Kyllä sähkön hinta saadaan ylös, kun oikein yritetään

Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 46 %. Kaukolämmöstä vuosittain 70–75 prosenttia tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantona (CHP). CHP:llä tuotetaan Suomen sähköntuotannostakin n. kolmannes, joten kyseessä on merkittävä sähkön tuotantomuoto. Tuotannossa käytetään kalliita fossiilisia polttoaineita ja mukaan tulevat myös päästöoikeudet, jotka nostavat hintaa. Suomessa tuotetaan liian vähän sähköä ja n. 20 prosenttia kulutuksesta katetaan tuonnilla lähinnä Ruotsista. Edullisempaa tuuli-, aurinko-, ydin- ja vesivoimaa on aivan liian vähän saatavissa markkinoilla, jotta hinta pysyisi kohtuullisena. Matalan kulutuksen aikana (kesällä), kun tuulee hyvin ja Ruotsin siirtokapasiteetti riittää paikkaamaan vajeen ennen kuin joudutaan siirtymään noihin kalliimpiin tuotantomuotoihin, kuten CHP, sähkön hinta on edullisempaa. Kylminä aikoina ei oikeastaan mikään pysty pitämään sähkön hintoja edullisina Suomessa, kun meidän kapasiteettimme ei riitä edes kalliiden tuotantomuotojen maksimikäytön osalta vastaamaan kovimpaan kysyntään.

Sähkön tuottajille on tärkeää pystyä myymään myös kalliilla tuotettua sähköä, kuten CHP. Tarkastellaan linkissä mainittua UPM-yhtiötä hiukan tarkemmin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009159511.html

Toiminnassa ei ole mitään laitonta ja yrityksen tehtävähän on tuottaa maksimaalista voittoa omistajilleen, joten siltä osin kaikki hyvin. Voi kuitenkin kysyä, että mikä rooli yrityksillä ja poliitikoilla on korkeiden hintojen suhteen?

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan he myyvät kaiken tuottamansa sähkön pörssiin ja ostavat sen sieltä yrityksensä käyttöön markkinahinnalla. Miksi? UPM:llä on omaa tuotantoa ja lisäksi oma sähkön myyntiyhtiö, joten käytännössä sähkön markkinahinnalla ei ole heille mitään hintaa nostavaa merkitystä, koska osto- ja myyntitoiminta on vain sen eri ”osastojen” välistä rahan siirtelyä taskusta toiseen. Sähköpörssi toimii heille hyvänä välineenä tuotannon myymisessä muille.

UPM:llä ei ole merkittävästi tuulivoimaa vaikka se aloittaakin tuulivoimatuotannon Pyhäjoella vuonna 2023 kokonaiskapasiteetiltaan 188 MW. Sen sijaan sillä on tuotantoa ydin-, vesi- ja CHP-voiman tuotannossa, kuten yllä olevasta linkistä selviää. Vesivoimaa se ajaa kuitenkin jutun mukaan eniten, kun:

”Sen sijaan vesivoimaa ajetaan eniten silloin, kun siitä saa parhaan hinnan. Kun sähkö on halpaa ja kysyntä vähäistä, vettä pyritään säästämään.

Vesivoima on erityisen arvokasta, koska sitä pystyy säätämään eli tuottamaan sähköä silloin kuin sen kysyntä on suurinta ja sähkön pörssihinta korkea.”

Halvemmasta hintapäästä jätetään omilla toimilla vesivoiman tarjonta pois. Myytäväksi jää siten ydinvoima ja CHP. Ydinvoima kannattaa tarjota aina myyntiin, koska tuotannon keskeyttäminen on kallista. Ydinvoiman myyminen ei ole ongelma, koska sen tuotanto on edullista. UPM:n kannalta ongelmaksi muodostuu CHP:n myynti. Yhteistuotannosta syntyy myös sähköä lämmön lisäksi (josta myös saa hyvän hinnan), joten se on myytävä mieluummin kuluja suurempaan markkinahintaan. Voiko myyntiä auttaa muuten, kuin vesivoiman myyntiä vähentämällä?

”Viime vuonna UPM tuotti sähköä Suomessa noin 11 terawattituntia eli noin kaksinkertaisesti verrattuna sen tehtaiden kulutukseen. Kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori aloittaa säännöllisen tuotannon, UPM:n vuosittainen sähköntuotanto kasvaa noin 15 terawattituntiin, josta siis vain noin 5,5 terawattituntia käytetään sen paperitehtaissa.”

1 terawatti on 1000000 megawattia. (korjattu)

UPM Suomen toiseksi suurimpana sähköntuottajana tuotti sähköä vuoden jokaiselle tunnille 1 275 MW ja osti siitä puolet takaisin omaan käyttöönsä. Tässä tietysti helposti ajattelee, että mitäpä tuosta, jos kerran myy enemmän kuin ostaa. Juuri nyt 22.11.2022 klo 11:50 tuulivoimalla tuotetaan sähköä 480 MW. Tuulivoimaa pidetään ”syyllisenä” edullisempiin sähkön hintoihin. Nyt UPM tavallaan syö ostoillaan halvempaa sähköä markkinoilta ja tarjoaa tilalle kalliimpaa sähköä muille. Toki muullakin kysynnällä ja tarjonnalla on vaikutusta asiaan.

Yhteenvetona voi todeta, että kaukolämpöä tarvitseva maamme tuottaa kallista sähköä kalliin kaukolämmön lisäksi. Tässä tuskin tulee merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Sähkön lisätuotantoa tulee nyt lähinnä tuulivoimaloita rakentamalla. Tämä auttaa silloin, kun tuulee paljon tai kysyntä on pientä. Todelliseen jatkuvaan kulutustarpeeseen tuulivoima ei ole ratkaisu vaan tarvitaan luotettavaa tuotantoa, joka takaa edullisen sähkön kuluttajille jokaisena päivänä. Olkiluoto 3 ja siirtoyhteyden lisäkapasiteetti Ruotsista tulevat tarpeeseen, mutta nekään eivät riitä vastaamaan kysyntään talvikuukausina siten, että hinnat eivät pomppaisi taivaisiin. Nyt kysyntään vastataan usein juuri CHP-tuotannolla (osuus on n. kolmannes sähköntuotannosta), jonka hinta on nostettu osin poliittisilla päätöksillä korkeaksi. Poliitikkojen sähkötuet näyttävät hiukan huvittavilta tässä valossa. On myös muistettava, että ison osan Suomen sähköstä tuottavat valtion ja kuntien omistuksessa olevat yhtiöt. Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin toimintaa kohtuullisen sähkönhinnan takaamisessa suomalaisille olisi myös kritisoitavaa. Oma toimintamme on ajanut meidät pitkälle tähän tilanteeseen, joten voisimmeko tehdä asialle jotain ja ratkaista asian kestävällä tavalla? Sähkön lisätuotantoa on saatava aikaiseksi vaikka valtion omilla toimilla, jos markkinaehtoisuus ajaa kuluttajat ahdinkoon. Näyttäähän tuota rahaa olevan polttaa asti monessa muussakin hankkeessa, jotka eivät edes auta maatamme.

+11
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asuinpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu