Sinä ja minä voidaan tehdä ”rahaa”

Aikaisemmassa blogissani kerroin, että kaikki raha on jonkun velkaa. Tehdään siis rahaa, sinä ja minä.

Jokainen meistä voi sopia vaikka naapurinsa kanssa, että kun saan häneltä kapan perunoita, niin jään hänelle velkaa tuon arvon verran, jonka yhdessä sovimme. Vanhoista velkasuhteista viisastuneina teemme asiasta velkakirjan. Velkakirjassa voimme sopia, että toimitan tuon kapallisen perunoita kuukauden päästä lainaajalle tai ehkä kaksi kappaa ellei peräti 7 puun runkoa ja laina-aikakin voi vaihdella. Naapurilleni tulee kiireellinen tarve saada kasa heinää, joten hän antaa maksuksi minulta saamansa velkakirjan heinän myyjälle. Nyt heinän myyjällä on oikeus saada velkakirjan mukainen suoritus minulta. Näitä erilaisia velkakirjoja ja velkasuhteita voi syntyä pienelläkin alueella mitä moninaisimpia. Ongelmaksi muodostuu ihmisten luotto saamiinsa velkakirjoihin ja niiden takaisinmaksamiseen. Tämän ongelman poistamiseksi on syntynyt pankkijärjestelmä.

Nykyisin, kun tarvitsen ”kapan perunoita” eikä minulla ole rahaa, niin voin yrittää lainata pankista puuttuvan osan. Pankki arvioi aikaisemman naapurini puolesta, että olenko luotettava takaisinmaksaja ja sen, että millä riskillä (korolla) pankki saa rahansa takaisin. Pankki antaa minulle lainan, koska olen luotettava asiakas, ja yksinkertaisesti laittaa tililleni sovitun summan rahaa. Tässä on nyt tärkeää huomata, että pankki lupaa maksaa puolestani ”kapan perunoita”, eli nyt myös pankki on minulle velkaa tuon summan eli minulla on saamisia pankilta. Pankkeihin luotetaan markkinoilla, paitsi toiset pankit toisiinsa. Järjestelmä vaatii siten virallisen rahan/valuutan, jota jossakin maassa päätetään käyttää maksujen selvittelyssä. Virallista rahaa laskee liikkeelle keskuspankki ja ainoastaan sillä voivat kansalaiset maksaa verojaan ja sitä käyttävät liikepankit keskinäisissä kaupoissaan.

Toivottavasti alustuksesta käy ilmi, että uutta velkaa syntyy niin, että joku haluaa jotain, johon hänellä itsellään ei juuri nyt ole varaa. Perunoiden sijaan nyt lainataan rahaa, jota pankkien takaamina voidaan käyttää paitsi perunoiden ostoon, niin kaiken muunkin ostamiseen. Rahaa vastaan annetaan velkakirja, jossa lupaudutaan maksamaan rahat takaisin korkojen ja vaadittujen maksujen kanssa. Usein takaisinmaksun varmistaminen vaatii, että pankille annetaan jokin vakuus jolla pienennetään tappioiden riskiä. Markkinoiden käsitys rahan luotettavuuteen perustuu tähän uskoon, että velkaantuneet hoitavat velvoitteensa hankkimalla lainatut rahat takaisin markkinoilta työskentelynsä kautta ja pankkien takaamina.

Kun kaikki raha on velkaa, niin markkinoilla oleva rahan määrä kasvaa hyväksyttyjen velkakirjojen mukaan. Me kaikki tarvitsemme noita velkarahoja jokapäiväiseen elämäämme. Rahaa ei yksinkertaisesti liikkuisi, jos kukaan ei haluaisi velkaantua. Rahaa ei voi syntyä siten, että joku taho vain lisää saamisiaan, eli painaa varallisuutta. Rahaa syntyy siten, että tehdään velkakirja, jossa joku ottaa vastuun takaisinmaksusta. Tämän luottamuksen kautta rahan arvo säilyy markkinoilla ja me jokainen hyväksymme maksuksi kyseisen rahan.

Velka on läsnä elämässämme, halusimmepa sitä tai emme. Yleensä jossakin vaiheessa elämää jokainen velkaantuu. Käytännössä sitten kilpailemme noista velkarahoista markkinoilla maksaaksemme omat velkamme ja korkomme muiden vastaavien velallisten tavoin. Julkinen valta velkaantuu puolestamme ja meidän on omalla ponnistelullamme maksettava nuokin velat pois. Muut maatkin ovat samassa tilanteessa, mutta siellä usein valuutan nimi on toinen vaikka velkamekanismi toimii vastaavasti. Kun vaihdamme oman maamme valuutan toisen maan valuuttaan jossakin vaihtosuhteessa, niin saamme velkomisoikeuden kyseisen maan markkinoille. Tästä näemme, että jopa muut maatkin ovat samassa kilpailussa maksaakseen velkojaan pois ja ottaakseen uusia.

Työllä syntyneitä tavaroita ei voida tässä runsauden yhteiskunnassa vaihtaa päikseen, joten vaihdannan helpottamiseksi on syntynyt raha/velkakirja. Rahaa hallussaan pitävällä on oikeus velkoa markkinoita setelin osoittamalla määrällä, koska velalliset ovat lupautuneet rahan arvon takaajiksi velkakirjojensa ja pankit takauksien kautta. Kasvaneet velat eivät ole mikään kauhistus, mutta velka muuttuu kauhistukseksi, jos markkinat eivät voi enää luottaa velallisten kykyyn vastata veloistaan. Tästä syystä puhutaan kilpailukyvystä ja työllistymisestä. Työllistymällä tuotamme niitä reaalisia tavaroita, joita elämämme tarvitsee. Kun tuotamme, niin samalla pystymme hankkimaan katetta velkamme maksamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että sama pätee kaikkiin muihinkin maihin. Viennissä onnistuminen on siitä tärkeää, että sieltä meidän kaikkien suomalaisten on mahdollista saada sellaista rahaa, joka ei ole syntynyt oman maamme velkaantumisen kautta.

Meidän on syytä olla huolissamme maamme kilpailukyvystä, työllisyydestä ja kaikesta toimeliaisuudesta. Toivottavasti velkaa otetaan reaalisen työnteon lisäämiseksi, syömävelka on vaarallista. Sinä ja minä voimme tehdä rahaa tuottamalla ihmisten tarvitsemia tavaroita.  Tässä järjestelmässä mennään näin ja jossain muissa järjestelmissä tehdään asiat toisin. Saa nähdä, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu