Työeläke ansaitaan
Minusta nykyisessä eläkekeskustelussa menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Työeläkkeen päätarkoitus on taata täyden työuran tehneelle kohtuullinen eläketurva. Kari Puro sanoi kirjassa Yrityksen työeläkekäsikirja näin, eläketurva on lupaus, johon sisältyy liian nopeiden ja radikaalien muutosten välttäminen. Hän sanoo myös, että työeläke on osa sitä kokonaiskorvausta, jonka työntekijä saa antaessaan työpanoksensa työnantajan käyttöön.
Mikä on lupauksen suoja? Pääsääntönä voidaan käsittääkseni pitää sitä, että omaisuudensuojan takana on ansaittu eläkekertymä ja siten ansaittu työeläke, mutta suoja ei ulotu oikeuteen saada eläkettä tietyn ikäisenä eikä siihen, että kertymä olisi aina sama. Tavallisella lailla voidaan säätää muun muassa eläkeiästä, eläkkeen kertymisestä ja eläkkeiden tavoitetasoista. Joku väittää, että laista ei löydy edes määritelmää siitä, että milloin ihminen on ns. vanha. Suoja ei koske myöskään esim. työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan laskennallisia osia. Indeksejä näyttäisi voivan muuttaa tulevan ajan osalta, koska näin on aikaisemmin myös tehty. Työeläkkeitä on voitu heikentää jopa takautuvasti, kun elinaikakeroin otettiin käyttöön. Lyhyesti voisi sanoa, että jo ansaituilla eläke-eduilla on omaisuuden suoja, mutta pienehköjä ja koko järjestelmää koskevia muutoksia voidaan silti tehdä siirtymäaikojen puitteissa. Perustuslakivaliokunta näistä sitten antaa oman ratkaisunsa ja eduskunta tekee lopullisen päätöksen.
Yleisessä keskustelussa täydestä työurasta puhutaan silloin, kun työuraa, josta työeläkettä kertyy, on takana 40 vuotta. Karttuman ollessa 1,5 % palkasta tuo tarkoittaa n. 60 %:n eläkettä ansaitusta palkkasummasta. Alkavaa työeläkettä pienentää palkka- ja elinaikakertoimen käyttö. Tulevaisuuden täysi työura poikkeaa todennäköisesti tuosta määritelmästä. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että työeläkettä ansaitaan ja muut eläke-edut täydentävät pieniä työeläkkeitä. 10 tai 30 työura ei tuo usein riittävää työeläketurvaa vanhuuden varalta eikä usein edes täysi työura. Eläketurvaa parannetaan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen avulla, mutta ne eivät perustu työajan ansioihin. Jokainen työeläke-euro tosin pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes kansaneläkettä ei enää jää maksettavaksi. Mikäli työeläke ja kansaneläke yhdessä jäävät alle takuueläkkeen, niin eläkettä saa niin, että takuueläke täydentää loppusumman arvoon 837,59 e/kk. Vakuutusyhtiöt maksavat työeläkkeen ja kansan- ja takuueläkkeen maksaa valtio. Työeläkkeen kulut peritään pääosin työelämän piiristä ja rahat muihin eläkkeisiin peritään veroina.
Kun puhumme työeläkkeistä, niin työmarkkinajärjestöt yhdessä valtion kanssa ovat luoneet menetelmän, jolla työeläkelupaukset pystytään hoitamaan. He ovat päätyneet siihen, että tavoitellaan 60 %:n eläkeosuutta 40 vuoden työskentelystä suhteessa aikaisemmin ansaittuun omaan palkkaan nähden. Tuokaan ei enää toteudu, aikaisemmin kerrotuista leikkauksista johtuen. Kun nyt työeläkkeiden kohdalla puhutaan siitä, että niillä ei tulla toimeen, niin ehkä onkin keskityttävä siihen, että ansaitaan työuran aikana paremmat eläke-edut. Laskennallisesti esim. 1,75 %:n karttuma toisi 40 vuodessa 70 prosentin työeläkkeen suhteessa palkkaan. Mikäli karttumaa nostetaan, niin ansaitut eläkkeet ovat parempia kuin nykyisin, mutta varmasti se vaatisi paljon nykyistä suuremmat maksut.
Haluan edelleen korostaa, että työeläkkeet ansaitaan. Pelisäännöt ovat jokaisella selvillä, joten kenen vika se on, että työeläke on liian pieni? Voihan sitä syyttää työmarkkinaosapuolia huonosta sopimuksesta, mutta olipa sopimus millainen hyvänsä, niin työskentelystä sitä eläkettä ansaitaan. Itselläni ei ole mitenkään järin suuri työeläke, mutta se johtuu pääosin omista valinnoistani. Mietin vielä lopuksi ääneen sitä, että kenelle kustannuksia halutaan kasata.
Työssäkäyvät kustantavat pääasiassa eläkkeellä olevien etuudet. Kukin sukupolvi saa siis eläkkeisiinsä rahoituksen nuoremmilta ikäluokilta pois lukien sen osan, joka on rahastoitu tulevaa eläketapahtumaa varten eläkejärjestelmän toimesta. Täyden työuran tehnyt työntekijä saa n. 50–55 %:n eläkkeen suhteessa aikaisempiin palkkoihinsa. Ennen kuin hän jäi eläkkeelle, niin hänen bruttopalkkansa saattoi olla vaikkapa 3 200€. Hänen ostovoimansa oli sidottu palkkaan, kun taas eläkkeellä hänen ostovoimansa on reilut puolet aikaisemmasta ostovoimasta. Rahallisesti ajatellen hänen elintasonsa laskee. Jatkossa eläkettä nostetaan siten, että hintojen osuus on 80 % ja palkkojen osuus 20 %, josta muodostuu eläkeindeksi, jolla eläkettä tarkistetaan. Kyseinen indeksi takaa, että eläkeläisen ostovoima säilyy, ellei jopa hiukan kasva. Hintaindeksi on tietenkin jonkin korin tuottama arvo, joka ei varmaankaan vastaa kaikkien elintapaa. Periaate siinä kuitenkin on, että jos eläkeläisen kuukausittaiset ostokset ovat nyt 1 000 kuukaudessa, niin ne ovat nousseet esim. 2 %, jolloin samat ostokset maksavat jatkossa 1020€. Mikäli palkat ovat nousseet 3 %, niin eläkeläisen tulo nousee 2,2 %. Toki brutto voi olla nettona ihan jotain muuta, mutta ostovoimasta pyritään pitämään kiinni indeksin avulla.
Nyt eläkekeskustelussa vaaditaan indeksiä, jossa palkkojen osuus olisi 50 % aikaisemman 20 prosentin sijaan. Aikaisemman kappaleen korotus 2,2 % pitäisi siis muuttaa 2,5 prosenttiin. Näillä arvoilla jostakin pitäisi saada rahaa kustantamaan tuo 0,3 prosenttiyksikön nousu. Työeläkeläiset saavat eläkejärjestelmästä rahaa, joten heiltä ei sinne enää kerätä rahaa. Rahat nostoon pitää löytyä eläkejärjestelmästä joko maksujen kautta tai rahastoista. Oma käsitykseni työeläkerahastoista on sellainen, että jokainen sinne tuleva euro ja saatu tuotto jyvitetään erilaisten sääntöjen puitteissa järjestelmän eri osille. Rahastoituja osia korotetaan suunnitelmien mukaisesti ja hyvinä tuottovuosina niitä myös lisäkorotetaan. Osa jää vakavaraisuuspuskuriin yms. ja osalla voidaan alentaa työeläkemaksuja. Hyvät tuotot kyllä vahvistavat rahastoja ja järjestelmää kokonaisuutena, mutta lisäkulujen lisääminen sinne tarkoittaisi heikennyksiä aikaisemmin esittämiini rahastoitaviin osiin. Tuntematta tarkemmin rahastoissa käytettyjä laskukaavoja epäilen, että rahastoista otetut lisävarat hyödyttäisivät kyllä nykyisiä työeläkeläisiä, mutta olisivat pois tulevilta sukupolvilta.
Katson, että nykyisten työeläkeläisten eläkkeiden nosto kaatuisi pitkälti työelämässä nyt olevien kustannettavaksi ja tulevien eläkeläisten eläketurvaa heikentäen. On myös syytä kysyä, että missä määrin tuotannon kasvun hedelmiä jaetaan eteenpäin työelämän ulkopuolelle. Tietenkin eläkeläiset ovat kuluttajina kasvattamassa tuotantoa omalta osaltaan, mutta eivät he itse tuotantoprosessiin enää osallistu.
Mikäli muutoksia työeläkejärjestelmään halutaan, niin silloin on syytä nostaa pöydälle koko eläkejärjestelmä. Nyt toimitaan jo sovitulla kaavalla, joten radikaalit muutokset ovat erittäin haastavia. On myös hyvä pohtia sitä, että voidaanko kaikkien etuja parantaa ilman jonkin tahon kustannusten nousua, eli heidän asemansa heikentymistä? Rahastoista saatavat tuotot lienevät ainoa keino saada maksajia mukaan ilman muiden järjestelmään osallistuvien lisäkuluja. Rahastoja onkin siitä syystä tarkasteltava jatkuvasti parempien tuottojen saamiseksi. Riskitasoakin voitaisiin nostaa hiukan, mutta toki järki päässä. Heikkenevä huoltosuhde on haaste tulevaisuudelle, joten senkin kustannukset on pidettävä kirkkaana mielessä, kun ansaitsemattomia etuja vaaditaan. Takautuvia muutoksia ei saa enää tehdä, sillä muutoin usko, joka on nuoremmilta hukassa jo nyt, katoaa sumuna aamuaurinkoon.
Laitoitpa taas hyvin eläkeasiaa Jari! Liekö silti ongelmana suomalaisten pieni palkkataso, koska tällä hetkellä monen työläisenkin ansiotaso jää alle 30000 euron vuodessa. Eläkeyhtiöstäni eli Ilmarisesta joskus vastatattiin eläkevalitukseeni, että kannattaa mennä töihin ja sitten voi saada paremman eläketurvan vanhuksena. Ihan kuin huvikseni olisin ennenaikaisella eläkkeellä eläkeyhtiöni mukaan! Voisinhan tienata eläkkeen lisäksi noin 1150 euroa kuukaudessa, joka voisi ollakin järkevää paremman elämänlaadun mahdollistumiseksi, mutta sellaisia töitä ei paljon ole josta repii tonnin helposti kaltaiselleni eläkeläiselle.
Eläkeläisköyhyys on paljon laajempi ilmiö kuin oma yksittäinen kokemukseni ja siksi jotain pitäisi kyllä tehdä pienten työeläkkeiden korottamiseksi, koska onhan eläkerahastojen tuotto ollut hyvällä tasolla. Voisiko yksi mahdollisuus olla jokin kertakorvausraha kaikille eläkeläisille? Heitettäisiin esimerkiksi 500 euroa kertarahana kaikille aikamme työeläkeläisille ikään kuin helikopterirahana suoraan eläkerahastoista. Itse silti odotan vielä, että pieniin työeläkkeisiin voisi tulla lähivuosina tasokorotusta, vaikka se saattaa jäädä inflaatiotarkistusten tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Pienet palkat ja pätkätyöt yms. laskevat tulevaa työeläkettä kyllä tehokkaasti. Taitaa vielä hankalampaa olla edessä, kun nuo pätkätyöt ja työvoiman kohtaanto-ongelmat vielä lisääntyvät. Toisaalta pienenevä syntyvyys melko varmasti parantaa työllisyyttä, mutta kyllähän siitäkin hankaluuksia seuraa. Ei niitä töitä eläkkeellä oleville kovin helposti löydy. Aika tyly oli vastaus Ilmariselta.
Eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma. Kuten blogissa kerroin, niin kyllä niitä ottajia aina on, mutta maksajia ei vapaaehtoisesti löydy. Työvoimakustannukset asettavat esteitä niin verojen korotuksille kuin työeläkemaksujen korotuksille. Kertakorvaus ei taida lämmittää juuri enempää kuin se kuuluisa neste housuissa, eikä se mitään ratkaise. Itse uskon, että jos jotain korotuksia tulee, niin ne tulevat valtion budjetista. Sielläkin on kasaantunutta painetta velkavuorten kautta, joten hankalaksi menee.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, moni aikamme nuori duunari ei onneksi vielä tajua, että miten pieneksi vanhuuseläke 40 vuoden päästä muotoutunee ostovoiman suhteen. Siistit ja hyväpalkkaiset kansalaiset elävät pisimpään ja nauttivat kovimpia eläkkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien olisi kyllä hyvä tajuta tuo juttu. Helpompi sitä on varautua niihin asioihin, jotka ajoissa ymmärtää. En usko, että hyväpalkkaisiin töihin pääsee ihan ansioitta. Sittenhän se on pelkkää matematiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
En väitäkään, että hyväpalkkaisiin siisteihin tietokonehommiin usein pääsisi ansiotta ja ilman kompetenssia. Herää silti kysymys onko oikein, että eläkejärjestelmä eriarvostaa niin paljon kansalaisia. Just puhuin veljelleni taannoin, että useimmiten ansiotaso tai ostovoima säilyy samoissa yhteiskunnallisissa asemissa, eikä oman ostovoiman korotusta voi odottaa monikaan aikuisväestöön kuuluva ilman uraorientoitunutta elämäntyyliä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi näet, että se eriarvoistaa? Työeläkettä karttuu jokaiselle 1,5 % palkkasummasta ja jokaisen maksut ovat yhtäläiset. Yrittäjillä on hiukan erilaiset maksut, mutta ansainta on 1,5 %.
Ilmoita asiaton viesti
Korkean koulutustason saaneet ja siisteissä hommissa olleet eläkeläiset elävät usein pitempään kuin raskaissa esimerkiksi teollisuudessa vuorotöissä työskennelleet kansalaiset eivät aina edes elä vanhuuseläkevuosiin saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta, mutta kyllä Suomessa nykyään on aika hyvät edellytykset jokaisella opiskella pitkällekin. Aina se ei ole mahdollista, mutta pääsääntöisesti kyllä. Kyllä sekin eriarvoisti, kun aikaisemmin oli huomattavasti alempia eläkeikiä käytössä eri ammattiryhmillä. Jokaisen kuolevuutta on hankala lähteä arvioimaan. Naiset elävät yleensä huomattavasti pidempään kuin miehet, mutta en siitä heitä syytä. Sekin on minusta ihmeellistä, että elävät, kun ei se synnyttäminen ja lastenhoito kodinhoidon ohessa mitenkään vähäisesti kuormittavaa ole. Onneksi miehetkin ovat alkaneet enemmän osallistumaan päivittäiseen perhe-elämään.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki duunit pitää silti hoitaa. Itse en ole koulutususkovainen. Leskeneläkkeen uudistus taisi jättää tulevaisuuden vanhuksilta leskeneläkkeen pois eli eläkkeitä on säästetty muutenkin kuin taitetulla indeksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä se on, että eri duuneja riittää. Perhe-eläkettä, kuten kaikkia muitakin eläkkeitä on muuteltu vuosien varrella. Laitan taas linkin, kun ne jaks akirjoittaa kaikkea.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/leskenelake-ja-lapsenelake-perheen-turvana/#title
Ilmoita asiaton viesti
Alamme olla oikeita eläke-experttejä kohta, kun päivästä toiseen pohdimme näitä eläkejuttuja! Ihan mielenkiintoistahan tämä on kyllä.
”Lapseneläke on tarkoitettu lapsen elättämiseen ja se lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet annetaan adoptiolapseksi.”
Joo, tätä olen itsekin selvitellyt, kun olin jo 1990-luvulla lapseneläkeläinen. Oli kunnia olla muinoin Nokia-yhtymän eläkekassan etuisuutta saavana kansalaisena! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Expertiksi ei taida ainakaan minulla olla kykyä.
Ilmoita asiaton viesti
Itekin voisin olla ex-Pertti ennemmin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki naiset eivät synnytä ja tee lapsia, mitä tulee naisten pitempään elinikään, usein huolehtivat itsestään miehiä paremmin ja käyttävät terveydenhoidon palveluja enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpäniin. Ei niitä eläkerahoja kerry Mannerheimintiellä istumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä taida edes se maailma pelastua.
Ilmoita asiaton viesti
”Työeläkkeen päätarkoitus on taata täyden työuran tehneelle kohtuullinen eläketurva.
Olisikin, mutta kun joillekin se takaa todella pienen eläkkeen, toisille taas ylisuuren eläkkeen ihan tuuriperusteella. Hmm. ei hyvä, mutku…
Ilmoita asiaton viesti
Avaatko hiukan lisää? Eikös se takaa kaikille 1,5 % palkkatuloista? Miten tuuri tuohon liittyy?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää tuuria on suurituloisilla, joille yhtiön osakkeen arvonnoususta seuraa lisääntynyt ansiotulo vaikka sen eteen ei mitään tekisi.
Pienituloinen ei voi tuollaisesta edes haaveilla.
Takaa pienen eläkkeen -> onneksi on takuueläke nykyisin, jolla moni pärjää hyvin. Ongelma tuossa on, että kaikki siihen oikeutetut eivät sitä tällä hetkellä ”oikeusvaltio” Suomessa sitä saa.
Ilmoita asiaton viesti
Selitätkö vielä, että miten osakkeen arvonnousu lisää ansiotuloa joka sitten johtaa suureen eläkkeeseen?
Kyllä kait kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut sitä saavat. Miksi eivät saa?
Ilmoita asiaton viesti
Takuueläke vaatii käsittääkseni erillisen hakemuksen joissain tapauksissa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.kela.fi/takuuelake-kuka-voi-saada
Hakemuksen tietenkin vaatii aina, mutta kun ehdot täyttyvät, niin silloin saa takuueläkettä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, esimerkiksi pientä työ- tai yrittäjäeläkettä saava ei aina tiedä oikeudestaan kansaneläkkeeseen. Sitä en tiedä, tuliko takuueläke automaattisesti voimaan sitä ennen täydellä kansaneläkkeellä olleille kansalaisille?
Ilmoita asiaton viesti
Ihme se kyllä on, jos noita etuja ei joku lähipiiristä tiedä. Tällaisen löysin nopealla haulla:
”Kela on lähettänyt tammikuun 2011 aikana takuueläkkeen hakemista varten kirjeen lähes 80 000:lle täyden kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkkeeseen oikeutettuja on arviolta kaikkiaan 116 000. Hakuaikaa on kuusi kuukautta.
Takuueläke (L takuueläkkeestä) on täysin uusi eläke, jota Kela alkaa maksaa maaliskuussa 2011. Sen saa noin 10 % eläkkeellä olevista. Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon kuukaudessa. Vähimmäiseläke on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa olevalle eläkeläiselle.”
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelussa on näemmä kokonaan unohdettu varttuneet työttömät, joille ei ikäsyrjinnän vuoksi löydy loppuvuosiksi töitä tikullakaan.
Yksi syy eläkeläisköyhyyteen se tulee olemaan. Ja tälle kun et itse voi mitään.
https://yle.fi/uutiset/3-7774885
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kyllä myös varma tie eläkeläisköyhyyteen. Ennen ”vanhoista työmiehistä” pidettiin kiinni kynsin hampain, mutta nyt heistä on tullut ryhmä, joka irtisanotaan, koska heille on kertynyt esim. erilaisten lisien kanssa suurimmat palkat. Saadaan hetkellisesti pieni säästö, joka sitten tuhlataan moninkertaisesti uuden työväen kouluttamiseen ja opastamiseen. Samalla poistetaan yrityksestä valtava määrä arvokasta tietotaitoa. Perheet hajoavat nykyisin helposti ja työperheetkin on ajettu samalle linjalle.
Ihmetellä sopii myöskin sitä, että iäkkäämmät eivät pääse edes haastatteluihin saati itse töihin. Ikään kuin he olisivat kelvottomia, koska joku on heidät irtisanonut.
Se on kuitenkin fakta, että vaikka ansiosidonnaiselta työttömyysjaksolta pieni eläke kertyykin, niin kyllä ansiotyön puuttuminen tulee vääjäämättömästi heikentämään eläkkeitä, koska eläkekarttuma on palkkoihin sidottu.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on, minä elän tätä kauhutodellisuutta juuri nyt, kun ei kelpaa.
Ilmoita asiaton viesti
On se kyllä kumma, kun työhaluiset eivät työllisty. Ei voi kun ihmetellä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2020 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Tuosta on huomattava se, että maksussa olevat eläkkeet eivät suinkaan nousseet tuon vertaa, vaan alkavat eläkkeet olivat aikaisempia suurempia, joka osaltaan nostaa arvoa.
Paljon keskustelussa ollut eläkkeiden nosto niille, jotka saavat alle 1 400 euroa eläkettä voidaan suhteuttaa yllä olevaan tekstiin. Tuossa ei ole kyse vain työeläkkeistä. Mediaanieläke eli keskimmäisenä oleva eläke, jonka alla on kappalemääräisesti yhtä paljon saajia kuin sen päällä oli 1 534€. Keskimääräistä kokonaiseläkettä nostavat suuret eläkkeet reilusti, kun ne ovat n. 15 % mediaanieläkettä korkeammat.
Mietitään hiukan noita lukuja työeläkkeiden ansainnan kautta. Saadakseen 1 400 euron työeläkkeen 40 vuoden työskentelystä 1,5 %:n karttumalla pitää palkkatuloja olla n. 2 460 euroa jokaisena kuukautena, kun huomioidaan n. 5 %:n vähennys työeläkkeestä elinaikakertoimen takia. Mediaanieläkkeeseen pääsee n. 2 690 euron ansioilla. Keskimääräiseen eläkkeeseen ansioita tulee olla 40 vuoden jokaisena kuukautena noilla vähennyksillä jo lähes 3 100 euroa.
Tuota työskentelemällä saatavaa ansaintaa on hyvä pohtia, kun puhutaan noista alle 1 400 euron eläkkeiden korottamisista. Minusta on melkoinen työ ylläpitää kyseisiä ansioita tasaisesti laskettuna 40 vuoden ajan. Ei passaa tulla jaksoja, jolloin ei tule ansiotuloja. Ansiotyöstä kertyvä työeläke asettaa kyllä jonkinlaisen raamin koko eläkejärjestelmälle.
Ilmoita asiaton viesti
Lasketaan vielä hiukan tarkemmin indeksien vaikutusta ilman verotuksen vaikutusta. Ostovoima eläkkeessä säilyy vaikka siitä huomioidaan vain 80 %, koska palkat kehittyvät yleensä hintoja paremmin. Otan esimerkin. Mikäli hinnat nousevat 2 prosenttia ja palkat nousevat 3 %, niin 1 500 euron eläke nousee indeksin takia 2,2 % arvoon 1 533€. Mikäli huomioidaan vain hintojen nousu 100 prosenttisesti, mutta ei palkkakehitystä, niin eläkkeen uusi arvo on 1 530€, 3 euroa taitetun indeksin kasvua vähemmän.
Palkkakehityksestä toki jäädään jälkeen, koska palkat nousevat 3 %. Mikäli palkka oli ennen korotusta 3 000€, niin korotuksen jälkeen se on 3 090€. Aikaisemmin eläke oli 50 % palkasta ja muutoksen jälkeen se on 49,61 %.
Mikäli siirrytään puoliväli-indeksiin, niin laskelma menee näin. Korotus on 2,5 %, jolloin eläke on 1 537,50€. Suhde palkkaan laskee edelleen, mutta edellistä vähemmän ollen nyt 49,76 %.
Otetaan indekseissä pitempi jakso esim. 20 vuotta, joka voisi olla sopiva jäljellä oleva eläkeaika. Oletetaan, että 3000 euron lähtöpalkat nousevat 3 % vuosi, jolloin ne ovat 20 vuoden päästä 5 418,33€. Taitetulla indeksillä 1 500 euron alkueläke on vastaavasti 2 317,98€ ja puoliväli-indeksillä 2 457,92€. Alussa eläke oli 50 % palkasta ja 20 vuoden päästä taitetulla se on 42,78 % sekä puoliväli-indeksillä vastaavasti se olisi 45,36 %. Tonnin hintakori alussa nousee 2 %:n vuosivauhdilla 1 485,95 euroon lopussa. Alussa eläkkeellä sai 1,5 ostoskoria, taitetun jälkeen 1,56 ja puolivälin jälkeen 1,65 koria.
Eihän yllä oleva mikään kiveen hakattu fakta ole, mutta noilla oletusarvoilla saa kyllä käsityksen kehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Minua kiinnostaisi kauheasti kuulla teidän mielipiteitä siitä, että miten te näette nykyiset ja tulevat eläkkeet. Onko työeläke hyvä perusturva tulevaisuutta katsoen? Ehkä teillä on myös ratkaisuehdotuksia siitä, että miten eläkeläisköyhyys saadaan torpattua. Toki toivon, että jos eläkekuluja halutaan lisätä, niin on myös ehdotus siitä, että mistä tulevat rahat.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä työeläke yli 2000 euron eläke säilyttää ostovoimansa hyvin taitetulla indeksillä, mutta pieneläkeläisten ahdinko lisääntynee ilman poliittisia eläkeuudistuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kaikki työeläkkeet säilyttävät ostovoimansa samalla tavalla, mutta edelleen pienet eläkkeet ovat ongelma. Pienten eläkkeiden korottamista rajoittaa juuri ansainta työeläkkeistä, sillä onhan se hankalaa, jos poliittisilla päätöksillä nostetaan eläkkeitä ansaintamenetelmää suhteellisesti heikentäen.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olet väärässä, kun puhut pienten eläkkeiden säilyttävän ostovoiman prosenttikorotuksilla, vaikka suhteellinen ostovoima toki säilyy. Silti reaalinen ostovoima eri kasvaa esimerkiksi 2000 euron ja 1000 euron eläkkeen välillä prosenttikorotuksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaa, että puhun työeläkkeistä. Mikäli sitten lähdetään erottelemaan kansaneläkettä saavat, niin heidän indeksinsä seuraa kustannuksia pelkästään ja takuueläkettä kerrotaan korotettavan näin:
”Kela tekee vuosittain takuueläkkeeseen indeksitarkistuksen. Se voi joko suurentaa tai pienentää eläkkeen määrää. Asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään indeksitarkistuksen vuoksi. Kela muuttaa määrän automaattisesti.”
Työeläkkeisiin prosentit tulevat jokaiseen samanlaisina.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin kyllä ihan työeläkkeistä eli reaaliostovoimaero kasvaa prosenttikorotuksin eläkeläisten välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun en nyt ymmärrä että miten suhde voi muuttua, niin laitatko esimerkin miten tuo toteutuu työeläkkeiden kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Korkoa korolle tekijällä 10 vuoden kuluttua 2 prosentin indeksitarkistuksilla eläkkeet ovat seuraavat:
1000 +22% (10v) => 1220 euroa
2000 +22% (10v) => 2440 euroa
erotus 220 euroa
Ilmoita asiaton viesti
2 000 euron eläkettä saava saa kaksinkertaisesti sen, mitä 1 000 euroa saava. 2 440 euroa saava saa kaksinkertaisesti sen, mitä 1 220 euroa saava. Luultavasti hiukan vähemmän, kun veromuutos huomioidaan. Mikäli ostoskori maksoi aikaisemmin 500 euroa, jolloin tonnilla sai 2 ja kahdella 4. Mikäli ostoskori nousee hintaan 610 euroa, niin 1 220 eurolla saa 2 koria ja 2 440 eurolla 4 koria. Miten se reaaliostovoima kasvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Paremminkin ostovoimaero kasvaa parempituloisen ja huono-osaisen eläkeläisen välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se voi kasvaa, kun juuri näytin, että mikään ei muutu. Nuo prosenttijutut on hiukan hankalia käsittää.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ostovoimaero ei kasvaisi eläkekorotukset tehtäisiin tasakorotuksina, mutta en itsekään kannata sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tasokorotus on melko mielivaltainen tapa korottaa jotain, kyllä indeksit sopivat korotuksiin paremmin juuri yhdenvertaisuuden takia.
Ilmoita asiaton viesti
Pieneläkeläisen ostovoima, niinkuin työttömänkin tulee usein kokonaan käytettyä, mutta varakkaampi kansa voi pistää sukanvarteenkin, eikä välttämättä käytä koko varallisuuttaan, tulojaan, eläkkeitään kulutukseen.
Jos ostovoimaa haluttaisiin lisää, korotuksia kannattaa tehdä pienituloisille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta, kulutus kyllä noin lisääntyy. Sekin vaara on muistettava, jonka sanon nyt suoraan, että mikäli kohtuullisia eläkkeitä saa tekemättä mitään, niin vaarana on työhalujen pienentyminen. Yhteiskunta vaatii pyöriäkseen jokaisen työpanosta, josta sitten toivottavasti riittää jaettavaa jokaiselle apua tarvitsevalle. Yhteiskunta elää ja voi hyvin tuotetuilla palveluilla ja tavaroilla.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4624536-kivisto-kiljusen-esityksesta-pienta-tyoelaketta-voi-korottaa-rahastoihin-koskematta
Tässä yksi ehdotus.
Ilmoita asiaton viesti
Jokin tuollainen malli on varmaankin tuleva ratkaisu. Se tosin siirtää lisälaskua valtion, eli kaikkien verovelvollisten harteille. Tuossa elementissä on kuitenkin ansainta mukana, joten se voi olla mahdollinen ilman, että se vähentää motivaatiota työskennellä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisään vielä sen verran, että vuoden 2020 alusta on jo hiukan pienimpiä eläkkeitä korotettu valtion toimesta. Tarkemmin asiasta löytyy linkistä:
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/pienimpiin-elakkeisiin-korotuksia-1-1-2020-alkaen
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämän korotuksen takana oli edellinen hallitus, joka korotti sekä takuu eläkettä että kansaneläkettä!
Ilmoita asiaton viesti
Maarit. Kansas News on taas väärässä. Siinä menee puurot ja vellit sekaisin! Suomessa saa kahtaa eläkettä, jota takuueläke sitten tilkitsee. Tyypillinen sos.palvelu, jota on rukattu ja tilkitty, eikä muutoksia voi tehdä helposti, koska vaikutukset ovat eriskummallisia.
Nuo kaksi eläke ovat työeläke ja kansaneläke. Jos kumpi tahansa jää alle 837,59, erikseen tai yhteenlaskettuna, niin saa takuueläkkeen (voi hakea), jolloin minimiksi jää tuo ’takuu’ eläke. Alin eläke on siis 837, 59 mitä voi Suomessa saada.
Jos nyt nostetaan alimpia työeläkkeittä, niin vastaavasti takuueläkkeen määrä putoaa, kunnes saavutetaan tuo 840 raja. Saat työeläkettä 500/kk, päälle tulee takuu eläke, 337,59= minimi eläke. Jos nyt nostetaan tuota työeläkettä vaikka sillä satasella, niin päästään tilanteeseen: 600/kk+ takuu eläke 237,59.
Mitään ei tapahdu eläkeläisen tuloissa, veroja säästyy tuon satasen verran, mutta vastaavasti eläkemaksuista (vero) menee tuo satanen (tai niistä rahastoista alussa).
https://www.kela.fi/takuuelake
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, kun tulee uusia asiasta kiinnostuneita mukaan keskusteluun. Nuo kansaneläke-, takuueläke- ja työeläke-jutut menee hiukan toisin.
”Kansaneläke ja työeläke sovitetaan yhteen kokonaiseläkkeeksi. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes tietyn suuruisella työeläkkeen tasolla kansaneläkettä ei myönnetä lainkaan.”
Jos nuo jäävät yhdessä alle takuueläkkeen, niin silloin erotuksen saa takuueläkettä. Jollakin voi siten olla kokonaiseläkkeessä mukana 3 erilaista eläkettä. Työeläke ja kansaneläke vaikuttavat suoraan toinen toisiinsa.
Laskukaava yksin asuvalle: 665,29 e – (bruttotyöeläkkeet – 56,29 e) : 2
Laskukaava parisuhteessa olevalle: 593,97 e – (bruttotyöeläkkeet – 56,29 e) : 2
Ilmoita asiaton viesti