Eläkeläisköyhyydestä päästään eroon vain määritelmää muuttamalla?

Julkisuudessa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, että useimmilla kansalaisilla työeläkkeet jäävät niin pieniksi, että niillä ei tule toimeen ja ihmiset jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Työeläkeindeksin muuttamista huudetaan apuun ”köyhtymisen torjunnassa”, mutta eivät indeksitkään auta, jos eläkkeet ovat alkaessaan jo alle köyhyysrajan. Mitä asialle voidaan tehdä?

Ainoa indeksi joka estää palkkojen ja työeläkkeiden eron kasvamisen on sellainen, että työeläkkeet nousevat indeksillä, jossa palkat huomioidaan 100 prosenttisesti. Mikäli palkat nousevat hintoja enemmän, kuten yleensä on käynyt, niin mikään muu indeksi alle tuon sadan, ei estä eron kasvamista. Toisaalta palkkojen ja työeläkkeen välisellä erolla ei ole merkitystä, vaan sillä, että kuinka paljon eläkeläiselle jää käteen rahaa elämäänsä eläkeaikana. Mielestäni köyhyysmittarin sitominen mediaanituloihin on hankala mittaustapa eläkeläisköyhyyden näkövinkkelistä. EU-maissa käytettävän määritelmän mukaan suhteellisesti köyhäksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin samankokoisten kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulojen mediaanista. En sotke kotitalouden ekvivalentti tuloja tähän vaan vedän ”poikamiesmallilla”.

Työeläkettä on saatava niin paljon, että sillä tullaan toimeen. Nykyisin työeläkkeiden suuruutta usein lasketaan seuraavasti, 40 vuoden työura tuo 60 %:n osuuden omista työuran palkoista, koska jokainen vuosi kasvattaa työeläkkeen määrää 1,5 %. Oikeampi tapa ajatella tulevaa työeläkettä on kokonaispalkka, joka työuralta saadaan. Siinähän voi olla mukana huonoja vuosia ja hyviä vuosia tuollaisen tasaisen karttuma-ajattelun sijaan. Ansaittu työeläke lasketaan ennen eläketapahtumaa saaduista palkkatuloistaX1,5 % / 12. Mikäli tuloja on ollut 1 380 000€ (mediaanitulolla 2 875€), niin työeläke on 1,5 %:n karttumalla 1 725€. Todellisuudessa vuosien varrella ansaittujen työeläkkeiden vyöryttäminen vuosia eteenpäin palkkakertoimella* ennen eläketapahtumaa myöskin nipistää aloitushetken eläkkeestä muutamia prosentteja. Mikäli oletamme, että todellinen karttuma on palkkakertoimen takia 1 690,50€, josta nipistetään elinaikakertoimena vielä vaikkapa 5 %, niin alkava työeläke onkin vain 1 605,98€. Laskennallisesti 40 vuoden työura (mediaanipalkan 2021 elokuun 2 875€ mukaan), tuo työeläkettä alkaessaan 55,86 %. Saaja luokitellaan köyhäksi.

Kuvitellaan tasaista kehitystä tulevaisuudessa, jossa palkat nousevat 3 % ja inflaatio on 2 %. Taitetulla indeksillä työeläkkeitä nostetaan 2,2 %, kun palkat nousevat 3 %. Tällä tavalla mennään vääjäämättä kohti ”lisäköyhyyttä”. Mikäli mediaanipalkka on alussa 2 875€, niin se kasvaa 20 vuodessa 3 prosentin korotuksilla arvoon 5 192,57€. Työeläke on alussa 1 605,98€ ja 20 vuoden päästä 2,2 prosentin nousuilla 2 481,75€ ollen enää 47,79 % uudesta mediaanipalkasta. Havainnollistan asiaa vielä niin, että jos kuvitellaan ostoskorin arvoksikin 1 605,98€/kk, niin sen hinta nousee 20 vuodessa arvoon 2 386,40€. Laskennallisesti eläkeläisellä on käytössään 95,35€/kk enemmän ostoskoriin kuin aikaisemmin vaikka hänestä on tullut vielä köyhempi suhteessa mediaanipalkkaan. Tosiasia kuitenkin on, että jos hän on eläkkeelle siirtyessään jo ollut ongelmissa pärjäämisensä kanssa, niin ei asia noilla indekseillä ole korjaantunut. Jos työeläkeindeksi olisi seurannut 100 prosenttisesti palkkoja, niin eläke olisi 2 900,58€ ja sen suhde mediaanipalkkaan on sama kuin alussa, eli köyhiä ollaan edelleen, joskaan ei niin köyhiä kuin taitetulla indeksillä. Ostoskoriin olisi eläkeläisellä käytettävissä 514,18€ enemmän kuukaudessa ja vastaavasti työläisellä 749,78€, mutta nykyisellä indeksillä siis vain 95,35€. Tästä erosta lienee kysymys, kun puhutaan eläkeläisten suhteellisesta köyhtymisestä taitetun indeksin takia.

Ainoa todellinen keino nostaa työeläkeläiset pois köyhyydestä on se, että he ansaitsevat työuransa aikana riittävästi työeläkettä, käytännössä yli mediaanipalkkojen. Pitkillä työurilla saadaan tietenkin parempia työeläkkeitä, mutta esim. 50 vuoden työura ei kaikilta onnistu. Mikäli lähtökohdaksi otetaan 40 vuoden työurat mediaanipalkalla, niin silloin työeläkekarttuman on oltava vähintään 1,6 %, jotta päästään edes lähelle köyhyyden poistamista ja lisäksi indeksin on seurattava palkkoja täysin. Aikaisemmilla 1 380 000€:n ansioilla työeläke olisi isommalla karttumalla 1 840€, josta edellisillä vähennyksillä saadaan eläkkeen alkaessa 1 713,04 euron työeläke, jolla oltaisiin edelleen köyhyysrajan alapuolella. Työeläke olisi saajan keskipalkasta 59,58 %.

Työeläkkeiden karttuman nostaminen 1,6 prosenttiin on jo kallis operaatio ja työeläkkeiden sitominen täysin palkkojen kehitykseen on kallista sekin. Uskon, että köyhyyttä tullaan poistamaan uudella köyhyysmääritelmällä, koska tuollaisiin muutoksiin ei työeläkejärjestelmässä ole varaa. Puhuminen eläkeläisköyhyyden poistamisesta indeksin avulla voidaan kyllä unohtaa, kun jo aloitustaso on useimmilla alle 60 %:n mediaanipalkoista. Epäilen, että kotitalouksien tulojen huomioiminen köyhyyden mittaamisessa vain pienentää köyhien määrää.

*Palkkakerroin=Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Eläketurvakeskus:

https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/elakkeensaajien-tulotaso/elakkeensaajien-toimeentulo/

”Eläkeläisten toimeentuloa arvioidaan ekvivalenttirahatulon perusteella. Ekvivalenttirahatulo on kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettua käytettävissä olevaa rahatuloa. Ekvivalenttirahatulo on toimeentulotutkimuksessa laajasti käytetty tulokäsite. Ekvivalenttirahatuloa laskettaessa mukaan otetaan kaikki samassa kotitaloudessa asuvien bruttotulot ja myös kotitalouden maksamat verot ja maksut. Erikokoisten kotitalouksien tulot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Siksi kotitalouden tulot muunnetaan lopuksi jäsenkohtaiseksi ekvivalenttituloksi, jossa kotitalouden jäsenten lukumäärä ja rakenne on otettu huomioon.”

+1
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asuinpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu