Kuka allekirjoitti sukupolvisopimuksen?

Tämän blogin kysymyksen esitti Turkka Sinisalo Telan sivuilla. Linkissä on koko juttu, josta poimin muutamia mielestäni tärkeitä kohtia keskusteluun lainausmerkein merkittynä. Linkin tekstin lukeminen avaa näkemyksiä otsikon kysymykseen.

https://www.tela.fi/2022/01/10/kuka-allekirjoitti-sukupolvisopimuksen/

Historia on opettanut meitä, että elinvoimainen yhteisö tarvitsee yhteistä huolenpitoa ja toimivia rakenteita turvaamaan jokapäiväistä elämää.

”Työssäkäyvien ikäluokkien on tavalla taikka toisella kerta toisensa jälkeen huolehdittava ikääntyvistä sekä lapsista ja nuorista. Jakamalla vastuuta pakollisen ja lakisääteisen sosiaalivakuutuksen sekä verovaroin rahoitettujen palveluiden kautta tai muilla keinoin.”

Nostin yllä olevan ensimmäiseksi lainaukseksi tekstistä, koska siinä kiteytyy asian ydin. Työssäkäyvät ihmiset rakentavat ja ylläpitävät kansalaisten tarvitsemat palvelut, kukin vuorollaan. Samalla tuo ryhmä varmistaa toimillaan, että meillä on käytössämme tarvitsemamme tuotteet. He luovat sen perustan, josta hyvinvointia voidaan jakaa. Se osa kansalaisista, jotka eivät osallistu tuottamiseen, osallistuu kuluttamiseen.

”Perimmäisenä tavoitteena on ikääntymisen johdosta heikentyneen tulonhankkimiskyvyn kompensointi eli taloudellisen turvan takaaminen ikääntyneille. Erityisesti eläkevakuutuksen merkittävin hyöty liittyy tulojen uudelleenjakoon ihmisten eri elämänvaiheiden välillä.”

Kaikille ei ole mahdollista hankkia tulojaan työmarkkinoilla, joten heistä pidetään huolta yhteisesti. Ikääntyneet ovat kantaneet soihtua oman aikansa ja sitten on seuraavan sukupolven aika tarttua kahvaan, kuten seuraavasta lainauksestakin selviää.

”Usein ”sukupolvisopimuksella” viitataan juuri tähän aktiivi-iässä olevien palkansaajien, yrittäjien sekä työnantajien tuottamien verotettavien tulojen uudelleenjakoon ihmisten eri elinkaaren vaiheiden välillä. Sukupolvisopimukseen ei siis kuulu ainoastaan eläkevakuutus tulonsiirtona, vaan mukana ovat myös esimerkiksi lasten ja vanhusten hoiva, lasten ja nuorten koulutukseen liittyvät kustannukset sekä perheille suunnatut etuudet.”

Verojen ja maksujen kautta tuloja jaetaan uudelleen. Jokainen veroja ja maksuja maksava voi ylpeästi kertoa huolehtivansa omasta sukupolvestaan.

”Sukupolvisopimus ei siis ole konkreettinen, kosketeltavissa oleva asiakirja, jonka eduskunta olisi vahvistanut osana perustuslakia tai josta esimerkiksi työmarkkinaosapuolet olisivat sopineet osana eläkeneuvotteluita. Sukupolvisopimuksessa on ennen kaikkea kysymys ajan myötä syntyneistä käytänteistä ja järjestelyistä.”

Käytännöt ovat opettaneet, että yhdessä toimimalla saamme parhaan lopputuloksen aikaiseksi. Hyvinvointi ja yhteiskuntarauha säilyvät perusteista huolehtimalla.

”Sukupolvisopimuksen ehdot ovat tietysti ihmisten ja instituutioiden ajan myötä muutettavissa mutta on muistettava, että yhteiskunnallisen luottamuksen rapautuminen ei ole kenenkään vastuullisen toimijan etu. Mahdolliset muutokset ikäsidonnaisten riskien jaossa on tehtävä maltilla, laajan sekä avoimen ja kunnioittavan yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Eläkkeellä olevat ikääntyneet eivät voi useinkaan vaikuttaa oman toimeentulonsa parantamiseen ansiotyöllä.”

Kirjoittamattomiinkin sopimuksiin voidaan tehdä muutoksia, mutta niiden pitää olla kaikkien hyväksyttävissä, jotta heti ei olla tekemässä uusia muutoksia. Tulivatpa kustannukset mistä toiminnasta tahansa, niin kyllä maksajien pitää hyväksyä kulut, jotta homma toimii. Lisävaatimuksia palveluihin ja tuloihin on helppo esittää, mutta samalla pitää muistaa, että ne yleensä vaativat lisätuloja jostain.

Edellä kerrotusta vedän yhteenvetona, että hyvinvointia voidaan jakaa vasta, kun se on yhteiskunnan työllisten kautta tuotettu. On ensiarvoisen tärkeää motivoida työvoima työskentelemään. Työskentelyn on tuotettava tekijälleen riittävä hyvinvoinnin taso, jotta hän on valmis hyväksymään sukupolvisopimuksen edellyttämät tulonsiirrot. Tämä meidän jokaisen on muistettava, kun vaadimme parempia palveluita ja lisää varoja käyttöömme. Työpanos pitää pystyä myös myymään, joka jo sinällään asettaa rajoitteita erilaisille vaatimuksille.

0
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu