Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota?

Olli Rehn kirjoittaa linkissä EKP:n toimista ja niiden vaikutuksista:
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2022/korkojen-nostolla-jarruja-inflaatiolle/
”Mitä päätökset merkitsevät kansalaisen kannalta? Selkosuomella sitä, että on syytä varautua lainakorkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti. Tämä koskee niin kotitalouksia, yrityksiä kuin julkista talouttakin. Se, mihin tahtiin ja miten korkealle korot nousevat, riippuu talouden ja inflaation kehityksestä. Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota. Tämän rinnalla meillä on nyt paremmat työkalut sellaisten markkinahäiriöiden patoamiseen, jotka uhkaavat vakaata talouskehitystä.”
”Energian hinnannousu selittää puolet kokonaisinflaatiosta
Entä minkälaiseen arvioon eilinen päätös perustui? Euroalueen keskimääräinen inflaatio oli kesäkuussa jo 8,6 prosenttia. Inflaatio alkoi kiihtyä, kun taloudet alkoivat toipua pandemiasta. Energiahintojen nousu ja tuotannon pullonkaulat kiihdyttivät inflaatiota erityisesti vuoden 2021 loppua kohden. Energian hinnannousu on yhä inflaation keskeinen ajuri: puolet kokonaisinflaatiosta tulee suoraan energian hinnannousun vaikutuksista, epäsuorasti suurempikin osa. Inflaatiopaineet ovat viime aikoina myös laajentuneet ja voimistuneet, kun elintarvikkeiden ja monien muidenkin tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat vauhdilla.”
Minusta yllä sanotaan selvästi, että inflaatio ei johdu kysynnän tai rahamäärän kasvusta, vaan pullonkauloista ja energian hinnannousun seurauksista. Koron nostamisella ei voida noihin vaikuttaa mitenkään muuten, kuin negatiivisesti.
Mitä koronnostoista seuraa? Vanhojen lainojen osalta käy niin, että velallisen tuloista entistä isompi osa menee pankeille ja vähemmän jää muuhun käyttöön. No, se laskee kysyntää, mutta kun ongelmana ei ole ollut liiallinen kysyntä, vaan edellä kuvatut asiat. Kun yhä enenevässä määrin liikkeellä olevaa rahaa valuu pankin holveihin ja koronnosto vaikeuttaa uutta lainaamista, niin rahamäärä taloudessa pienenee. Kun rahamäärä taloudessa pienenee, niin kaikkien velallisten lainojenhoito vaikeutuu. Laskevatko hinnat sitten kysynnän pienentyessä? Mikäli energianhinnat ovat siirtyneet hintoihin todellisen nostotarpeen mukaan, niin eihän niitä voi laskea, elleivät hintojen nostamista aiheuttaneet paineet poistu, sillä muutenhan yritykset pahimmillaan kaatuvat. No poistuvatko ne? Sähkömarkkinoilla saarnataan puutteesta tuotannon osalta, ainakin kylmien kausien aikana. Energiasta yleensäkin on ilmastonmuutoksen nimissä tehty kallista erilaisten lisäkulujen muodossa. Lyhyellä aikavälillä on hankalaa nähdä energianhinnan tippuvan merkittävästi tai ainakaan takaisin muutaman vuoden takaisiin hintoihin.
Minusta kaikesta tuosta seuraa, että ihmisten on pärjättävä yhä kasvavan hintataakan kanssa yhä pienemmällä ostovoimalla. Käynnissä olevien palkkaneuvottelujenkin lopputuloksena on se, että ostovoima laskee edelleen. Ihmisten elintaso laskee.
”Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota.” Pahimmillaan käy päinvastoin. Kulutuksen pienenemiseen voivat yritykset lähteä vastaamaan jopa hintoja nostamalla, mikäli kilpailu sen sallii. Noin kävi 1970-luvullakin. Suomessa monissa kohdin kyllä sallii, sillä täällä perustoiminnot ovat harvojen käsissä.
Talouskasvun nimiin huudellaan ja siitä odotetaan pelastajaa. Miten se tapahtuu? Koron nostosta seuraa, että kulutus laskee, ostovoima laskee ja aivan varmasti yritysten investointihalu laskee. Kaikki nykyiset toimet petaavat sitä, että vientisektorin kilpailukyky paranee. Sen menestyminen onkin ainoa keino mahdollistaa sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin velkamäärän pienentäminen. Ehkä ainoa toivo onkin laittaa kädet ristiin sen menestymisen osalta.
Pahoin pelkään, että koron nostaminen lisää ongelmia yrityksissä, jotka eivät voi siirtää kohonneita kuluja hintoihinsa niin, että myös kysyntä säilyisi. Miten se voi säilyä, kun ostovoimaa lasketaan? Seurauksena on konkursseja, työttömyyttä ja lisäkuluja julkiselle sektorille. En ole verojen ylin ystävä, mutta tässä tilanteessa olisi ollut jopa parempi nostaa hiukan veroja sen sijaan, että kansalaisten rahoja (velallisten osalta ja mm. valtio) siirretään pankeille. Nuo rahat olisivat tulleet nopeasti takaisin kiertoon ja olisivat myös osaltaan helpottaneet julkisen sektorin alijäämää. Uskon, että Suomessa on paljon tuotantokapasiteettia vajaakäytöllä, joten kulutuksen laskeminen vain pahentaa ongelmia. Inflaatio Suomessa johtuu linkissä kerrotuista syistä, miksi niille ei tehdä mitään vaan hyväksytään kansalaisten elintason lasku?
”inflaatio ei johdu kysynnän tai rahamäärän kasvusta, vaan pullonkauloista ja energian hinnannousun seurauksista. Koron nostamisella ei voida noihin vaikuttaa mitenkään muuten, kuin negatiivisesti.”
Talous kasvaa velalla, mutta velka pitää muuttaa saataviksi tuottavuuden kautta, joka on energiahintojen nousun ja tarjonnan heikkenemisen vuoksi heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Korkojen nostolla syödään kuluttajien ostovoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja sitä kautta hillitään halua ottaa velkaa ja kuluttaa lisää, mikä kiihdyttää inflaatiota kysynnän kasvun nostaessa hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissa yritin juuri kertoa, että ongelmana ei ole liika raha taloudessa tai liian korkea kysyntä. Ongelmana on energia ja sen vaikutukset sekä pullonkaulat jossain.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedät varmaan, että inflaation lajeja on muitakin kuin kysyntäinflaatio. Kuten kustannusinflaatio.
Blogissa esittämäsi veronkorotusten tie on yksi keino suitsia hintojennousua. Sitä vain harjoittaa poliittinen taho. Sitä kutsutaan finanssipolitiikaksi. Keskuspankin ainoa työkalu on keskuspankkikorko. Sen muuttamista kutsutaan rahapolitiikaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vastasin edelliseen kommenttiisi. Alla lisää.
Keskuspankin korkopolitikkaa juuri arvostelin, koska minusta se ei vastaa nykyiseen inflaatioon vaan ainoastaan heikentää taloutta. En näe kysynnän ja velan aiheuttaneen inflaatiota ja sen ongelmia. Kun varoja kerätään pankkien taseisiin ja uusia lainoja vaikeutetaan, niin rahamäärä taloudessa vähenee. Sen näen ongelmana, kun kerran inflaatio ei johtunut kysynnästä tai rahamäärän liiallisuudesta. Nyt ongelmia mielestäni tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalous on hieno, hyvin ongelmaansa ruokkiva systeemi. Tarvitaan jatkuvasti korjaussarjaa josta seuraa pöhnä jota seuraa kohmelo ja taas tarvitaan korjaussarjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi ongelma on se, että keskuspankkien makromalleista (kuten DSGE) puuttuu velka, joten koron asettelu on lähinnä tikanheittoa.
Korkoa ei tarvi enää nostaa, sillä inflaatio on jo taittumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatiotahan verrataan edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Oletetaan, että 2022 helmikuussa inflaatio on ollut esim. 10 % ja korin arvo on noussut sadasta sataankymmeneen. 2023 inflaatio on vain 5 %, jolloin korin arvo on 115,50, niin näyttäähän se kauniimmalta, mutta kokonaisuuteena tulos on kauhea.
Ilmoita asiaton viesti
Milton Friedmanin kuuluisa sanonta käytäntöön sovellettuna on täysin oikeassa: ”Inflaatio on kaikkialla ja aina rahapoliittinen ilmiö”. Inflaatio alkoi, kuten Jari kertoo kustannusinflaationa, mutta kun korkoja nostettiin paniikkinappulaa painettiin samalla ja inflaatio vain kiihtyi. Kaikki halusivat varmistaa kannattavuutensa jatkossa, eli kustannusten nousuun ja koron nousuun ylireagoitiin.
Ilmoita asiaton viesti
EKP:n tehtävä on ainoastaan pitää huolta inflaatiosta. Fedin tehtävä on tuon lisäksi pitää huolta taloudesta ja työllisyydestä. Ehkä tässä nyt nähdään keskuspankkien eroja tuloksissa.
Ilmoita asiaton viesti