Pörssiyhtiöiden voittojen kova verotus

Eräässä blogissa keskustelimme eilen pörssiyhtiöiden voittojen verotuksesta. Siellä kerrottiin, että omistajat joutuvat maksamaan voitosta veroa 44 %, joka muodostuu yhtiön maksamasta yhteisöverosta ja osingosta maksettavista veroista.
Yritykset itse hinnoittelevat tuotteensa ja myyvät ne sitten markkinoille. Pitäisin peräti merkillisenä, jos kaikkia mahdollisia kuluja ei sisällytettäisi myyntihintaan, myös tulevaa yhteisöveron osuutta. Ei yhteisövero tule yllätyksenä tilinpäätöksen tuloksen jälkeen.
Kun sitten on päätetty hinta, joka kuluttajilta halutaan kaikkien kulujen päälle, niin siihen lisätään tarvittava arvonlisävero ja näin hinta muodostuu. Kun kuluttaja ostaa tuotteen, niin se samalla maksaa kaiken sen arvonlisäyksen, jonka yritys on saanut aikaan tuotetta valmistaessaan. Tästä arvonlisäyksestä verottaja raapii ensin kuluttajalta esim. 24 %:n arvonlisäveron ja sitten yritykseltä yhteisöveron 20 %. Mutta, tuo yhteisöveron tulo on tiedetty ja se on huomioitu tavoitellussa voitossa, jonka siis on kuluttaja viime kädessä maksanut. Yrityksen tehtäväksi tulee tilittää se, kuten arvonlisäverokin verottajalle. Kuluttajalle tuo yhteisövero on lisäkulu, kuten arvonlisäverokin. Yrityksellekin se on lisäkulu, kuten vaikkapa palkkakulu, raaka-ainekulu tms. Mikäli kuitenkin yritys on ollut ajan tasalla, niin siihen on varauduttu ottamalla voittoa sen verran enemmän tai oikeastaan vielä vähän enemmän, koska jokaisen kulun päälle pitää saada voittoa.
Yhteisövero on pörssiyhtiöille samanlainen, joten kilpailutilannetta se ei muuta. Mitä sitten tapahtuisi, jos yhteisöveroa ei tarvitsisi maksaa? Yritys voisi jättää yhden kulun huomioimatta ja loppuhinta voisi olla edullisempi kuluttajalle alemman lähtöhinnan ja sitä kautta myös euromääräisesti pienemmän arvonlisäveron takia. Verottajalle vähemmän ja käytännössä myös yritykselle, kun pois jäisi myös yhteisöveron päälle laskettu voittomarginaali.
Entä jos hinnan voisi pitää silti korkeampana vaikka yhteisöveroa ei tarvitsekaan maksaa. Voittoa tulisi yritykselle enemmän ja verottaja häviäisi yhteisöveron osuuden. Yritys on kuitenkin kilpailluilla markkinoilla, joten kuinka todennäköistä on, että kukaan kilpailijoista ei tiputa hintaa puuttuvan kulun, yhteisöveron, takia? Hinnanmuutoksista voi toki olla montakin eri variaatiota, mutta toimivilla markkinoilla ylimääräiset ”ilmat” hinnoista pitäisi poistua kilpailun kautta.
Katson, että kulu mikä kulu, olipa kyseessä palkat, sähköt, yhteisövero tms. Yritykset kilpailevat keskenään ja varmaankin kilpailuetua on helpompi hakea muista kuluista kuin veroista. Saisivatko omistajat sitten enemmän rahaa, jos tämä yhteisövero poistuisi. Jätän sen jokaisen omaan harkintaan.
Kuluttaja loppupeleissä maksaa kaiken, niin voitot kuin yrityksen verotkin. Minusta vaikuttaa hiukan oudolta puhua omistajien kovista veroista, kun kuluttajan on ensin saatava verotonta rahaa haltuunsa, jolla se voi sitten maksaa yrityksille ja verottajille niiden haluamat voitot ja verot. Kuluttajien ostovoimasta on hyvä olla huolissaan vallitsevassa tilanteessa. Kun kulutus lakkaa, niin lakkaa moni muukin asia.
Minä näen asian siin, että yhteisövero ei vaikuta tuotteiden hintaan, mutta se vaikuttaa yhtiön osakkeen hintaan. Tuotteen hinta määräytyy markkinoilla olevan kilpailutilanteen mukaan. Osakkeen hinta määräytyy niin, että sijoittaja saa noin parin prosentin tuoton sijoittamalleen pääomalle. Kasvuyhtiöt ovat eri asia. Ne eivät juuri tuota voittoa, joten ne eivät myöskään maksa yhteisöveroa.
Ilmoita asiaton viesti
Katsot siis, että yritys ei huomioi yhteisöveroa hintaa muodostaessaan. Pidän sitä vähän erikoisena menettelynä, mutta voihan se olla, että noinkin tapahtuu.
Osakkeen hintaan se voi vaikuttaa siten, että katsotaan, että jos yhteisöveroa ei ole, niin yhtiö voi tehdä isompaa tulosta. Tuokin varmaan riippuu kilpailutilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti
No ei se ihan noin mene, yhteisövero menee tuloksesta eli siitä mitä viivan alle jää.
Kustannukset voi muuttua/nousta matkan varrella niin ettei hintojen muuttaminen käy samassa tahdissa, tappiollisiakin tilikausia voi olla, silloin yhteisöveroa ei mene.
Mutta ihmeellistä on se että yleensä pörssiyrityksillä verojalanjälki on 10 prosentin tietämissä liikevaihdosta, pienillä yrityksillä se voi mennä jopa yli 30 prosenttia.
Sitä voisi tarkastella vähän tarkemmin vaikka muuttujia on kyllä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Toki muutoksia voi tulla suunnitelmiin, mutta yhteisövero menee sitten pienempänä, jos muutokset syö tulosta. Minusta kyllä melko pitkälle voi arvioida tulevaa tulosta. Mikäli sitten ei mene yhteisöveroa, niin ei ole tulostakaan, joten jaettavaa pitää olla vanhoista tuloksista.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiön omistajille maksettava osinko on korvausta omistajien kantamasta riskistä ja siitä menee pääomavero. Yhtion tekemästä tuloksesta , joka sekin on luonnollisesti yhtiön omistajien omaisuutta, on mennyt jo yhteisövero. Eli omistajat ovat maksaneet kahdesti veroa. Tästä tulee se 44%
Mikä tässä niin outoa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä mitään outoa ole, jos noin ajattelee kuten esitit. Minä esitin toisen mallin blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhtion tekemästä tuloksesta , joka sekin on luonnollisesti yhtiön omistajien omaisuutta, on mennyt jo yhteisövero.”
Omaisuuttahan tästä on vasta se osa, joka jää verottamisen jälkeen omaisuudeksi. Vastaavasti myyntihinnassa on arvonlisävero, joka ei ole sekään omistajien omaisuutta. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että pääomatuloveroa lasketaan.
Tässä kuviossa olisi periatteessa mahdollista se, että valtio määrittelisi arvonlisäveron jo siten, että se sisältää tuon yhteisöveronkin osuuden. Kuluttaja kuitenkin maksaa kaiken yritysten myyntihinnan kautta johon se arvonlisävero on lisätty.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä esimerkki: Nokian renkaan osake maksaa noin 10 e ja yhtiöltä odotetaan noin 0,5 e osinkoa. Minua ei kiinnosta yhtää paljonko Nokian renkaat maksaa yhteisöveroa, ninua kiinnostaa vain osakkeen hinta ja osingon määrä. Rengaskaupassa en suostu sillä perusteella maksamaan Michelinistä enempää kuin Nokialaisesta, että Ranskassa yhteisövero on suurempi kuin Suomessa (26,5% vs 20%)
Ilmoita asiaton viesti
Siinä blogissa johon viittasin tuolla on merkitystä. Siinä ajateltiin niin, että koska olet ostamasi osakkeen kautta omistaja, niin omaisuutesi arvo tippuu, kun siitä maksetaan yhteisövero ja lisäksi saamastasi osingosta joudut maksamaan osinkoveron. Näin yhtiön voitosta omistajat kustantavat 44 %. Esimerkissä Nokian renkaat maksaa kyllä yhteisöveron, mutta se on omaisuuden arvosta pois.
Sitähän me emme tiedä, että miten tuo yhteisövero on hintapolitiikassa muuten huomioitu.
Ilmoita asiaton viesti
Tippuuko omaisuuteni arvo kun maksetaan yhteisövero? Eikö omaisuuteni arvo ole omistamieni osakkeiden markkina-arvo? Sehän voi vaikka nousta samana päivänäkin kun yhteisövero maksetaan. Markkina-arvonhan määräävät muut jotka ovat valmiit ostamaan omistamani osakkeet?
Toki kirjanpidollinen (Book) oman pääoman arvo pienenee kun verot maksetaan. Oma pääomahan on viime kädessä omistajan omaisuutta.
Myönnän että en ole kirjanpidon tuntija mitenkään vaan perehtynyt asiaan jonkin verran vuosikymmenien aikana. Mutta blogisi on mielenkiintoinen ja harmi kun nämä yleensä häviävät täältä etusivulta aika nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
En ole itsekään mikään asiantuntija, mutta minusta on kiva esittää haastavia kysymyksiä, jotka laittavat miettimään. Eikä vähiten itseäni.
Osakkeen arvo määräytyy markkinoilla ja siinä on sisällä mitä erilaisimpia odotusarvoja suuntaan tai toiseen ja toki ihan laskettavaakin arvoa. Tuon omaisuuden arvon tippumisen sanoin huonosti, kun ilmeisesti kuitenkin on kyse siitä, että jos tuosta ei menisi tuota yhteisöveroa, niin jaettavaa osinkoa olisi sen verran enemmän, jolloin verokin olisi vain osinkoveron osalta. Olisiko oikeasti onkin sitten jo toinen kysymys, kuten yritin esittää blogin tekstissä. Näitä väitteitäni saa haastaa, jolloin ehkä löydetään yhdessä joku järkevä selitys asioille.
Omasta pääomasta voi lukea vaikka tuosta:
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-rahoitus-ja-tuet/rahoituksen-suunnittelu/opas/yritystoiminnan-rahoituksen-suunnittelu/yrityksen-paaoma
Hyvä, kun näet tämän mielenkiintoisena. Monet näkevät tämän ideologisena vääntönä ellei peräti kannanottona. Minä näen tämän haasteena, jota on kiva hiukan kaivella.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvä, kun näet tämän mielenkiintoisena. Monet näkevät tämän ideologisena vääntönä ellei peräti kannanottona. Minä näen tämän haasteena, jota on kiva hiukan kaivella.”
Joo, näen asiat samalla tavalla. Ei pitäisi sekottaa ideologioita näihin asioihin mukaan. Nämä asiat on muutenkin tarpeeksi monimutkaisia ja niissä riittää kyllä pohtimista. Ideologiat vain kietovat ne mielenkiintoiset realimaailman monimutkaisuudet ideologian sumuun, pois näkyvistä.
Minä näen asian niin että yhteisöveron alennus olisi avain kilpailukyvyn lisäämiseen nopealla aikavälillä. Politikot puhuvat vain tuloverojen alennuksista, koska sillä puheella ostetaan kansalaisilta ääniä.
Tuo pohdintasi minkä blogissasi esitit on ihan relevanttia. Kaikki yritysten kulut ja verot päätyvät lopulta kuluttajien maksettaviksi, samoin kuin valtion menot ja valtion ottamat velat.
Se maksu tapahtuu tavalla tai toisella, mutta ei kokonaan verotuksen kautta, koska politikot eivät halua lisätä verotusta, koska se estäisi heidän menestymisensä politiikassa. Sen takia valtion menoja katetaan rahaa painamalla ja kiertoteitse sillä rahalla sitten rahoitetaan valtioiden menoja. Rahan painanta aiheuttaa inflaatiota ja kuluttajat sitten maksavat nämä valtion menot hintojen nousuna, kasvavana inflaationa.
Mitä tulee verojen alentamisen vientiä parantavaan vaikutukseen, niin se tapahtuisi pelkästään yritysverotusta alentamalla, tuloveron alentamisella ei siihen työllisyyteen mitään vaikutusta ole.
Koska yritysveron alennuksen kustannus pitää peittää velanotolla, tämäkín kuluerä tulee sitten kuluttajien maksettavaksi hintojen nousun muodossa, mutta siinä on se hyvä puoli että kun on töitä, niin on mistä maksaa ne hintojen nousut.
Kun nyt tässä puhun velanotosta ja inflaatiosta, tarkoitan kansainvälistä inflaatiota ja kaikkien valtioiden yhteistä velanottoa. Suomen valtion velanotto ei vaikuta globaaliin inflaatioon kärpäsen paskankaan vertaa. Inflaatio tulee jos on tullakseen vaikkei Suomi velkaantuisi yhtään.
Siksi kohtuullista velanottoakin kyllä kannattaa harrastaa, koska se velka on painetulla rahalla ostettua ja Suomen pankin hallussa ja maksetut korot Suomen pankki tulouttaa takaisin omistajalleen, eli Suomen valtiolle. Suomen pankilla ei ole mitään tarvetta periä velkaansa valtiolta, se palauttaa maksetut korot valtion kassaan ja inflaatio syö pääoman pikkuhiljaa. Mitä siinä velanotossa siis on vikana?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka osa asioista menee ohi aiheen, niin ei se haittaa, voidaan näitä silti yhdessä pohtia.
”yhteisöveron alennus olisi avain kilpailukyvyn lisäämiseen nopealla aikavälillä”
Kuten blogissa totesin, niin kaikki kulut pitää yrityksen huomioida hinnoittelussa. Tätä taustaa vasten tuokin vähennys toisi tilaa hinnoittelulle jatkossa, mutta jos se koskee kaikkia, niin hyödyttääkö se todella silloin kilpailutilanteessa? Viennissä tilanne on toinen, jos joku maa ei vastaa tähän. Toisaalta voi ajatella myös niin, että kyse on voitosta, jolloin jaettavaa jäisi vain enemmän omistajille, mutta se ei vaikuttaisi itse kilpailuun.
”Rahan painanta aiheuttaa inflaatiota”
Mikäli yrityksillä on käytämätöntä kapasiteettia tavaroiden tuottamiseen, niin miksi he nostaisivat hintoja ennen kuin lähestytään tilannetta, jossa ei voida vastata kysyntään? Vrt. sähkö nyt. Taloutta on hyvä joskus piristää raharuiskeella valtioiden toimesta, kun se lainattu raha valuu yksityiselle sektorille ja sieltä takaisin valtiolle jne. Liiallisen rahan painanta aiheuttaa liikakysyntää, jolloin yritykset reagoivat hintoja nostamalla. Jotkut alkavat perustamaan jopa uusia yrityksiä ja lisäävät tuotantoa. Ongelmia voi syntyä, jos sitten otettuja velkoja aletaan maksamaan pois nopeasti ja rahaa poistuu taloudesta liikaa.
”inflaatio syö pääoman pikkuhiljaa”
Tästä olen väitellyt joskus aikaisemminkin. Wikipediasta: ”Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua[1] eli rahan reaalisen arvon laskua.” Ei rahan ostovoiman heikkeneminen syö pääomia, se vaikeuttaa velkojen maksamista. Inflaation vaikutuksesta ihmiset alkavat vaatimaan lisää palkkaa, jolloin kaikkien tavoitteena on saada sitä enemmän kuin inflaatio on. Toteutuessaan se taas nostaa yritysten kuluja ja seurauksena hinnat nousevat. Kierrettä pukkaa. Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten säätöjen tekeminen hallitusti on haastavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vain monopolin suojin toimivat yhtiöt, siis useimmiten valtionyhtiöt (esim Altia) ja/tai ns. virkamiesyhtiöt jotka ovat saaneet hyväveliverkoston kautta monopolin johonkin (toimiala/tuote/palvelu) kykenevät ennustamaan budjetointivaiheessa jopa tulevan vuoden yhteisöveroja. Epävarmoja alojakin on kuten lentoliikenne (Finnair) ja myös ns. pomminvarmat valtion monopolibisnekset saadaan tuhon tielle (Fortum).
Yksityiset, ei-monopolin suojassa toimivat yritykset budjetoivat yleisesti ottaen liiketoiminnan arvioidun menestyksen, siis historian ja näkymien mukaan. Pörssinoteerattu yhtiö joutuu ahtaammalle koska pelkästään positiivisia tulosennusteita odotetaan.
Kuten todettu yhteisövero lasketaan toteutuneesta tuloksesta joka saattaa vaihdella suuresti budjetoidusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä pohdin kirjoittaessani paljon, että mitä jos yhteisöveron osuutta ei otetakaan mitenkään huomioon ennakkoon. En osannut vastata itselleni, että muuttaako se mitään.
Huomasin yhden mielenkiintoisen seikan, joka voisi auttaa pohdiskeluissa.
Yrityksen kohdalla kuluttaja maksaa kaikki yrityksen ja verottajan pyytämät ”kulut” tuotteen hinnassa. Ihan vastaavasti voi ajatella palkansaajan kohdalla. Yritys (kuluttaja) maksaa palkansaajan ja verottajan (ja sivukulut) pyytämät kulut palkasta. Kuka silloin maksaa viime kädessä verot ja kenelle verotuksen poistuminen kuuluu? Eli kenen omaisuutta poistuneen veron osuus on? Pitääkö palkkaa maksaa jatkossa vain aikaisempi netto-osuus vai kuuluuko tuo vero palkansaajalle? Ainakin verotuksen kiristyminen pienentää juuri palkansaajan käteen jäävää osuutta eikä sillä ole vaikutusta maksajaan eli yritykseen. Vastaavasti, jos verotus pienenee, niin kyllä palkansaaja saa palkan suurempana käteen, eikä silläkään ole vaikutusta työnantajaan.
Voisi kysyä, että kenen hyväksi verottaja poistaa tai muuttaa verotusta? Kenen ”voittoa” se sitten on? Ajatuksia tulee mieleeni, mutta jätän nyt tämän vähäksi aikaa kaikkien halukkaiden mietittäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pohdia asiaa siten, että miten verottaja tarkoittaa kohdistaa veroja eri kohteille.
Kuluttajan ostaessa tuotteen siinä on mukana arvonlisävero. Verottajalla on käytössä erilaisia arvonlisäveroja, kuten ruuan 14 % arvonlisävero. On luontevaa päätellä, että verottajan tarkoitus on veron kautta ohjailla kulutusta ja siksi tuo vero on juuri kuluttajaa varten. Vaikka kuluttajan hinnassa on mukana myös tuleva yhteisöveron osuus, niin kyllä verottajan tarkoitus on kohdistaa tuo vero vain omistajiin, sillä mikäli sillä haluttaisiin vaikuttaa kulutukseen, niin siihen parempi tapa on vaikuttaminen arvonlisäveron kautta.
Vastaavasti työntekijän palkka on työntekijän omaisuutta, johon verottaja iskee kiinni tarkoituksenaan verottaa työntekijää vaikka palkan maksaa työnantaja. Veroa ei ole tarkoitettu työnantajalle siitä huolimatta, että kyseinen taho maksaa veronkin osuuden työntekijälle.
Yhteisöveron poisto voi sitten vaikuttaa monella tapaa yrityksen toimintaan. Hintoja voidaan laskea, palkkoja voidaan nostaa tai omistajille voidaan maksaa lisää osinkoja. Vastaavasti palkkaveron alennus voi helpottaa työnantajaa kohtaan kohdistuvaa palkkavaatimusta jne. Tätähän palkkaneuvotteluisa ennen väläyteltiin enemmänkin osana kolmikantaa.
Näiden päätelmien lopputuloksena katson, että yhteisövero on nimenomaan yrityksen voittoon kohdistuva vero, joka määrällään pienentää omistajille jaettavaa osaa. Tästä syystä alussa ollut omistajiin kohdistuva vero 44 % pitää paikkansa. Vaikka käytännössä kuluttaja maksaa ”koko potin” korkeampana hintana, niin silti voitosta maksettava vero on pois omistajien osuudesta.
Katsotaan sitten tulevaisuudessa, että joudunko kääntämään takkini uudelleen, kun joku keksii hyvän perusteen muunlaiseen johtopäätökseen. Itse en nyt kyllä keksi syytä siihen näiden melko tarkkojen pohdintojen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on mielenkiintoista pohdintaa aiheesta kohdassa, Kuka veron maksaa? Tämä tietenkin on taas yksi näkemys lisää rokassa, mutta voi herättää ajatuksia.
https://labore.fi/t&y/onko-kokonaisverotus-suomessa-progressiivista/
Ilmoita asiaton viesti