpeästi teknologiabuumiin Suomessa, kun osakeanneissa oli väkeä kuin leipäjonoissa. Luin muinoin muuten muistaakseni sijoittaja Seppo Saarion sijoitusneuvoja kirjan 2000-luvun vaihteessa juuri Nasdaq pörssikuplan jälkeen ja se oli hyvä! Oletko itse lukenut sitä?
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut Saarion ”pörssiraamatun”. Eniten kuitenkin iski ”Sattumankauppaa Wall Streetillä (Random Walk)”. Sen jälkeen olen uskonut osakepoimintaosaamiseen vähemmän ja sattumaan enemmän.
Eikä haittaa… muistui vaan mieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse luin jo vuonna 1994 koulukodissa kasvattiveljesteni ostaman kirjan Valehtelijan Pokeri, joka kuvasi investointipankkialaa kaatuneen Salomon Brothersin työntekijä Michael Lewisin muistoin. 🙂
Juu ja Saario se oli, kun julkaisi 2000-luvun alussa sen opuksensa ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” ja keskeinen oppi siitä oli itselleni P/E luku ja just yliarvostuskuplan analyysi Nasdaqissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen keskiarvo oli 27 000 euroa
ja mediaani 23 000 euroa vuonna 2020. Koska keskiarvo on mediaania suurempi, tulojakauma on vino oikealle.”
Tutkimuksesta napattu yllä oleva tieto. Kuvastakin voi katsoa, että vain tuo suurin kymmenys poikkeaa merkittävästi muista ”käppyröistä”. 10 % saa tuon 23 -24 % eläkeläisten yhteenlasketuista käytettävissä olevista ekvivalenttirahatuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastotieteen opinnot rajoittuvat yhteen tai kahteen kurssiin, mutta käsittääkseni on aika harvinaista, että keskiarvolukema olisi pienempi kuin mediaani. Teoriassa kai sekin on mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se mahdollista, tulojakauma on silloin vino vasemmalle, kun se nyt on oikealle. Yleisyydestä en osaa sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mediaani olisi keskiarvoa korkeampi, se tarkoittaisi, ettei suuria havaintoarvoja olisi juurikaan vaan hajonta olisi pienissä tuloissa suurempaa. Ei kuulosta mahdolliselta tuloista puhuttaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö silloin jos keskiluokka puuttuisi Suomesta liki kokonaan eli 3000-5000 euroa kuukaudessa tienaavat, niin silloinkaan mediaani tuskin kiipeisi edes kolmeentonniin, koska harva kuitenkaan pääsisi mitenkään demokraattisessa yhteiskunnassa ansiotuloilla kovaan eurosateeseen. Toisin sanoen päättelen, että laaja-alainen keskiluokka itse asiassa nostaa juuri mediaanituloa ja eikä niinkään keskimääräistä tuloa kansalaisten piirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletetaan joku työporukka, jonka palkat ovat seuraavat: 1500,1500,2000,3000,3000,4000 ja 5000. Porukan palkkojen keskiarvo on 2857,14 ja mediaani on 3000.
Ilmoita asiaton viesti
Omana mietteenä sanoisin, että sekä keskiarvo että mediaani ovat tärkeitä muuttujia kun mietitään kansalaisten toimeentulojakaumaa. Lisäksi ylimmän toimeentuloluokan ja alimman tulodesiilin välinen erotus pitäisi olla enemmän esillä, kun mietitään yhteiskunnallisesti tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Itse en ole varsinainen tilastomatemaatikko, mutta olen samoilla linjoilla Jari sun esimerkkisi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla Facebookin puolella joku oli selvittänyt tätä laskelmaa ja saanut tietää, että mukaan lasketaan kaikki eläkeläisten saamat tuet, kuten asumistuki ja muut sosiaalituet.
Oikeasti eläkkeet tulisi nostaa tasolle jossa mitään tukia ei tarvitsisi hakea, samalla voitaisiin vähentää byrokraattien määrää ja valtio oikeasti säästäisi. Mutta kuka eläkeläinen jäisi asumaan enää suomeen?
Ilmoita asiaton viesti
Näin sanon myös minä tuossa blogissani. Tulot on laskettu asuntokuntien kaikista tuloista. Oletetaan, että eläkeläinen asuu yksin ja hänen tulonsa ovat 25 000€/v. Tuloja laskettaessa hänen tulonsa ovat 25 000€. Hän löytää kumppanin (jolla samat tulot 25 000€/v) ja he muodostavat jatkossa asuntokunnan. Aikaisemmin heidän henkilökohtaiset tulonsa olivat siis 25 000€/v, mutta muodostetun asuntokunnan jälkeen se onkin molemmilla 33 333,33€/v.
Työeläkkeet ansaitaan, joten ainakin niiden tuloilla tulisi selvitä arjesta. Muiden eläkkeiden kohdalla periaatteet ovat erilaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan vielä yksi esimerkki. Asuntokunnassa asuu 2 aikuista, yksi 16-vuotias lapsi, yksi 15-vuotias, 2 alle 10-vuotiasta. Asuntokunnan aikuisista yksi käy vielä töissä ansaiten kaikkiaan 50 000€/v ja muut asuntokunnan tulot ovat 30 000€/v. Jokaiselle asuntokunnan jäsenelle saadaan tulotasoksi 25 806,45€/v. Vrt. aikaisempiin eläkeläisten tulotasoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Hauskaa kikkailua, jolla ei ole mitään tekemistä todellisten tulojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minustakin tuntuu vaikka tuon keksijät kyllä perustelevat asian niin, että tuo se vasta on oikein laskettu, kun yhdessä asuttaessa saavutetaan synergiaetuja. Lisäksi on huomattava, että tuo väitetty 27 000€/keskimääräinen eläkeläinen on nettotuloa, josta on jo verot leikattu pois. Keskimääräinen eläkeläinen saa siten tällä laskutavalla
2 250€ puhtaana näppiin. Uskon, että moni eläkeläinen on eri mieltä? Onko nyt lyöty eteen sellaiset rätingit, että uskottava se on?
Ilmoita asiaton viesti
Samanlaista kikkailua on työllisten määrä, joka tällä hetkellä on ennätysmäinen, vaikka tehtyjen työtuntien määrä on alempi kuin koskaan. Myös kansalaisten mediaanitulolaskelmissa lasketaan vain ne mukaan jotka tekevät töitä täydet työviikot. Eli yhteiskuntamme perustuu monelta osin huijaukselle jossa tilastot saadaan kikkailuilla näyttämään aivan muuta kuin todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Totuutta on liian vaikea myöntää, joten parempi saada kikkailulla miellyttävämpi tulos.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän kansalaisille valehtelemiseen käytetään valtavasti yhteiskunnan resursseja, niillä resursseilla korjaisi monta vääryyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kansalle tarvitse valehdella, kun vain luodaan halutut määreet, niin päästään aina haluttuun lopputulokseen. Valeesta voi jäädä kiinni, mutta ”oikein” luodut laskukaavat ajavat saman asian.
Ilmoita asiaton viesti