Sinä ja minä voidaan tehdä ”rahaa”
Aikaisemmassa blogissani kerroin, että kaikki raha on jonkun velkaa. Tehdään siis rahaa, sinä ja minä.
Jokainen meistä voi sopia vaikka naapurinsa kanssa, että kun saan häneltä kapan perunoita, niin jään hänelle velkaa tuon arvon verran, jonka yhdessä sovimme. Vanhoista velkasuhteista viisastuneina teemme asiasta velkakirjan. Velkakirjassa voimme sopia, että toimitan tuon kapallisen perunoita kuukauden päästä lainaajalle tai ehkä kaksi kappaa ellei peräti 7 puun runkoa ja laina-aikakin voi vaihdella. Naapurilleni tulee kiireellinen tarve saada kasa heinää, joten hän antaa maksuksi minulta saamansa velkakirjan heinän myyjälle. Nyt heinän myyjällä on oikeus saada velkakirjan mukainen suoritus minulta. Näitä erilaisia velkakirjoja ja velkasuhteita voi syntyä pienelläkin alueella mitä moninaisimpia. Ongelmaksi muodostuu ihmisten luotto saamiinsa velkakirjoihin ja niiden takaisinmaksamiseen. Tämän ongelman poistamiseksi on syntynyt pankkijärjestelmä.
Nykyisin, kun tarvitsen ”kapan perunoita” eikä minulla ole rahaa, niin voin yrittää lainata pankista puuttuvan osan. Pankki arvioi aikaisemman naapurini puolesta, että olenko luotettava takaisinmaksaja ja sen, että millä riskillä (korolla) pankki saa rahansa takaisin. Pankki antaa minulle lainan, koska olen luotettava asiakas, ja yksinkertaisesti laittaa tililleni sovitun summan rahaa. Tässä on nyt tärkeää huomata, että pankki lupaa maksaa puolestani ”kapan perunoita”, eli nyt myös pankki on minulle velkaa tuon summan eli minulla on saamisia pankilta. Pankkeihin luotetaan markkinoilla, paitsi toiset pankit toisiinsa. Järjestelmä vaatii siten virallisen rahan/valuutan, jota jossakin maassa päätetään käyttää maksujen selvittelyssä. Virallista rahaa laskee liikkeelle keskuspankki ja ainoastaan sillä voivat kansalaiset maksaa verojaan ja sitä käyttävät liikepankit keskinäisissä kaupoissaan.
Toivottavasti alustuksesta käy ilmi, että uutta velkaa syntyy niin, että joku haluaa jotain, johon hänellä itsellään ei juuri nyt ole varaa. Perunoiden sijaan nyt lainataan rahaa, jota pankkien takaamina voidaan käyttää paitsi perunoiden ostoon, niin kaiken muunkin ostamiseen. Rahaa vastaan annetaan velkakirja, jossa lupaudutaan maksamaan rahat takaisin korkojen ja vaadittujen maksujen kanssa. Usein takaisinmaksun varmistaminen vaatii, että pankille annetaan jokin vakuus jolla pienennetään tappioiden riskiä. Markkinoiden käsitys rahan luotettavuuteen perustuu tähän uskoon, että velkaantuneet hoitavat velvoitteensa hankkimalla lainatut rahat takaisin markkinoilta työskentelynsä kautta ja pankkien takaamina.
Kun kaikki raha on velkaa, niin markkinoilla oleva rahan määrä kasvaa hyväksyttyjen velkakirjojen mukaan. Me kaikki tarvitsemme noita velkarahoja jokapäiväiseen elämäämme. Rahaa ei yksinkertaisesti liikkuisi, jos kukaan ei haluaisi velkaantua. Rahaa ei voi syntyä siten, että joku taho vain lisää saamisiaan, eli painaa varallisuutta. Rahaa syntyy siten, että tehdään velkakirja, jossa joku ottaa vastuun takaisinmaksusta. Tämän luottamuksen kautta rahan arvo säilyy markkinoilla ja me jokainen hyväksymme maksuksi kyseisen rahan.
Velka on läsnä elämässämme, halusimmepa sitä tai emme. Yleensä jossakin vaiheessa elämää jokainen velkaantuu. Käytännössä sitten kilpailemme noista velkarahoista markkinoilla maksaaksemme omat velkamme ja korkomme muiden vastaavien velallisten tavoin. Julkinen valta velkaantuu puolestamme ja meidän on omalla ponnistelullamme maksettava nuokin velat pois. Muut maatkin ovat samassa tilanteessa, mutta siellä usein valuutan nimi on toinen vaikka velkamekanismi toimii vastaavasti. Kun vaihdamme oman maamme valuutan toisen maan valuuttaan jossakin vaihtosuhteessa, niin saamme velkomisoikeuden kyseisen maan markkinoille. Tästä näemme, että jopa muut maatkin ovat samassa kilpailussa maksaakseen velkojaan pois ja ottaakseen uusia.
Työllä syntyneitä tavaroita ei voida tässä runsauden yhteiskunnassa vaihtaa päikseen, joten vaihdannan helpottamiseksi on syntynyt raha/velkakirja. Rahaa hallussaan pitävällä on oikeus velkoa markkinoita setelin osoittamalla määrällä, koska velalliset ovat lupautuneet rahan arvon takaajiksi velkakirjojensa ja pankit takauksien kautta. Kasvaneet velat eivät ole mikään kauhistus, mutta velka muuttuu kauhistukseksi, jos markkinat eivät voi enää luottaa velallisten kykyyn vastata veloistaan. Tästä syystä puhutaan kilpailukyvystä ja työllistymisestä. Työllistymällä tuotamme niitä reaalisia tavaroita, joita elämämme tarvitsee. Kun tuotamme, niin samalla pystymme hankkimaan katetta velkamme maksamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että sama pätee kaikkiin muihinkin maihin. Viennissä onnistuminen on siitä tärkeää, että sieltä meidän kaikkien suomalaisten on mahdollista saada sellaista rahaa, joka ei ole syntynyt oman maamme velkaantumisen kautta.
Meidän on syytä olla huolissamme maamme kilpailukyvystä, työllisyydestä ja kaikesta toimeliaisuudesta. Toivottavasti velkaa otetaan reaalisen työnteon lisäämiseksi, syömävelka on vaarallista. Sinä ja minä voimme tehdä rahaa tuottamalla ihmisten tarvitsemia tavaroita. Tässä järjestelmässä mennään näin ja jossain muissa järjestelmissä tehdään asiat toisin. Saa nähdä, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Jos kolme miestä menee hotelliin ja joutuu maksamaan huoneestaan 30€. Eli yksi mies joutuu täten maksamaan 10€. Meisten maksettua hotellin johtaja kuitenkin huomaa, että miehiä oli veloitettu liikaa ja että, oikea summa on vain 25€. Johtaja pyytää paikalle huonepalvelun neidon ja antaa hänelle 5€ ja käskee häntä viemään sen miehille joita oli veloitettu liikaa. Matakalla miehien luokse neito kuitenkin miettii miten pystisi jakamaan 5€ kolmen miehen kanssa. Hän Päättää siis laittaa 2€ taskuun ja antaa jokaiselle miehelle yhden euron. Täten kolme miestä oli maksanut 9€ huoneesta. Missä on puuttuva euro? Kun 3*9=27 ja neidin 2euroa plussataan saadaan tulokseksi 29€.
Ilmoita asiaton viesti
Tai näin:
Kreikkalainen satanen
Turisti saapui syyslomalla kreikkalaisen pikkukylän hotelliin. Hotellin vastaanotto pyytää satasen varausrahaa ja päästää turistin sitten katsomaan huoneita. Hotellijohtaja lähtee saman tien satasen setelin kanssa lihakauppiaalle maksamaan velkaansa. Lihakauppias menee karjankasvattajalle ja maksaa samalla setelillä velkansa tälle. Karjankasvattaja menee paikalliselle huoltamolle ja maksaa bensavelkansa sinne. Huoltamoyrittäjä lähtee kylän huoran luo ja maksaa tälle sadan euron velkansa. Huora menee hotelliin ja maksaa velkansa sinne satasen setelillä. Hotellinjohtaja laittaa setelin takaisin tiskille. Turisti palaa takaisin vastaanottoon. Hän ei pitänyt huoneista ja ottaa satalappusensa takaisin.
Kukaan ei siis ansainnut mitään, mutta koko kylästä tuli velaton ja kaikki katsovat myönteisesti tulevaisuuteen ja uskovat turismin voimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vitsi, tämä olikin tarkoitus laittaa seuraavaksi;)
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan helikopterirahan olisi tarkoitus toimia, mutta kun se nollaisi rahan poistamalla velat, niin sitä ei käytetä, vaan kaikki ”peliraha” hivutetaan pörsseihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo edellyttää, että helikopterirahasta ei tehdä minkään tahon kanssa velkakirjaa. Se on kyllä ongelmallista, koska silloin jollekin taholle annetaan oikeus tehdä varallisuutta vaikka se ei itselle tulisikaan. Eiköhän tuolla ole vaikutusta ainakin valuuttojen välisiin arvostuksiin ja luultavasti myös inflaatioon.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän helikopterista kylvetyn rahan sisällä ole kuin rahan itsensä sisältämä velkamäärite.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan uskottavuus häviää, jos sitä voidaan vain luoda ja käyttää ilman vastuuta velallisten kautta. Milloin nuo helikopteripommitukset on syytä lopettaa, jos sitä voidaan tehdä aina kun tarvitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Uskottavuus siinä tosiaan menee jos rahasta tehdään omaehtoisesti roskarahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyllä Kalle Isokallio tykkää.
Voihan sen ajatella niinkin, että huone maksoi oikeasti 25 ja tyttö palautti vitosesta takaisin 3 ja varasti 2.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka olikaan hölmöläinen?
https://yle.fi/uutiset/3-11613064
Ilmoita asiaton viesti
Karilta paljon oletuksia. Ensimmäisenä kysyisin, että onko valtion tehtävä sijoittaa saamiaan rahoja tuottojen toivossa? Mikäli on, niin pitääkö sitä käyttää ihan oikean reaalisen talouden pyörittämiseen vai laitetaanko rahat pörssiin? Epäilen, että vastaus on, että ei kumpaankaan. Julkisen vallan tehtävä on pönkittää yksityisen talouden pyörimistä ja sitä kautta saatavia julkisia tuloja. Seuraava perusteltu kysymys on, että osaako hallitus ohjata rahaa oikeisiin kohteisiin ja mikäli osaa, niin eikö sillä vaikeuteta kilpailijoiden toimintaa? Ehkä julkisen sektorin on parempi pysyä lestissään ja rakentaa infraa ja kouluttaa osaajia.
Seuraava ksymys on, että entä jos sijoitukset epäonnistuvat? Onko realistista tavoitella 5 %:n tuottoja korkoakorolle?
Minä näen asian niin, että 3 miljardia ei paljon lämmitä, jos 7 maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinusta ei olisi ollut nälkävuosina enempää apua kuin Snellmanista 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin, olisin antanut yhden leivän ja pyytänyt kaksi takaisin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Miksi velkaa ei kannata maksaa? No siksi, että silloin raha markkinoilta häviää, jos kaikki maksavat velkansa. Velka on se raha joka liikkuu kaupungilla taskusta taskuun. Jos kaikki maksavat velkansa raha ei enää ole kaduilla, ei olisi ostovoimaa.
Kuvitellaan kuiva joenuoma, siinä ei vesi kulje, mutta kun lainataan järvestä siihen vettä kaivamalla velkakanava kuivaan uomaan niin mitä enemmän siihen vanhaan noroon tulee velkavettä, niin sitä suurempi koski josta voi näppärästi ämpärillä ottaa itselleen.
Talous on velkojen summa ja kun kaikki velat ovat liikenteessä eli otettavissa käyttöön, niin talous pelaa. Siitä voi ottaa tuottavuuden nimissä pois, eikä se näy virtaa heikentävän, vaikka joku sen otetun ämpärillisen joutuu maksamaan lisävelalla.
Kiihtyvä talous kasvaa kun tulevaisuudenuskoiset ottavat uutta lainaa, ja kun laina ei käy kaupaksi talous kurjistuu. Siksi helikopterirahaa ei voi käyttää, koska silloin on pelkona, että kaikki maksavat kerralla velkansa ja talous kuivuu kokoon.
Helikopteriraha on se viimeinen keino, kun sitten kaikki velat nollataan ja maailma alkaa alusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossakin on se ongelma, että maailma ei ala alusta, vaan siitä missä se oli nollattaessa. Tuokaan ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään kohtele, koska olisikaan kohdellut. Se on kuitenkin ainoa keino karistaa velkataakat valtioiden taseista. Pitää nollata silloin kaikki, jos vain joidenkin velat nollataan niin se se vasta epäreilua onkin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei koskaan. Ongelmahan ei ole pelkästään valtiot vaan muutkin velalliset, yksityiset tahot. Inflaatiolla asiaa yritetään hoitaa, mutta kun kaava menee niin, että lisää palkkoja ja sitten lisää velkaa jne. Kun hyväksymme, että velkaa pitää olla, niin meidän pitää löytää tasapaino velan maksuun. Nykyinen ongelma johtuu paljon siitä, että kaikki ”ylimääräinen” kerääntyy liian harvojen taskuihin. Veroparatiisit ovat tässä yhteydessä erittäin suuri haaste.
Ilmoita asiaton viesti
;p)
Ilmoita asiaton viesti
https://www.itewiki.fi/blog/2019/08/maailman-suurimmat-yritykset-vuonna-2019/
Aika monta pankkia on päässyt listoille. Minkähän ihmeen takia?
Ilmoita asiaton viesti
Sampo sijalla 465, ja raha on valtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän se juuri on ja useimmin juuri valta sokaisee.
Ilmoita asiaton viesti
Sokea valta on yhtä pahaa kuin miltä se aluksi kuulostaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä seitys sinänsä, mutta jos haluat sanoa että se kappa perunoita on sama asia kuin se velkakirja jonka arvo vastaa kappaa perunoita, niin olen eri mieltä.
Eli jos aioit todistaa sen että kappa perunoita on sama kuin velkakirja en usko sinua.
Jos tarkoituksesi oli perustella esittämäsi teoria vaihdantataloudesta sillä että kappa perunoita on sama asia kuin velkakirja en usko että tämä esittämäsi todiste on pätevä. Sitä en sano että teoriasi olisi väärä, olen vain sitä mieltä että esittämäsi todiste ei ole pätevä todiste, itseasiassa se on aivan pähkähullu todiste.
Jos minulla on taskussani seteli, jolla voin ostaa itselleni kapan perunoita, josta setelistå, enkä mistään muustakaan, minä en ole kenellekään velkaa, se on ihan eri asia kuin jos minulla on pankista lainassa seteli jolla ostan kapan perunoita ja kenties käytän kappaa perunoita lainan vakuutena, tarkoituksena myydä perunat voitolla, jollon minä voin maksaa velkani pankille ja minulle voi vielä jäädä ylimääräistä rahaa, ellei se ylimääräinen raha mene muihin kustannuksiin joita minulle aiheutuu bisneksestä. Toivottavasti jää edes sen verran rahaa että voin torilla ostaa kupin kahvia hillomunkin kera.
Raha ei ole velkaa eikä velka rahaa, vaikka esityksessäsä tavaroiden kierrosta ei sinänsä mitään vikaa ole.
Toki siinä sinun tarinassasi voisi vikaakin olla, mutta ei minulla ole mitään syytä eikä halua etsiä siitä mitään vikaa, koska tiedän että sen sinun tarinasi tarkoitus on todistaa että raha=velka.
Minun mielestäni tarinasi ei sitä asiaa millään tavalla todista eikä minun mielestäni ”raha=velka” ole sellainen totuus millä voit tarinasi perustaa, vaikkei siinä sinun tarinassasi mitään vikaa sinänsä olisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
En siis yritäkään selittää, koska raha on kappa perunoita ja kahvi + hillomunkki, hmm. Minä väitän, että raha on velkaa, en, että raha on velka, koska velka voi olla muutakin kuin rahaa.
Oletko koskaan miettinyt, että miksi voit saada rahallasi jotain, jos kukaan eikä mikään ole sinulle velkaa mitään? Miksi maksaminen onnistuu?
Ilmoita asiaton viesti
Olet edelleen sitä mieltä että raha=velka.
En edelleenkään ole samaa mieltä.
Jos poimin sangollisen marjoja metsästä ja myyn sen, saan siitä rahaa, se on minulle rahaa, jolla voin tarvitessani ostaa takaisin sen sangollisen marjoja, tai jotain muuta joka on saman arvoista kuin sangollinen marjoja. Sitä sanotaan rahaksi.
Jos minulla ei ole rahaa ja tarvitsen sangollisen marjoja, enkä halua mennä metsään poimimaan, minun on ostettava se sangollinen marjoja velaksi. Joko haen pankista lainaa jolla maksan sangollisesta marjoja poimijalle, jolloin jään velkaa pankille, tai sitten jään vain sangollisen marjoja velkaa sille poimijalle. Velka ei ole rahaa, se on velkaa, eikä velka ole rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”jolloin jään velkaa pankille”
Vain tuossa syntyy uutta rahaa eli velkaA. Huomaathan, että pankki on myös velkaa sinulle tuon rahan, kunnes käytät sen ja poistat pankin velvollisuuden vastata velasta? Mikäli raha maksetaan samaisen pankkiin kuin mistä sinä sen lainasit, niin silloin pankki on velkaa sen tilin haltijalle sen summan. Tuohon rahaan luotetaan, koska se on myös pankin velkaa haltijalleen.
Ilmoita asiaton viesti
”Huomaathan, että pankki on myös velkaa sinulle tuon rahan, kunnes käytät sen ja poistat pankin velvollisuuden vastata velasta?”
Niin, mutta kun minä tarvitsen sangollisen marjoja, ja minulla on se pankin ”velkakirja”, eli raha, lähteekö pankkiiri metsään poimimaan minulle ne marjat?
Ei lähde, en saa pankista mitään velkakirjallani, vaan ostan ne marjat torilta, tai suoraan poimijalta, sillä pankin ”velkakirjalla”, joka ei siis ole minulle velkaa vaan rahaa, eikä se ole myöskään pankin velkaa minulle, koska se pankinjohtaja ei lähde metsästä hakemaan minulle niitä marjoja, eikä se pankinjohtaja tule pilkkomaan minulle puita, eikä se tule parturoimaan minun tukkaani, eikä se hiero minun selkääni, eikä se paikkaa minun hammastani.
Raha ei ole velkaa, raha ja velka on eri juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvä tavaton.
Ilmoita asiaton viesti
Lupauksistani huolimatta, ehkä kuitenkin vielä yritän.
Miksi pankkiiri lähtisi poimimaan sinulle marjoja, kun olet pyytänyt häneltä rahaa lainaksi? Oletetaan nyt kuitenkin, että pankista saisit ostaa myös sankollisen marjoja, niin silloin sinä maksaisit pankista saamistasi marjoista pankin lainaaman rahan. Olet edelleen pankkiin velkaa lainaamasi rahan, mutta olet niillä ostanut pankista marjoja. Pankki ei ole sinulle enää velkaa mitään, mutta sinä olet pankille sen rahan verran+korot, mutta onhan sinulla marjoja.
Kun ostat torilta, niin tilanne on muuten sama, mutta nyt rahasi siirtyvät torimyyjälle. Mikäli maksat setelillä, niin tuon setelin osoittaman rahamäärän on keskuspankki torimyyjälle velkaa ja koska kaikki luottavat keskuspankin kykyyn maksaa velkansa, niin se kelpaa kaikille muillekin maksuksi. Mikäli torimyyjä laittaa rahan tilille pankkiin, niin pankki on luvannut maksaa tuon rahan verran torimyyjälle, kun hän sitä haluaa tililtään käyttää, eli pankki on velkaa torimyyjälle. Raha kuitenkin syntyi niin, että sinä halusit ottaa lainaa, joten olet edelleen pankille velkaa tuon rahan, jonka pankki on velkaa torimyyjälle. Huomaatko, velkoja syntyy eri tahoille. Nyt tuo raha on torimyyjälle velatonta rahaa, kun sinä olet sen velkaa. Torimyyjä on saattanut saada marjansa itse poimimalla tai sitten hän on ne ostanut myyntihintaa halvemmalla toiselta, mutta se on jo eri tarina. Uutta rahaa ja velkaa syntyi Arton mentyä pankkiin hakemaan lainaa, oletuksella, että jo syntynyttä rahaa ei lainattu vanhoista säästöistä.
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään tiedä miksi tämä jankkaaminen koukuttaa, mutta mitä väliä sillä on, jankataan niin pitkään kuin huvittaa ja lopetetaan sitten kun ei enää huvita. 🙂
Kyllä minä ymmärrän ja hyväksyn kaiken sen mitä sinä yrität opettaa minulle rahan kierrosta, paitsi ehkä en ihan kaikkea, mutta se mitä en hyväksy on toisarvoista ja voin siinä asiassa yhtä hyvin olla väärässäkin.
Yhtä asiaa minä vain en hyväksy, nimittäin sitä että raha olisi velkaa.
Tiedän että sinä et selityksilläsi tähtää siihen mitä minä tarkoitan, vaan siihen mihin suomen pankin asiantuntijakin pyrkii, että ymmärtäisin miten rahatalous toimii.
Mutta kun se rahatalouden toiminta ei selity sillä että raha on velkaa, koska se on vale, se on ehkä kielikuvana tai metaforana toimiva valhe, mutta se on silti valhe.
Kun menen pankkiin hakemaan velkaa, saan sieltä velkaa, eli rahaa velaksi, mikä on ihan eri asia kun se kun talletan pankkiin rahaa, se on rahaa se, eikä mitään velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun menen pankkiin hakemaan velkaa, saan sieltä velkaa, eli rahaa velaksi, mikä on ihan eri asia kun se kun talletan pankkiin rahaa, se on rahaa se, eikä mitään velkaa.”
Ethän sinä voi tallettaa rahaa pankkiin, ellei joku ensin ota velkaa! Kun sinä otat tonnin velan ja maksat sillä Jarille, niin Jari saa tonnin ilman omaa velkakirjaa, koska sinä olet ottanut sen velan. Tuo rahaksi kutsumamme väline vaatii siten sinun ottamaasi velkaa ennen kuin se syntyy varallisuutena Jarille. Kässäätkö? Toisen velka on toisen saaminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ethän sinä voi tallettaa rahaa pankkiin, ellei joku ensin ota velkaa!”
Ehkä se on näin, ehkä ei, en ole ihan varma, voi olla että asiaan liittyy seikkoja jota tämä sinun teoriasi ei huomioi.
Mutta olettakaamme että olet tuossa väitteessäsi oikeassa, saatat ollakin.
Siinäkin tapauksessa se velka on sen toisen velkaa, ei minun velkaani ja ne rahat on minun rahoja, ei sen joka sen velan otti.
Sen toisen ihmisen pankista ottama velka on ihan eri asia kuin minun pankkiin tallettamani rahat.
Ilmoita asiaton viesti
Miten muuten sinä voit saada tuota rahaa ilman velkaa, kuin niin, että joku toinen sen velan ottaa? Sinulle se on siis saaminen, mutta sille toiselle velka. Miten pelkkiä saamisia voisi olla olemassa? Ennen saamisten siirtymistä sinulle ne ovat tilillä sen sinulle maksavan saamisia pankilta, joka on ne hänelle velkaa, koska pankki otti vastaan hänen velkakirjansa, jossa hän sitoutuu maksamaan velkansa korkoineen takaisin. Saaminen syntyy siis vasta velkakirjan allekirjoituksen ja rahan tilille laiton jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten pelkkiä saamisia voisi olla olemassa?”
Enhän minä sitä ole missään vaiheessa väittänyt ettei velka edellytä saamista, mutta velka ja saaminen ei vain ole sama asia, kuten sinä väität.
Nyt minusta alkaa tuntumaan siltä että tämä on pelkkää selittelyä sinun puoleltasi, Ei voi olla niin että et ymmärrä mitä minä tarkoitan, et vain voi tunnustaa että ymmärtäisit. Minä puolestani olen tunnustanut että ymmärrän sinun ajatuksesi, en vain hyväksy sitä ajatusta että velat ovat saatavia.
Näin ollen saattaa olla että mielenkiintoni tähän jankkaamiseen alkaa hiipumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Älä laita sanoja suuhuni. En varmaan ole koskaan sanonut, että velka ja saaminen ovat sama asia, saaminen syntyy velkaantumisen kautta, kuten olen sinulle 1000 kertaa sanonut. Väitän, että raha on velkaa ja uusi raha syntyy velkaantumisen kautta.
Minun mielenkiintoni loppui jo.
Ilmoita asiaton viesti
”Minun mielenkiintoni loppui jo.”
OK
Ilmoita asiaton viesti