Koronnostoilla pelastetaan talous?
Olen aikaisemmin kritisoinut EKP:n linjaa nostaa korkoja.
Nyt näemme seurauksia. Kotitaloudet ovat lirissä, yritykset ovat lirissä ja valtiot ovat lirissä.
Velkaiset kotitaloudet ja yritykset maksavat isomman osan tulorahoituksestaan pankeille sen lisäksi, että inflaatio on jo nostanut hinnat taivaisiin. Kansalaisten elintaso laskee ja ne yritykset, jotka voivat, siirtävät lisäkulut edelleen hintoihin, kuten sähköntuottajat jo tekevät. Valtiot joutuvat keräämään yhä isomman potin pankeille nousevien korkojen takia. Näin huomaamme kaikki olevamme velallisia vaikka henkilökohtaista velkaa ei olisikaan. Mitä päättäjät voivat EU:ssa tehdä? ”Itkeä” ja kerätä pankkien haluama potti korkorahoja pois taloudesta inflaatiosta kärsiviltä kansalaisilta.
Noilla toimilla tosiaankin saadaan pitemmällä aikavälillä ostovoimaa alas niin paljon, että yritykset eivät voi enää nostaa hintoja, koska kansalaisilla ei ole enää varaa ostaa heidän tuotteitaan. Pahana seurauksena ennen sitä ovat heikoimpien yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvu. Tuosta taas seuraa julkisen sektorin kulujen kasvaminen yhdessä lisääntyneiden korkokulujen kanssa.
EKP ohjaa siis valtiolaivaa karille inflaation hillitsemisen nimissä. Minusta näyttää, että valtiolaivassa on rahaperäsin. Velalla on siis merkitystä.
”Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota.” Ei jarruteta vaan viedään talouksilta ja yrityksiltä kaikki ylimääräinen ja osalta yli senkin. Kun talouksien kulut ovat nousseet ”tappiin”, niin silläkö todella parannetaan tilannetta, että nostetaan korkoja ja viedään loputkin käyttövarat? Inflaation nostamat hinnat eivät alene vaan nousevat maltillisemmin ja lainakulut vielä nousevat tuon päälle, ei kyllä naurata. Rahamaailma näyttää valtaansa.
Koronnostojen taustalla on ajatus siitä, että pyritään estämään kierre, jossa hinnannousut ja palkkavaatimukset kilpailevat keskenään. Minusta korkojen nousu vain lisää vaatimuksia palkkojen nostamiseksi. On päivänselvää, että nykyinen meno syö elintasoa. Rahamaailmassa on kuitenkin niin, että kun toinen maksaa, niin toinen saa tuloja.
EKP:n ei missään nimessä tule enää nostaa korkoja vaan alkaa heti laskemaan niitä. Inflaatiosta iso osa tulee energian hinnannousuista ja muista syistä kuin siitä, että rahaa olisi liikaa liikkeellä. Koronnostot vain pahentavat kansalaisten ja valtioiden asemaa. Poliitikkojen ainoaksi keinoksi jäävät erilaiset leikkaukset, koska talous ei kasva halusta huolimatta. Energiasektori on saatava tukemaan talouskasvua eikä haittaamaan sitä ja pankkien on alettava myös auttamaan yritysten kasvua järkevällä korkopolitiikalla. Talouden kasvusta voimme jakaa parempaa tulevaisuutta, mutta tahallinen talouden jarruttaminen ei kyllä palvele ketään.
Saksassa ymmärretään ja siedetään koronnostoja inflaation hallinnassa paljon Suomea paremmin. Tämä ehkä historiallisin syin.
Saksan inflaatio oli nyt elokuussa 6,1 % ( Suomessa 5,6 % ), eli koronnostoja jatketaan edelleen EKP: n puitteissa huolimatta periferian pienen Suomen yskimistä. EKP: n tehtävän 2 % inflaation hallintaan on vielä matkaa.
Suomessahan on nostettu palkkoja holtittomasti ja vastuutta tuottavuutta enemmän ja virhettä on korjattu valtavalla velkarahoituksella toivoen, ettei muka palkankorotukset nostaisi yleistä hintatasoa lainkaan. Tämä harha on tullut nyt tiensä päähän velkarakentamisineen ja ilmeisen lamakauden nyt alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa rahapolitiikka välittyy kuluttajille Saksaa nopeammin, koska korot on useimmin sidottu lyhyisiin (3-12 kk euribor) korkoihin.
Suomessa elokuussa kuukausimuutos oli jo -0,7%.
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8bfxd9g5gdr0bvy4hf7703s
Voisi olettaa, että tuottajahintojen ja vienti- sekä tuontihintojen jyrkkä lasku alkaisi pian painaa inflaatiota muuallakin Euroopasssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki tavoittelevat elintason nousua. Kun kulupuoli kasvaa, niin tulopuolelle halutaan tilkettä. Samoin toimivat yritykset. Miten julkinen sektori? Kun kaikki haluavat jatkuvasti lisää, niin kyllä talouden tarvitsee kasvaa ja meillä se tarkoittaa pienenä valtiona viennin vetämistä. Kierrehän tästä on odotettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jälkikäteen on tietysti helppo kritisoida, mutta minusta suurin virhe tehtiin siinä, että korotukset aloitettiin turhan myöhään. Korkotaso ei liene lainkaan liian korkea vaan korkojen nousun nopeus.
Muistuttaisin, että reaalikorko on edelleen negatiivinen.
Kuitenkin tänään länsiväylässä oli Säästopankkiryhmän laskelma, jonka mukaan kaksion ostoon Espoosta tarvitaan 4000-5000 euron kuukausitulot näillä asuntojen hinnoilla ja korkotasolla. Ei kuulosta kovin kestävältä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nyt yritetään hillitä rahan määrää markkinoilla, mutta kun minusta sitä ei ole liikaa liikkeellä. Isoin syy inflaatioon on energian hinnan juoksuttaminen hintoihin, jolle et käytännössä voi mitään. Sitten meillä on iso osa aloista harvojen käsissä, jotka kyllä voivat siirtää nousevat kulunsa hintoihin surutta. Sitten on se joukko pieniä yrityksiä, jotka eivät voi siirtää kuluja suoraan hintoihin tai voivat, mutta silloin myynti kärsii suoraan. Reaalikoron negatiivisuus ei ole mikään pelastus.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen osuus EKP:n pääomasta on 1,8 %, jolla ei ole suurta painoarvoa EKP:n neuvoston kokouksissa.
Korkoase on käytännössä ainoa ase, jolla keskuspankki voi hillitä inflaatiota ja sitä se tulee käyttämään myös tänään. Tähän on tyytyminen. Asuntovelalliset joutuvat siitä valitettavasti kärsimään.
Saksassa asuu Suomesta poiketen hyvin useat vuokralla. Esimerkiksi Berliinissä näin tekee noin 85 % asukkaista eli noin kolme miljoonaa ihmistä. Asuntovelallisia on suhteessa vähemmän ja EKP:n koronnostot eivät vaikuta näin ollen suuren joukon jokapäiväiseen elämään toisin kuin Suomessa.
Nollakorot ja uusien asunto-osakeyhtiöiden taloyhtiölainat hämäsivät liian monia ostajia täällä Suomessa.
Edesmenneellä isälläni oli sanonta ”Ota kynä käteen ja laske.” Se, jos mikä on konkretiaa, kun ihan itse kirjoittaa lukuja paperille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nousevista koroista kärsi vain asuntovelalliset, siitä kärsivät yritykset ja julkinen sektorikin. Vuokralaisetkin siitä kärsivät, koska usein vuokranantajalla on velkaa joko suoraan tai taloyhtiöiden kautta.
Taloyhtiöiden lainat ovat aivan käsittämättömiä nykyään. On lainoja itse taloon ja vielä tonttiinkin. Tästä tulee seuraamaan isoja murheita osakkaille, jotka eivät osaa laskea tulevia kulujaan oikein. Laskeminen on hyvä neuvo.
Ilmoita asiaton viesti
Uusklassiset keskuspankkiirimme ei ymmärrä rahajärjestelmän eikä talouden toimintaa, joten tässä sitä taas ollaan.
Veikkaan rytinöitä ja äkillistä koronlaskua , kuten edelliselläkin kerralla ja sitä edellisellä jne etc ad infinitum..
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota.”
Näin tapahtuu, mutta viiveellä. Ensin tulee hintojen korotukset niin pitkälle kuin kansalaisten ostovoima riittää. Sen jälkeen hintojen korotukset pysähtyvät.
Palkankorotukset seuraavat myös viiveellä mutta ne eivät vastaa hintojen korotuksia.
Taluden kasvu hidastuu ja kuten Saksassa jo, bkt laskee tälle vuodelle. Euroalue kokonaisuudessaankin taitaa jäädä miinukselle.
Koko touhu johtuu EU:n rahapolitiikasta joka salli Keikan, Italian ym. ylivelkaantua ja sen jälkeen EU pelasti pankkeja liukuhihnalla ostaen, omien sääntöjensä vastaisesti, velkakirjoja markkinoilta lainarahalla. Toisin sanoen kylvi markkinoille vastikkeetonta rahaa tuhansia miljardeja. Rahaa joka kiertyi kuluttajille ja valtioille saaden lopulta aikaan matalien korkojen kera inflaation. Tämä siksi että kukaan ”ei halunnut” rahaa joten sitä lainattiin korotta, jopa miinuskorolla.
Tähän liittyen, Wille Rydmanin kirjassa ”Unelmasta painajaiseksi”, pdf verkossa, on taloudesta varsin synkkiä arvioita tulevaisuutta silmällä pitäen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en näe, että tämä inflaatio johtuu rahan määrästä. Kysynnän pitää olla sellaista, että yritysten tuotantokapasiteetti ylittyy, jos haluamme hakea sieltä selitystä. En ole havainnut sellaista. Suurin selitys löytyy energiasta ja nyt jo koroistakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelen näin:
Kun raha on halpaa (sitä on ”liikaa” markkinoilla) ja sitä saa samalla kun korot ovat matalia niin se houkuttelee ihmisiä ostamaan eikä hinta ole esteenä.
Energian hinta lähti nousuun keväällä -22. Sen olisi luullut hidastavan inflaatiota koska ihmisten oli pakko alkaa katsomaan mihin rahansa laittaa. Tämän olisi pitänyt hidastaa hintojen nousua.
Energian hinnannousu toki on osa inflaatoita mutta se ei selitä 10 % inflaatoita kuin pieneltä osalta.
Päivän energian hinta taitaa olla suunnilleen tupla ennen kriisiä. Jos huomioidaan siirtmaksut ja verot niin hnta on ehkä 30 %-40 % korkeampi kuin ennen. Itse maksan nyt hieman yli tuplan energiasta. n kiinteähintainen sopimus jotain 9 c/kWh ilman veroja. Ennen 4-5 c/kWh.
Tätä tukee myös se että mm. Kesko ja S ovat tehneet ennätystulosta eli katteet ovat euromääräiasesti nousseet.
Nyt olemme siinä tilanteessa että raha on kallista ja se näkyy rakentamisessa ja mm. autokaupassa. Ihmisillä ei ole rahaa eivätkä uskalla ottaa velkaa koska se on kallista.
Muistelen että autoja sai ostaa osamaksulla jokin aika sitten lähes nollakorolla. Kuten myös muita kestokulutushyödykkeitä. Ei taida onnistua enää.
Jopa pankit alkavat maksaa talletuksille korkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olli Rehn kertoi näin (aikaisempi kirjoitukseni ja siinä oleva linkki):
”Energian hinnannousu selittää puolet kokonaisinflaatiosta
Entä minkälaiseen arvioon eilinen päätös perustui? Euroalueen keskimääräinen inflaatio oli kesäkuussa jo 8,6 prosenttia. Inflaatio alkoi kiihtyä, kun taloudet alkoivat toipua pandemiasta. Energiahintojen nousu ja tuotannon pullonkaulat kiihdyttivät inflaatiota erityisesti vuoden 2021 loppua kohden. Energian hinnannousu on yhä inflaation keskeinen ajuri: puolet kokonaisinflaatiosta tulee suoraan energian hinnannousun vaikutuksista, epäsuorasti suurempikin osa. Inflaatiopaineet ovat viime aikoina myös laajentuneet ja voimistuneet, kun elintarvikkeiden ja monien muidenkin tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat vauhdilla.
Venäjän raaka hyökkäyssota pitää energian hintoja korkealla, minkä vuoksi kokonaisinflaatiokin pysyy yhä koholla. Samalla taantuman riski euroalueella on kasvanut mahdollisen energiakriisin myötä.”
Olen samaa mieltä. Välillisesti yli puolet ja lisäksi oli tuotannon pullonkauloja, jotka nostivat hintoja. Liialliselle rahamäärälle ei jää paljon tilaa, mutta minusta rahaa ei ole ollut liikaa liikkeellä ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
EU – inflaatio nousi 2021 2,6 % edellisvuoden 0,3%:a. Tuolloin energian hinnat eivät olleet nousseet lainkaan. Julukuussa -21 se oli jo 3,5%.
Nousu johtui pandemian aiheuttamasta tavarapulasta. Rahaa oli mutta ei tavaraa.
-22 inflaatio oli yli 9 %. Tässä on jo selkeä energian hinnan nousu mukana. Venäjän hyökkäys ei sinällään aiheuttanut inflaatiota vaan siitä johtunut energian hinnan nousu.
Saamme nähdä nyt mitä seuraa kun inflaatio ja korkeat korot heikentävät ostvoimaa ja siitä seuraa työttömyys.
Valtiot eivät oikein voi paikata vajeitaan lisälainalla. Saksan bkt alenee 2023.
Koko EU-alueen ennustetaan nippa nappa pysyvän nollakasvussa.
EKP on nostanut korkoa alkaen 20.9. Tällä se pyrkii hillitsemään inflaatiota mutta samalla lisää riskiä työttömyyden kasvulle.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/energy-prices-2021/
Tuossa on tietoa energian hinnan käyttäytymisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt se on varmaa: ekp tulee ajamaan talouden päin seinää.
Selitys: ekp säätää ainoastaan riskitöntä keskuspankkitalletuskorkoa, jolla ei ole suuren suurta merkitystä taloudellisen aktiviteetin säätelyssä.
Talouden todellinen polttoaine on valtion ja pankkien velkarahanluonti, jota tulisi reguloida.
Velkarahatalouden kuvaus löytyy Ahokas&Holapan kirjasta: ”Rahatalous haltuun”.
—
Riskittömän (keskuspankkitalletus)koron voi jättää pysyvästi nollaan, kuten Keynes aikanaan ehdotti.
Riskillinen yksityinen (nominaali)korko on aina positiivinen.
”Raha-guru” Nathan Tankusin ”täysrahareformi” löytyy Talousdemokratian sivulta:
https://talousdemokratia.fi/nathan-tankus-the-new-monetary-policy/
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämä laittaa miettimään, että mitä tällä oikeasti tavoitellaan. On myös mahdotonta nähdä tämän hillitsevän palkkavaatimuksia. Kohta rytisee lakkomarkkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Koronnosto on velkarahataloudessa merkittävä kulutuskysynnän jarru.
Tänä vuonna uusien autojen toteutuneet kaupat ovat jo 1990- luvun alun lamavuosiakin heikommalla tasolla, vaikka tuolloin korkotaso oli nykyistä paljon hurjempi.
Painotan sanaa velkatalous, jossa rakentaminen ja asuntokauppa ovat sinänsä yliarvostettuja kuluttamisen saralla. Jos nyt asuntojen hintataso rommaa 25 – 35 % kuten on odotettavissa, käsijarrukahva on pankkivarovaisuuksineen kireällä vielä monta vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Jarruhan se. Vaikutusta on jo otettuihin velkoihin ja uusiin velkoihin. Otettujen velkojen kohdalla ollaan tietysti hankalassa välissä, kun rahat on usein jo tuhlattu, jolloin rooliksi jää lyhennysten ja korkojen maksaminen. Ottamattomat lainat ovat helpompia, mutta ne taas vaikuttavat investointeihin ja sitä kautta työllisyyteen. Saatavista koroista on tuskin tarpeellista edes keskustella näillä inflaatioluvuilla.
En kyllä muista, että taloudessa olisi puhuttu siitä, että kysyntä on niin vilkasta, että se nostaa merkittävästi hintoja. Yleensä hintojen nousun selitys on sellainen, että ”kun omat kulut ovat nousseet”. Ne nostavat hintoja jotka voivat ja meillä niitä ovat ne muutamat suuret toimijat, jotka hallitsevat omaa markkinaansa. Suomessa kaikilla merkittävillä aloilla on liian vähän toimijoita, jotta oikea kilpailu toimisi.
Ilmoita asiaton viesti