Negatiivinen indeksi työeläkkeisiin?
Iltasanomissa on juttu automaattisesta eläkeleikkurista.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010721477.html
Otan linkistä kohdan, jota ihmettelen:
”Otetaanpa esimerkki raportista.
Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatisi palkansaajien ja työnantajien eläkemaksun nostamista yhteensä 0,88 prosenttiyksikköä, korotuspaineesta puolet menisikin eläkeläisten kontolle: eläkkeisiin tehtäisiin 0,44 prosenttiyksikön tarkistus – alaspäin.
Tämän vakautuselementin lisäksi eläkkeisiin tehtäisiin nykysäännösten mukainen indeksitarkistus, joka ottaa huomioon palkkojen ja hintojen nousun.
Rantalan ja Vanteen raportista löytyy laskukaava.
Jos työntekijän kuukausipalkka olisi 3 000 euroa, sopeuttaminen aiheuttaisi 13 euron korotuksen työntekijän eläkemaksuun. Vastaavasti 2 000 euron kuukausieläkkeeseen tulisi noin 9 euron alennus. Muutokset vaikuttaisivat siten, että vuotuinen maksutulo kasvaisi vuoden 2024 tasossa arviolta 660 miljoonaa euroa, ja eläkemeno supistuisi arviolta noin 90 miljoonaa euroa.”
Mistä nuo luvut oikein tulevat? Jos korotuspaine on 0,88 prosenttiyksikköä, niin vuoden 2024 maksuprosenttiin 25,12 se toisi lisää 0,88 prosenttiyksikköä, eli maksu olisi 26 % palkoista. Vuonna 2023 palkkasumma on ollut 101,1, mrd€ seuraavan linkin mukaan: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakelakikohtainen-palkkasumma/. Lasketaan kuitenkin ilmoitetuilla luvuilla. Maksutuloon ilmoitetaan kasvua 660 miljoonaa euroa 0,44 prosenttiyksikön kasvulla, joten siitä laskettuna palkkasumma olisi 150 miljardia euroa. Mikäli palkkasumma on tuo ja tarve on 0,88 prosenttiyksikköä, niin vaatimus maksun nostamisen kautta saatavasta rahamäärästä on 0,88 % palkkasummasta ollen siten 1 320 000 000€. No mutta, eihän tuota rahamäärää saada kasaan noilla luvuilla. 660 miljoonaa+90 miljoonaa säästöä on vasta 750 miljoonaa. Lisäksi tekstissä luvataan, että eläkkeisiin tulee nykysäännösten mukainen indeksitarkistus, joka tietenkin pienentää lisärahasta saatavaa hyötyä. Tästä päättelen, että Rantalan ja Vanteen laskukaavaa ei ole osattu soveltaa oikein. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Mennään itse asiaan ja unohdetaan laskukaavat. Nyt siis rakennetaan himmeliä, jossa on sisällä sekä negatiivinen indeksi, että positiivinen indeksi työeläkkeiden alentamiseksi. Tarkoitus on sellainen, että jo työeläkkeellä olevat alkaisivat takautuvasti osallistumaan omien työeläkkeidensä rahoittamiseen indeksien kautta tapahtuvalla leikkauksella. Omaisuudensuojaan ei näin ilmeisesti lakiteknisesti puututtaisi? Tarkoitus pyhittää keinot. Mihin voimme luottaa tulevaisuudessa, jos näillä teknisillä kikkailuilla voidaan kuitenkin esim. omaisuudensuojaa kiertää? Ongelmista pienin ei ole se, että keskimääräiset työeläkkeet ovat jo nyt varsin pieniä ja niiden leikkaaminen vain siirtää lisävastuuta veroilla kerättyyn järjestelmään. Tehdäänkö himmelistä niin vaikea, että sitä ei kukaan sitten jatkossa ymmärrä ja tie on avoin moneen muuhunkin kikkailuun? Verotuksen kautta eläkeläiset jo osallistuvat talkoisiin, eikö se riitä? Miksi yhteiskuntamme haluaa jatkuvasti lisää ihmisiä tukiluukuille ja onko työeläke ansaittua tuloa?
Ostovoiman ja pärjäämisen kohtuullistaminen on tärkeää, ts tällaisen kohdan on oltava kohtuudessa.
Asiaa voi ajatella eläkeläisten kautta, tosin menee vähän kuin ohi sen, mikä on kohdennuspaikka toisaalla, ja toisaalta se vaikutus.
Näissä jos ei voi poimintaa tehdä perimaalittamisesta poikkeavalla tavalla, tulee menemään heikosti.
Tulonsiirtojen (passivoituksen, pöhötykseen laitetun valtion) ongelmissa tulee mieleen etupäässä se, että mahdollistanut sen maailman rakentamisen, josta ei ongelmakuiluja kasvaneisuutta kerryttävinä puutu.
Jälkikäteen on satatodettavaa osoittaa sitä, mikä on ongelmaksi rakennettukin. Tätä ei tosin selitä vain suunnitelmallisuus, tosin ei tarvitse paljoa ilmetä, kun vaikuttaa totalitaliikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Työssä olevien ”omaisuuden suojaan” on puututtu useamman kerran siirtämällä eläkkeelle pääsyä ja siirrettäneen edelleenkin. Eläkkeellä oleviin ei sama mekanismi oikein toimi, joten puuttuminen pitää tehdä eri keinoin.
Ilmoita asiaton viesti
Mieleen ei voi olla tulematta tällainen realiteetti, johon ei näillä toimilla helposti vaikuteta:
https://www.youtube.com/watch?v=ghP7kImI9WM
Kyseessä Blackrock, joka ei välttämättä tässä kuvattua tarvitse, mutta voi tehdä vähän selkeämpää irtiottoa, mitä nyt ajastaan on välineenä käytettävissä:
https://www.youtube.com/watch?v=Ud-7I44rows Tekoäly: Singulariteetti, tietoisuus, uhkakuvat ja tappajarobotit (Matias Heikkilä) | Puheenaihe 538
…
Oleellista tässä on, että väistämättä painottuvat toimijat, ovat ihan tavan säädettyjen elinkeinotoimien puitteissa olevia, eikä poikkeukset tässä kuin vahvista sitä, että kaikki mennyt sillä kohtalaisuudella, jota on ollut odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, muutoksia on tehty läpi historian. Mutta selitätkö, että miten eläkkeelle pääsyn siirtäminen on omaisuuden suojaan kajoamista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt oletetaan elinajanodotukseksi 80 vuotta, onhan siinä aika iso ero, saako 2000 euron kuukausieläkkeen 63 vuotiaasta lähtien vai 66 vuotiaasta lähtien. Ero helposti 70.000 euroa.
No tosiasiassahan muutokset on tehty suurelta osin elinajanodotuksen nousun vuoksi. Sama tietysti pätee myös jo nyt eläkkeellä olevien kohdalla. (Jos siis eläkkeitä tullaan leikkaamaan)
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se on, mutta vain ansaittu osa on omaisuuden suojassa, ei mikään tuleva. Indeksit eivät myöskään nauti ko. suojaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hyvää siinä mielessä, että vaikuttaa aidosti todellisuudenmukaiselta.
Tipahtaminen on näissä se ongelma, ts järjestelyt, jotka eivät vastaa todellisuutta.
Hyvä muotoilu, ja yksityiskohtanakin arvokas. Näissä jos on tarkka, voi vähästä saada paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin huvikseen vilkaisemassa työeläkeotetta. Siellä tosiaankin puhutaan ”arvioidusta” tulevasta eläkkeestä, jos työskentelee 65 vuotta 8 kk ikäiseksi tai vastaavasti 67 v. 2 kk ikäiseksi.
Sen sijaan ote näyttää tarkalleen kultakin vuodelta tähän mennessä kertyneet summat. Minusta nämä jo kertyneet summat nauttivat omistusoikeuden suojaa siinä missä henkilöillä, jotka ovat jo alkaneet nostaa omiaan pois.
Kuitenkin, jos eläkkeelle jäämisikää nostetaan (eli eläkkeiden maksukuukausien määrää vähennetään) ei tietääkseni esim. vuodelta 2019 kertynyttä summaa nosteta. Näin omistusoikeuden suojaan puututaan.
Ilmoita asiaton viesti
No niinhän minä sanoin, ansaitut työeläkkeet nauttivat omaisuudensuojaa, ei tulevat vielä ansaitsemattomat.
Viimeistä lausetta en ymmärtänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen lause rautalangasta.
Esimerkkivuodelta 2019 on kertynyt 50 euroa eläkettä kuukaudessa. Nyt mahdollinen eläkkeellejäämisikä on 65 vuotta. Odotettu elinikä 80 vuotta.
Vuoden 2019 kertymistä maksetaan 50 x 12 x 15 = 9000 euroa
No eläkeikää nostetaan yhdellä vuodella. Vuodelta 2019 kertynyttä eläkettä maksetaankin vain 50 x 12 x 14= 8400.
Mielestäni tämä olisi omaisuuden suojaan puuttumista samalla tavoin kuin olisi kuukausisumman leikkaus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos rautalangasta. Mutta, noita työeläkkeen sääntöjä on muutettu ja muutetaan jatkuvasti. Aikoinaan työeläkettä alkoi karttumaan 23-vuotiaasta asti, kun nyt työeläkettä voi saada jo 17 vuotiaana. Karttumia on ollut erilaisia alkuaikojen 1 %:sta alkaen jne. Noita karttuneita työeläkkeitä turvataan omaisuudensuojalla, ei tulevaa aikaa. Karttumat katsotaan ansaituksi ja niitä sitten maksetaan loppuikä indekseillä korotettuna ja elinaikakertoimella pienennettynä. Kuinka kauan niitä sitten maksetaan riippuukin jokaisen eliniästä. Jokaiselta lisävuodelta myös ansaitaan lisää työeläkettä. Lisävuosi voi tuottaa taas sen 50, jota maksetaan vaikkapa se 14 vuotta, josta kertyy? Takautuvasti en halua sääntöjä muutettavan, joten pidetään siitä huoli, että säännöt koskevat tulevaa aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä paljoa yksityiskohtia, kun talouden alue yksityiskohtaisena on tuntemattomampi.
Sivustakatsomisen etua on se, että voi tarttua helpommin kokonaisuuteen, ja vaikutuksiin, kun yksityiskohdista voi olla vaikea toisaalta päätellä mitään ongelmallisuutta.
Viittaan kulkuun, joka menee säädetysti (edellinen kommentti).
Näitä (ongelmiksi päätyviä kulkuja) on vaikea toteuttaa, ilman katseen kestävää tarkastelua. Kyseessä esisuojauksellisen arvoinen taso, josta ei voi edetessä tinkiä. Tällainen vaikuttaa, mutta myös automaattisen helpsti kaikkia, jotka edes jotenkin huomioivat perusyleisen (”)kielen(”) mukaisuutta.
…
Tällaisen voi arvella ihan tältä pohjalta, tai on jo ihan peruspointtien tuntemista aiheesta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jariojala1-2/negatiivinen-indeksi-tyoelakkeisiin/#comment-4226812
Ilmoita asiaton viesti
Päällimmäisenä vaikutelmana näistä jää huolellisen paneutuvasti rakenettu epärakentaminen, oli perusteena mitä nyt oli.
Vaikea ajatella SOTE-tyyppisempiä laajempana, jos tällaiseen ei ole tavoitetta rakentajilla.
Tuosta kun poiketaan, havaittavaksi jää lähinnä rikkominen, mikä on aina onnistunut, kun sopivasti sijoittuu. Luonto on tässä viite, mutta yleistettävissä oleva.
Kommentointi tosiaan systematiikan pohjalta, mikä on mielestäni välttämätön lisädimensio.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea uskoa, että kovin merkittäviä eläkkeiden leikkauksia tehtäisiin Suomessa. Toki Orpon hallituksen väläyttämä indeksileikkuri voi tulla jossain vaiheessa käyttöön ja siitä tuskin monet eläkeläiset pitävät.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeitä on takautuvasti leikattu elinaikakertoimen toimesta. Silloin puhuttiin vähäisestä puuttumisesta omaisuudensuojaan, mutta mitä jos noita vähäisiä puuttumisia tehdään vaikkapa 5 vuoden välein?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on lisää aiheesta. Tässä ei ole enää samoja virheitä toistettu.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010730181.html
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkevarojen riittävyys tulevaisuudessa?
Kun eläkettä maksetaan seuraavasti.
5000€
3000€
1500€.
Jos eläkettä pienennetään 10% se tekee säästöä.
500€
399€
150€.
Toisin sanoen eläkkeen pienentämisellä %määräisesti saadaan helposti paljon rahaa säästöön koska silloin eniten euroja säästetään suurimmista eläkkeistä.
Näin samalla korjataan sitä vääristymää mikä syntyy siitä että työeläke on sidoksissa vain elämän työajan ansiotasoon eikä lisäksi elämän työajan pituuteen.
Eli työeläkemäärittely on eriarvoinen jo perusteiltaan ja tämä eriarvoisuushan jatkuu sitten eläkkeellä 20-30 vuotta takautuvasti.
Indeksikorotus taasen lisää eläketulojen tuloeroja.
Jos eläke on
5000€
3000€
1500€
ja indeksikorotus 5% se tekee nousua
250€
150€
75€.
ps. Progressiivinen verotus hieman tasaa korotuseron tuloerokasvua, mutta ei poista sitä. Taasen eläkemenot kasvaa.
Mielestäni työeläkkeitä voi pienentää vaikka 10% ja alaraja minkä alle se pidetään nykyisellä voisi olla vaikkapa 2000€.
Ei tähän alennukseen kuole yli 2000€ eläkettä saavat.
Paljonko tuo säästäisi eläkemenoja,,sen voisi eläkeasiantuntijat laskeskella.
Samalla voisi laskea mitä se vaikuttaa työeläkemaksuihin?
Ilmoita asiaton viesti
Olen aikoinani pohdiskellut lähes samoja asioita blogissa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jariojala1-2/elakekatosta-ja-verokohtelusta/
Toki eläkkeiden pienentämisellä saadaan maksupainetta alemmaksi, tosin säästöön ei rahaa mene. Olet oikeassa siinä, että joku voi ansaita 20 vuodessa saman, kuin toinen 45 vuodessa. Työeläkettä pääsee nostamaan vasta eläkeläisenä eri ikäluokat eri iässä. Miten kauan kukin sitten elää ja saa työeläkettä on kovin henkilökohtaista. Onko se sitten eriarvoista? Mittariksi on asetettu ansaitut eurot eikä työvuosia, joten sen mukaan kyse ei ole eriarvoisuudesta. Mikäli kyse olisi työvuosista, niin silloin luultavasti lopputuloksena olisi yhtäläinen työeläke työvuosien mukaan. Maksujenkin pitäisi olla kaikille samoja, joten siinä viimeistään tulisi ongelmia. Nythän maksut perustuvat nekin ansaintaan.
Itse pidän nykyistä työeläkejärjestelmää mainettaan parempana juuri yhdenvertaisuuden takia. Isommista tuloista isommat euromääräiset maksut ja karttuma kaikilla (nykyisin) sama sekä siitä kertyy jokaiselle samalla periaatteella työeläkettä. Isosta eläkkeestä maksetaan myös isommat verot.
Ilmoita asiaton viesti
”Maksujenkin pitäisi olla kaikille samoja, joten siinä viimeistään tulisi ongelmia. Nythän maksut perustuvat nekin ansaintaan. ”
Tässä kannattaa aina muistaa että työntekijän että työnantajan työeläkemaksut, ne rahat ei tule työntekijältä eikä työnantajalta, vaan työnantaja välittää kyseisen maksun, saatuaan siihen rahan
yritykseltä tuotteita tai palveluja ostavalta veronmaksajalta.
Sama asia kuin alvin suhteen. Senkin maksaa tuotteen tai palvelun ostaja.
Eli mitä suurempi palkka, sitä suurempi työeläkemaksu, ja sitä enemmän olemme maksaneet tuotteissa tai palveluissa, hänen eläkettään,,ja maksamme tulevaisuudessakin.
Mitä suuremmat palkat, sitä suuremmat tuotehinnat, sitä suuremmat eläkemaksut, jne.
Siksi ei ole merkityksetöntä miten tuloerot kasvaa yhteiskunnassa.
Ja siksi mm. prosenttikorotuksin tapahtuva palkkojen nousu ja palkankorotusten sitominen vientiyritysten palkkoihin on eriarvoisuutta lisäävä pakkoelementti, mitä ei pidä missään nimessä hyväksyä.
Eri asia on jos vientiyritykset saa korotuksen euroissa ja pienpalkka-alat saa saman korotuksen euroissa, silloin vientivetoinen palkkamalli ehkäisisi tuloerojen kasvua.
Mitä suuremmat tuloerot verotusyhteiskunnassa on sitä nopeammin kadotamme hyvinvointiyhteiskunnan.
Verothan maksaa aina tuotteen tai palvelun ostaja, ei palkanansaitsija tai yrittäjä. Samoin työeläkemaksut yms.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tuostakin olen aikaisemmissa blogeissa kirjoittanut.
Ilmoita asiaton viesti