Talous toimii velalla

”Sen minä tiedän varmasti ettei raha ole velkaa.”

Tuo lause tuli esille eräässä blogissa, joka ei pidä paikkaansa, koska raha on todellakin velkaa. Blogin lopussa on linkki, josta voi katsoa Suomen Pankin Karlo Kaukon näkemyksiä rahasta.

Yritän kertoa lyhyesti oman näkemykseni asiasta. Rahajärjestelmä on monisyinen velkajärjestelmä. Liikkeelle voi lähteä siitä, että kuka tai mikä taho voi luoda virallista rahaa? Voinemme olla samaa mieltä, että valtio päättää virallisesta rahasta ja siitä, että kuka sitä voi laskea liikkeelle. Ensimmäinen velkasuhde syntyy, kun valtio voi asettaa kansalaisensa velkasuhteeseen itsensä kanssa verojen kautta.

Voiko keskuspankki painaa rahaa ihan mielensä mukaan? Ei voi. Ajatellaan asiaa niin, että keskuspankki voisi toteuttaa poliitikkojen kaikki mielihalut vain painamalla rahaa ilman velkakirjaa. Tuostahan seuraisi, että rahan määrä vain koko ajan lisääntyisi markkinoilla. Seuraus? Toinen ongelma olisi se, että miksi kukaan tekisi töitä tai yhtään mitään itseään rasittavaa, kun palvelut saisi valtion kustantamana ilmaiseksi, siis jos joku viitsisi vaivata itseään töillä. Valtio ei tarvitsisi verotuloja, kun rahakone vain laulaisi hyvää kaikille? Homma ei selvästikään toimisi noin. Kansakunta ei kaipaa teryleeniä, vaan aktiivista toimintaa.

Tarvitaan velkakirjoja rahan vastineeksi ja joku taho tekemään töitä maksaakseen lainaamansa summan korkoineen. Keskuspankista lähtee velkakirjoja vastaan keskuspankkirahaa, jota valtio ja liikepankit tarvitsevat keskinäisiin toimiinsa. Verotkin maksetaan keskuspankkirahalla. Liikepankit voivat luoda rahaa velkaantumalla asiakkailleen sitä vastaan, että asiakkaat velkaantuvat niille. Kun asiakas siirtää rahaa pankista toiseen, niin silloin siirtyy keskuspankkirahaa ja pankin velka toiseen pankkiin. Tähän itse järjestelmään on turha mennä kovin tarkasti. Oleellista on huomata, että velkoja syntyy keskuspankille, liikepankille ja asiakkaille velkakirjoja vastaan. Kaikki liikkeellä oleva raha on siis velkarahaa. Mikäli kaikki velat maksettaisiin pois, niin rahaa ei olisi.

Voiko jollakin taholla olla velatonta rahaa? Tietenkin voi, mutta vastaparina on aina jonkun velka johonkin tahoon velkakirjan kautta. Usein kansalaisten velkaralli menee niin, että nuorena otetaan velkaa ja maksellaan sitten lainoja pois. Jossakin vaiheessa tilille alkaa keräytyä rahaa ilman omaa velkaa. Toivottavasti moni eläkeläinen on velaton ja pystyy nauttimaan vanhuudestaan.

Velkarahan määrällä taloudessa on iso merkitys. Kun velkarahaa on liikkeellä paljon, niin kansalaisten on helpompi maksella omia velkojaan ja pärjätä itsenäisesti sekä vaurastua. Vanhaa velkaa maksetaan koko ajan pois ja uutta velkaa otetaan tilalle. Välillä talous saattaa ylikuumentua ja keskuspankki nostaa korkoja. Tarkoitus on hillitä kulutusta, koska kiihtyneen kulutuksen seurauksena hinnat nousevat ja inflaatio alkaa laukkaamaan.

Koroilla ja inflaatiolla on kuluttajien kannalta iso merkitys. Ajatellaan, että kotitalous kuluttaa 100 ja ansaitsee sata yksikköä rahaa vuodessa. Nyt inflaatio nostaa hintoja 110 yksikköön ja ansiot ovat palkankorotusten jälkeen 105. Talouden elintaso laskee, koska jostakin on nyt tingittävä. Kulutuskorin sisälläkin tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi voi ottaa energian kallistumisen, joka meillä on nyt päällä. Mikäli vaikkapa sähköön meni aikaisemmin 5 yksikköä kulutuskorista, niin jatkossa sitä voi mennä 10. Tuokin tarkoittaa, että kulutuskorin sisällä jostakin on luovuttava (etelän matka?), koska sähkö haukkaa tuloista entistä enemmän. Korkojen nostot vaikuttavat samoin.

Yleensä ihmiset haluavat säilyttää tai parantaa elintasoaan. Talouden kannalta on hyvä, jos ihmiset alkavat työskentelemään enemmän, jotta elintaso saataisiin taas kohoamaan. Kaiken seurauksena talous voi kasvaa ja saavuttaa sellaisen tasapainon, jossa korkoja voidaan laskea ja inflaatio tasaantuu.

EKP haluaa 2 %:n inflaation. Kansalaisen kannalta se tarkoittaa, että joka vuosi myös tulojen pitää nousta vastaavasti, jos elintasosta halutaan pitää kiinni.

On perin haastavaa yrittää kuvata rahan velkaluonnetta lyhyesti. Raha kuitenkin on erilaisten velkasuhteiden viidakko. Rahan on oltava velkaa, jossa joku taho ottaa vastuun siitä. Tästä syntyy kansalaisten luottamus rahaan ja sen käytettävyys. Valtion lainat luvataan hoitaa kansalaisten työpanoksen kautta, kuten yksityisetkin lainat. Kaksinkertainen kirjanpito ei mahdollista yksinkertaista tilisaldon kasvattamista ilman velkakirjaa. Helikopterirahatkin ovat lopulta jonkun velkaa. Rahan arvo syntyy toiminnan ja työskentelyn kautta. Velkakirjat ovat osa toimivaa taloutta.

https://publications.bof.fi/bitstream/handle/10024/43496/169229.pdf?sequence=1