Työeläke

Taas on keskusteltu paljon siitä, että kuka on maksanut tai maksaa työeläkkeet. Työeläkevakuutusmaksusta osa (nyt 3,6 % palkkasummasta) laitetaan rahastoon vanhuuseläke-osana kasvamaan korkoa korolle tulevaa työeläkettä varten. Tarkoitus on, että rahastosta saataisiin työeläkkeen alkaessa n. 25 % tulevasta työeläkkeestä. Rahasto kuitenkin elää kymmeniä vuosia ennen varsinaista työeläketapahtumaa, joten usein puhutaan 20-25 %:n tavoitteesta. Rahastoon laitettavan osan maksavat ennen alkavaa työeläkettä työvuorossa olevat työnantajat ja työntekijät. Työeläkkeen alkaessa loput 75-80 % eläkkeestä maksavat työntekijät ja työnantajat, jotka työeläkkeen nostohetkellä ovat töissä ja maksavat siten työeläkevakuutusmaksua. Helposti ajattelee, että no onhan työeläkkeensaaja maksanut itse osan työeläkkeestään rahaston kautta. Mutta ei. Kaikki raha, joka työeläkevakuutusjärjestelmässä liikkuu, on maksua työeläkevakuutusyhtiöille. Niiden tehtäväksi on annettu huolehtia työeläkejärjestelmän toimivuudesta ja maksukyvystä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395
Työntekijän eläkelaki määrittää yllä kuvatut asiat. Tuossa laissa nykyään luvataan työntekijälle työeläkettä 1,5 % palkasta. Tuo on se lupaus, jonka ovat työmarkkinajärjestöt ja eduskunta yhdessä sopineet. Työeläkevakuutusmaksun perusteetkin löytyvät laista. Käytännössä annettu lupaus tulevasta työeläkkeestä, joka ansaitaan lain kirjaimen mukaisesti, lunastetaan siten, että maksua kerätään niin paljon, että lupaus tulee täytettyä. Rahastosta otetaan kulloinkin käytettävissä oleva osa ja loput maksetaan vakuutusmaksutulosta heti. Ansaittu työeläke nauttii omaisuudensuojaa, mutta esim. tuleva aika ei, eli indeksit voivat muuttaa tulevaa työeläkettä merkittävästikin.
Lyhyesti. Kaikki työeläkevakuutusmaksuilla kerätty varallisuus on työeläkevakuutusyhtiöiden omaisuutta, joiden ainoa tarkoitus on lunastaa annetut lupaukset työeläkkeistä. Työeläkeläiselle annetaan lain kautta lupaus tulevasta työeläkkeestä, jonka hän saa ansaitsemalla palkkaa. Jokaisesta palkkaeurosta hän saa 1,5 %:n karttumalla tulevaa työeläkettä.
On täysin hedelmätöntä keskustella siitä, että kuinka paljon mikäkin ikäluokka on maksanut työeläkevakuutusmaksuja, kun niitä on aina kerätty se määrä mitä työeläkelupausten lunastaminen vaatii lainkin mukaan. On totta, että nykyään työeläkemaksu on jo sellainen rasite, joka hankaloittaa työllistämistä. Maksu perustuu kuitenkin täysin annettuihin lupauksiin. Nytkin joka päivä palkasta kertyy työeläkettä, joka lunastetaan sitten joskus, kun työeläke alkaa. Palkkasumma nousee koko ajan, joten rahastoihin menee enemmän rahaa ja tuleva maksettava työeläkemäärä kasvaa. En kuitenkaan usko, että kukaan haluaa pienentää karttumaa (lupausta), joka jo nyt antaa usein lopputulokseksi sellaisen työeläkkeen, jolla on hankalaa tulla toimeen.
Pieniä työeläkkeitä täydentää valtion maksamat kansaneläkkeet ja takuueläkkeet.
Lopetin työskentelyn yrityksessäni 1.11.
Ei vaan viitsi maksaa saman verran Yelliä, mitä on nostanut palkkaa.
100% eläkemaksu tuntui aivan liian suurelta.
Ilmoita asiaton viesti
Maksoin itsekin aikoinaan YEL-maksua. En kyllä muista, että olisin sitä jotenkin harmitellut. Nyt ollaan senkin kohdalla uuden äärellä. Saa nähdä, että miten tuossa onnistutaan. Näyttää kyllä pahalta, mutta kyllä jotain on syytä tehdä.
”Vuonna 2023 valtio vastaa arviolta 32 prosentista yrittäjän eläkelain YEL:n mukaan kertyneistä eläkkeensaajille maksetuista eläkkeistä. Maatalousyrittäjien MYEL:n mukaan kertyneistä maksetuista eläkkeistä vastaava valtion korvausaste on arviolta 85 prosenttia vuonna 2023.”
Ilmoita asiaton viesti
Kun tää malli ei rahastoi ollenkaan ja yrittäjien nykyinen määrä ei riitä kustantamaan jo eläkkeellä olevien eläkkeitä vaikka maksut on moninkertaisia.
Ainakaan Varmaa ei kiinnosta pätkääkään katsoa tulorekisteristä mitä yrittäjä on nostanut palkkaa ja yrityksen tulos on, josta olisi eläkemaksun voinut haarukoida.
Sen sijaan ilmoittavat vaan että liikevaihto on mediaaniin verrattuna 2,5 kertainen ja sen mukaan laskevat että pakkohan sen on ton verran tienata..
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eihän yrittäjä voi tietää omia asioitaan 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jos työtulosta maksetaan noin 20% YEL maksua niin miten siitä tulee 100%?
Ilmoita asiaton viesti
Yellissä maksetaan työeläkeyhtiön arvion perusteella olevasta työtulosta
Ilmoita asiaton viesti
YEL maksetaan itse arvioidusta työtulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, näinkö on?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Näiden vuosien aikana ei kukaan muu sitä ole tehnyt. Tänä vuonna Elo kysyi tarkennnusta työtuloon. Selvityksen jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen, että minun arvioni oli aivan oikea.
Ilmoita asiaton viesti
Eli lopullinen päätäntävalta oli Elolla.
Ei sinulla
Ilmoita asiaton viesti
Laiskojen sukupolvet käytännössä eläköityivät massoittain jo viiden kympin jälkeen kaikenlaisiin putkiin ja muihin systeemeihin. Juuri kukaan ei työskennellyt eläkeikään. Nyt eläkkeelle siirtymisikä kasvaa, mutta eläkeikä karkaa edellä. Kaikki varhaisen eläköitymisen mahdollisuudet halutaan katkaista taviksilta.
Eläkeuudistuksissa kärsijäksi jäävät tulevat eläkeläiset ja maksut kasvavat. Mielestäni on perusteltua, että nämä laiskojen ikäpolvet myös joutuvat hieman keventämään tätä taakkaa. Pienimmät eläkkeet voi jättää tämän ulkopuolelle.
Eläkkeitä on ansaittu. Eli on annettu kohtuuttomia eläkelupauksia ja unohdettu panoksia pistää systeemiin.
Eikä kyseessä ole mikään uusi asia. Yllätys se ei ole. Tämähän oli tiedossa jo viimeistään 90 luvulla, josta jokainen muistaa eläkepommikeskustelun. Silloin ay-liike minä mukana lähti taistoon tätä vastaan ja tuomitsi nykytilanteen. Metsään meni kuten ay-liikkeellä yleensä.
Nyt on muuten taas ay- liikkeellä uusikierron menossa, jossa yritetään suomi pitää köyhtymisen tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt puhuisi ihan laiskojen sukupolvista. Taidettiin silloinkin tehdä työvoimapolitiikkaa. Osa ”tarpeettomista” työntekijöistä ohjattiin eläkeputkeen, kun katsottiin, että niin se on työmarkkinoille järkevämpää. Kaikki eivät välttämättä halunneet, mutta työttömyyskään ei houkutellut. Joskus taas yritettiin superkarttumilla pitää ihmiset töissä. Politiikkaa tämä toiminta pitkälle on ollut ja tulee olemaan.
Lakkoilu tähän tilanteeseen ei kyllä palvelu Suomea mitenkään. Joku muu keino osoittaa mieltään on keksittävä.
Lisäys:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101637/983virtanenpk.pdf?sequence=1
Ilmoita asiaton viesti
”Lakkoilu tähän tilanteeseen ei kyllä palvelu Suomea mitenkään. Joku muu keino osoittaa mieltään on keksittävä.”
Lakkoilu on vähän niinkuin sotiminen, siinä ei ole mitään järkeä, siihen tarvitaan suuria tunteita ja niitä tunteita kyllä valitettavasti löytyy, kaikilla lakkojen ja sotien osapuolilla.
Oma järkevä mallini olisi että pitäisi purkaa tämän joskus rakennetun järjestelmän jäänteet ja rakentaa uusi ja parempi, sellainen jossa hyödynnettäisiin kaikkien kynnelle kykenevien työpanokset. Eläkeläiset voisivat antaa oman työpanoksensa, mutta sen pitäisi voida olla pienempi panos ja helpompi kuin täydessä iskussa olevien työkyky.
On ymmärrettävää että kun ihmisen kyvyt ja voimat iän myötä vähenevät, ei enää oiken pysty antamaan eikä halua antaa sitä täyttä työpanosta jolla ansaitsisi paikkansa työelämässä ja on luonnollista etteivät työnantajat halua antaa vajaasta työsuorituksesta täyttä palkkaa.
Tämä ongelma pitäisi siis ratkaista, jotta saataisiin kaikki mahdollinen työpanos käyttöön, eikä yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen ole muuta keinoa kuin se työnteko.
Sitten on vielä mahdolliosta ottaa ulkomailta ns. vierastyövoimaa. Se on edullista, koska sitä ei ole tarvinnut itse kasvattaa ja elättää pikkuvauvasta aikuisuuteen, vaan sen voi panna suoraan töihin.
Sitten, jos näilläkään konsteilla ei saada aikaan tarvittavaa hyvinvointia, pitää vain tyytyä siihen mitä saadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät he laiskoja olleet, mutta tuo eläköitymisikäkin olisi hyvä muistaa Suomen eläkekeskusteluisssa, kun eläkkeelle on jääty keskimääräisesti alle 60 vuotiaita, niin kovin isoa eläkettä ei siksikään voida maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Taisivat alussa tehdä 6 päivää töitä viikossa ne pientä työeläkevakuutusmaksuakin maksaneet. Heidän työeläkkeensäkin olivat varsin pieniä karttuman ja pienien palkkojen takia. 1990 luvulla lama jylläsi ja työmarkkinoiden rakenne muuttui. Eläkeputkien kautta tilaa tehtiin koulutetummalle väelle.
Kun työeläkkeelle jäädään aikaisemmin, niin kyllä se näkyy työeläkkeen tasossa. Kuten sanotkin, niin isoa työeläkettä ei tuosta seuraa. Minusta meillä ongelmana onkin pienet työeläkkeet eikä mikään hyötyminen pienemmän työeläkevakuutusmaksun kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Puhuin lähinnä yleisellä tasolla. Suomessa on jääty nuorina eläkkeelle (eliniänodotteeseen nähden) mikä osaltaan pienentää eläkkeiden suhdetta palkkoihin.
”Taisivat alussa tehdä 6 päivää töitä viikossa”
Joo, mutta se loppui 1966 ja siten sillä on merkitystä lähinnä ennen 1945 syntyneille. Kohortteista taas näkee, että ennen vuotta 1935 syntyneille maksettiin/maksetaan todella pieniä eläkkeitä.
”Eläkeputkien kautta tilaa tehtiin koulutetummalle väelle”
??? Ei heidän tilalleen samaan virkaan ketään palkattu, se olisi ollut laitonta.
Ilmoita asiaton viesti
Syötä seuraava teksti googleen ja katso excel.
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2005 (Excel)
Aika nopeasti on noussut odote?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nyt toinen meistä puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa. Koko minun työurani on tehty viisi päiväistä työviikkoa. Synnyin 1967. Palkkatöissä olin jo 14 vuotiaana. 1984 olin pikipoikana ja tehtiin viittä päivää. 1989 aloitin tuolla telakan kulmilla. Kyllä ne kaikki tekivät normi viittä päivää. Silti lähes kaikki jäivät pois töistä viiden kympin jälkeen. Siis 40h viikko. Se on ollut se työaika siitä tulee tänä päivänä noin 1700h vuodessa. Julkisella jäädään johonkin 1500 paikkeilla.
Rahaa on tarvittu ja silloin on painettu pitkää päivää. Välillä useammalle työnantajalle. Ylitöitä on tullut tehtyä välillä aivan älyttömiä määriä. Työhullulle paskatöitä riittää aina.
Mielenkiintoista olisi nähdä miten tämmöinen säästeliäs ihminen saisi jotain sosiaaliturvaa missään tilanteessa? Suomessa ihmisien pitäisi pistää kaikki menemään ja luottaa sosiaalivaltioon.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin lukeudun työhulluihin ja olen tehnyt myös paljon töitä. Arvostan työntekoa. Mikäli kaikki tuottajat vaihtuvat kuluttajiksi, niin miten ja mitä he kuluttavat? Miten yhteiskunta voi toimia? Jatkuvasti keskustellaan rahasta, kun pitää keskustella työstä ja sen hedelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tympii koko keskustelu. Fakta on, että työeläkkeellä olevat ovat maksaneet vakuutusmaksunsa. Siitä ei pääse mihinkään, eikä mitään puolitotuuksia toistamalla.
Vuosien 1995-2022 eläkerahastot ovat 6,5 kertaistunut 40 miljardista 260 miljardiin. Jo se kertoo kuinka ontto on väittämä siitä, että eläkkeellä olevat ovat maksaneet vain 1/5 omasta eläkkeestään. Rahastoja kasvattaa kolme asiaa:
1) rahastointi
2) työajan aikaiset tuotot ja
3) eläkkeellä olon aikana omien säästöjen tuotot.
Eläkesäästöjä ei saada kerralla käteen, vaan tipoittain, jolloin säästöjen eläkeaikainen tuotto kattaa maksettavan eläkkeen kokonaan.
Suomalaiset ansaitsevat eläkepolitiikkaa, joka ei perustu puolitotuuksille, faktaperusteista eläkejournalismia ja tosiasioihin nojaavaa eläkepopulismia.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin.
Itse olen maksanut laskennallisesti reippaasti enemmän kuin mitä saisin jos delaisin siinä iässä mikä on oletettu elinikäni. Tämä on selvää aritmetiikkaa.
Enkä ole tähän humioinut maksamieni maksujen eläkeyhtiölle tekemää tuottoa.
Se, mihin maksamani eläkemaksut menevät on täysin toisarvoista.
Todellisuus on kai se että olen osittain maksanut niiden eläkkeitä jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen kuin itse jäin.
Systeemi pyörii nykyisillä maksuilla hyvin koska rahastot kasvavat. Kun me, kirotut suuret ikäluokat, katoamme niin maksun saajat vähenevät radikaalisti.
Tähän riittää kun katsoo syntyvyyslukuja 1950 alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Oletetaan, että tienaat 40 vuotta 3000€/kk ja maksat työeläkevakuutusmaksua yhdessä työnantajasi kanssa 25 % palkoista. Karttuma on 1,5 %.
Ansaittu työeläke on 1800€ miinus elinaikakerroin.
Maksua on mennyt 360 000€.
Olet työeläkkeellä 20 vuotta, josta tuloja 432 000€. Mikäli elinaikakerroin on 0,95, niin tuloja 410400€.
Kun olet työeläkkeellä, niin muu porukka maksaa edelleen 25 %, jotta työeläkkeet saadaan maksetuksi. Indeksikorotukset kerätään myös tasausosan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksikin, laskelmasi ei pidä paikkaansa.
Tiseksi, olet jättänyt kokonaan pois maksettujen maksujen tuoton joka on ollut elinkustannusindeksiä korkeampi.
Ilmoita asiaton viesti
Korjaa toki, en halua kertoa väärää tietoa.
Olen jo kertonut aikaisemmin, että nykyään 3,6 % palkoista laitetaan rahastoon kasvamaan korkoa korolle. Ellei noin tehtäisi, niin vastaavana maksuna heti pitäisi kerätä n. 8 % lisää.
Olen myös kertonut, että kaikki työeläkemaksut menevät järjestelmän ylläpitoon eivätkä ne siten ole kenenkään muun kuin järjestelmän rahoja. Työntekijälle annetaan vain lupaus työeläkkeestä ja sitä kertyy 1,5 % palkoista.
Mikäli rahastointi onnistuu oikein hyvin, niin silloin rahastosta saadaan ulos lähemmäs 25 % kulusta esim. 20 % sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse olen maksanut laskennallisesti reippaasti enemmän kuin mitä saisin jos delaisin siinä iässä mikä on oletettu elinikäni.”
No et todellakaan ole, mutta jos tuon valheen toistaminen helpottaa elämääsi siitä vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän se tiedät siellä ”kataloniassa”.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tiedänkin, olet maksanut joku viidesosan. Et toki tätäkään ymmärrä, sinun työaikanasi eläkemaksut oli aivan liian alhaiset ja ehkä joku viidesosan olet omistasi ”ansainnut”. Senkin yhteiskunnan elätti.
Ilmoita asiaton viesti
Et viitsisi kommentoida kun et tiedä asiasta yhtään mitään. Jatka vain pössyttelyä siellä missä olet.
Ilmoita asiaton viesti
Sattuuko totuus, kun pyydät lopettamaan..? 😀 Todellakin tiedän ja sen tietää kaikki asiaan vähääkään perehtyneet, sinä et toki perehdy yhtään mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lukea uudelleen blogi. Työeläkemaksut ovat maksuja, ne eivät oikeuta työeläkkeeseen. Luvattu karttuma oikeuttaa työeläkkeeseen ja rahat siihen kerätään blogin tekstin mukaan. Rahat kerää työeläkejärjestelmä ja se myös maksaa ne työeläkkeet.
Alla on työeläkemaksun jakautuminen eri osiin:
Keskimääräisen TyEL-maksun osat vuonna 2023:
Vanhuuseläke 3,6 %
Työkyvyttömyyseläke 0.9 %
Tasausosa 20,57 %
Muut 0,37 %
Arvioidut hyvitykset -0,6 %
Keskimääräinen vakuutusmaksu 24,84 %
Tasausosa on se osa, jolla maksetaan heti niitä työeläkkeitä. Vanhuuseläkeosa laitetaan kasvamaan rahastoihin. Rahastoista sitten myös otetaan osa maksuihin, mutta se ei näy tuossa maksuosuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä nyt yrität selittää? On aivan se ja sama, miten joku potti jakautuu eläkkeitä maksettaessa. Etkö ymmärrä sen vertaa, että se mitä eläkemaksuja maksetaan nyt, sillä ei ole yhteyttä sen kanssa, miten 30 vuoden päästä pottia jaetaan.
Se, että laissa määritetään oikeus, ei muuta sitä, että eläkkeitä maksetaan sen mukaan, mitä on maksanut eläkemaksuja.
Fakta on, että työntekijät säästävät eläkkeensä työssä olonsa aikana. Maksavat oman osuutensa ja heidän omat säästönsä tuottavat eläkkeellä ollessa. Sen näkee omin silmin, kun katsoo rahastojen kasvua.
Vuonna 2050 rahastot tulevat olemaan 1,2 biljoonaa. Vuoden 2022 260 miljardin euron eläkevarat kasvavat euromääräisesti enemmän, kuin vuoden 1995 40 miljardia on kasvanut. Eläkeläisten määrä ei ole 6,5 kertaistunut, vaikka rahastot ovat.
Himmelin yksityiskohdilla argumentointi on olkihattuilua, joilla yritetään sumentaa asian ymmärtämistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Fakta on, että työntekijät säästävät eläkkeensä työssä olonsa aikana.”
Miten tuo tapahtuu ja missä rahat ovat?
Ilmoita asiaton viesti
https://twitter.com/HeikkiAukee/status/1699797046050582880
Ilmoita asiaton viesti
En ole ko. sovelluksessa, joten ei tullut selvyyttä. Voitko laittaa faktat lyhyesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sinne mitään sovellusta tai profiilia tarvitse. Klikkaa sitä linkkiä.
Tänne ei saa grafiikkaa tai kuvia, joten ei voi kommentoida.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko siis, että kun työeläkevakuutusmaksuja kerätään, niin ne laitetaan jokaiselle ”maksajalle” rahastoon kasvamaan korkoa korolle täysimääräisesti? Siellä ne sitten ovat esim. 40 vuotta ja työeläkeelle jäädessä niitä aletaan sieltä nostamaan?
Palkansaajien työeläkevakuutettu palkkasumma oli vuonna 2022 yhteensä noin 96,5 miljardia euroa. Tuosta siten rahastoon lätkäistään 24 miljardia?
Ilmoita asiaton viesti
Ei laiteta koska kyseessä on vakuutusjärjestelmä.
Jokainen maksaa samjen periaatteiden mukaan ja saa samojen periaatteiden mukaan. Jos kuolee ennen kuin on ehtinyt saamaan mitään niin sitten raha jää järjestelmään.
Joku toinen elää vastaavasti parikymmentä vuotta pitempään kuin järjestelmä olettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Työeläkevakuutumaksu on luokkaa 25% – 26% + rahastojen tuotot.
Käsittääkseni palkasummaan ei kuulu työnantajan maksamat vakuutusmaksut.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa katsoa aikaisemmassa kommentissani laittettu ”piirakka”, jossa nähdään rahojen kulku. Siinä iso osa rahastoista ei käy rahastoissa ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se minne ja miksi rahat menevät silloin kun maksut maksetaan.
Maksut maksaa työnantaja ja ne maksetaan työntekijän saamaan palkkaan perustuen.
oleellista on se kuinka paljon itse kukin on maksanut (tai jankuttaaksemme, työnanataja on maksanut).
Kun keskimäärin jokainen vakuutettu maksaa sen määrän jonka saa eläkkeenä miinus kulut niin jkainen maksa sillin man eläkeensä, Tässä n humiitava että kyseessä n vakuutusluntinen järjestelmä.
Jos talo palaa niin saa korvauksia, jos ei niin ei saa. Joku toinen saa.
Ilmoita asiaton viesti
Jari, en viitsi kinata enempää.
Yritä nyt ymmärtää, jos olen eläissäni maksanut saman verran eläkemaksuja kuin saan tai tulen saamaan kokonaiseleäkettä oletetun eliniän mukaan, niin on aivan yhdentekevää olenko maksanut nuo maksut vuonna 1970 vai million.
Samoin on aivan samantekevää mihin maksamani rahat on käytetty.
Ne ovat minun maksamiani eläkemaksuja omaa eläkettäni varten.
Ja kun lasketaan maksetut maksut + niiden tuotot siltä ajalta kuin ne on maksettu tähän päivään saakka niin ne riittävät aivan varmasti tuohon oletettuun elinaikaan.
Jos sitten delaan aikaisemmin niin maksuja jää niiden käyttöön jotka elävät yli oletetun eliniän.
Tästä on turhaa jankuttaa.
Ns. suuret ikäluokat, joihin kuulun, ovat jo osittain eläkkeellä ja siitä huolimatta eläkevarallisuus kasvaa.
Vanhuuseläkettä saavat -58 ja aikaisemmin syntyneet.
Muutaman vuoden kuluttua eläkemenot alkavat vähenemään kun eläkettä saavat ikäluokat pienenevät. Siis ns. suurista ikäluokista yli puolet ovat saavuttaneet keskimääräisen eliniän.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan turhaa tämä jankkaaminen tosiaan on. Jos ihminen ei ymmärrä, että laki vaatii työnantaja ottamaan työeläkevakuutus työntekijälleen. Työntekijä joka on vakuutuksen kohde onkin sitten ihan itse maksanut työeläkevakuutusmaksujen kautta oman työeläkkeensä? Ei, se ei mene noin.
Ilmoita asiaton viesti
Muistatko kuinka työeläkejärjestelmä luotiin?
Miksi vakuutusmaksut maksaa suurimmaksi osaksi työnantaja eikä työntekijä?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä muistan. Mitä haluat tietää?
Ilmoita asiaton viesti
Merimiesten eläkejärjestelmä (voimaan 1956) toimi edelläkävijänä lakisääteisten työeläkejärjestelmien osalta. 1956 lopulla asetettiin laaja komitea suunnittelemaan työeläkejärjestelmää muille palkansaajille. Työ eteni hitaasti, koska varsinkin työnantajat olivat vastahankaan. Heidät saatiin uudistuksen taakse, kun heille annettiin oikeus lainata takaisin oma osuutensa työeläkerahastoista ja kun järjestelmän toimeenpano laitettiin yksityisten työeläkeyhtiöiden hoitoon. Tuohon aikaan asenteet muuttuivat järjestelmälle suotuisammaksi osittain sodan peruja olevan asevelihengen takia. Työnantajat suostuivat lopulta maksamaan koko työeläkevakuutusmaksun, kun heille luvattiin, että suomalaista työnantajaa ei rasiteta maksuilla enempää kuin kilpailijamaiden työnantajia. Työntekijäpuoli joutui tyytymään vaatimattomaan työeläkkeen tavoitetasoon. Aluksi työeläkettä karttui vain 1 % palkasta ja siten 40 vuoden työskentely toisi 40 %:n tulon suhteessa palkkaan.
On hyvä muistaa, että aikaisemmin eläkkeitä hoidettiin kansaneläkkeen kautta, joissa jokaisella oli oma tilinsä. Nuo tilit valtio kahmi itselleen.
Lisään vielä sellaisen seikan pohdittavaksi, että luuletteko, että työeläkevakuutusjärjestelmä olisi saatu aikaan, jos työnantajille olisi lyöty jo tuolloin 25 %:n työeläkevakuutusmaksu? Eiköhän tuolloin ollut ihan hyvä, että alun maksut asettuivat 5 %.n luokkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkejärjestelmä toimii ja rahat riittää. Toisaalta kyse on yhteiskunnan resurssien jakamisesta. Samalla, kun työeläkeläisillä menee hyvin, hyvinvointiyhteiskunta rapautuu ja huono-osaiset kärsivät. Nuoret syrjäytyvät, vanhukset jäävät hoitamatta ja rikollisuus lisääntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tyypillinen vasemmistolainen ajattelutapa. Pyrkivät paremmin pärjäävien elämisen kurjistamiseen, eikä huonommin pärjäävien nostamiseen. Eläkeläiset eivät ole syyllisiä resurssivajeeseen. Systeemi ei prakaa sen vuoksi, että eläkeläiset vetävät välistä, vaan poliitikkojen surkeasta osaamisesta rakentaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, mikä toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Kommunisti. Myös Neuvostoliitossa oli ansiosidonnainen työeläke.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä Ja se antoi hyvän eläkkeen, ja antaa edelleen?
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Aukee sanoi näin:
”Fakta on, että työntekijät säästävät eläkkeensä työssä olonsa aikana. Maksavat oman osuutensa ja heidän omat säästönsä tuottavat eläkkeellä ollessa. Sen näkee omin silmin, kun katsoo rahastojen kasvua.”
Mikäli noin olisi, niin 1962 alkanut työeläkejärjestelmä ei olisi tarjonnut työeläketurvaa ”täysimääräisesti” vasta 40 vuoden jälkeen 2002 alkaen. Kun kerran työntekijät itse säästävät työeläkkeensä, niin miten on mahdollista, että minä en tiedä noista rahoista mitään vaikka olen jäänyt jo työeläkkeelle? Miksi noita työntekijän itsensä säästämiä rahoja ei saa perikunta työntekijän kuoleman jälkeen? Miksi rahastot ovat noin ”pieniä”, kun sinne laitetaan lähes 25 % palkkasummasta jemmaan? Paljon avoimia kysymyksiä. Ehkä en vielä vaihda kantaani.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on ollut kansaneläke työeläkkeen rinnalla vuodesta 1957. Missä rahat? Rahastot ovat kasvaneet 30 vuodessa 6,5 kertaiseksi. Siellä ne rahat ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkerahastoja taitaa olla n. 243 mrd.€. nyt. Eläketurvan sivuilta:
”Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia yhteensä 34,9 miljardia euroa vuonna 2022. Eläkemenoista 90 prosenttia muodostui työeläkkeistä, joita maksettiin 31,4 miljardia euroa. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.”
Tuosta riittää rahat 7,7 vuodeksi ja sitten on kassa tyhjä. Mitä, jos työeläkeläinen sattuukin elämään tuota pitempään? Tuo sinun logiikkasi ontuu ihan huolella.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä, jos työeläkeläinen sattuukin elämään tuota pitempään?”
Mitä jos sattuukin elämään lyhyemmän ajan ja fyrkat jäävät kokonaisuudessaan eläkeyhtiöön.
Suomessa eläkekeskustelu on sekava sillisalaatti semitotuuksia, misinformaatiota, osa-totuuksia ja puolitotuuksia, väärin ymmärrystä, tietämättömyyteen nojaavaa luulottelua ja tarkoituksellista harhaanjohtavaa olkihattuilua ja kateuteen perustuvaa eläkepopulismia, riippuu aina siitä, kuka äänessä sattuu olemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ne eläkeyhtiöön voivat jäädä, kun työntekijä on ne itse säästänyt?
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on osittain rahastoivat malli. Rahaa pistetään rahastoon kasvamaan korkoa 60-70 vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin sitten menee se loppu rahoista, jota ei rahastoida, kun sanoit, että työntekijä itse säästää työeläkkeensä?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki raha menee kokonaisuudessaan rahastoon 50-60 vuodeksi, mistä maksetaan eläkkeellä oleville kk-eläke. On puolitotuus, että työssä olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeen. Tietenkin voidaan tehdä eläkepolitiikkaa, jossa leikitään työssä olevien rahoittavan eläkkeellä olevien eläkkeet ja piirtää sen mukaisia rahoituskaavioita, mutta ei se totta ole.
Yhtä lailla työnantajat voisivat vaatia palkkojen alentamista sillä perustellen, että työnantajat joutuvat maksamaan työntekijöiden kauppalaskun.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin voisin piirtää omista tuloistani rahavirtakaavion, mikä perustuu osittain rahastoivaan malliin, missä jokin osa menee rahastoon, se ja se osa tuloistani kauppalaskuun, piirtää pallukka edellisen vuoden säästöistä ja toinen pallukka, missä kerrotaan paljonko vuoden lopussa on säästöjä, yksi pallukka paljonko pankki ottaa palvelumaksuja, jne. Sen jälkeen kuvitella, että työnantaja rahoittaa koko touhun, enkä minä itse.
Ilmoita asiaton viesti
Voi Heikki sun kanssa. Miksi rahastossa on sitten niin vähän rahaa, jos sinne lapataan koko ajan 25 miljardia työeläkemaksuina? Mistä maksettiin ensimmäiset 10-30 vuotta työeläkkeitä, kun ei niitä ehditty maksuilla kerätä? Käsittääkseni nuokin ihmiset saivat työeläkkeensä. Myönnä nyt vaan erehtyneesi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun rahastoihin alettiin säästää, kaikki olivat työssä, eikä ketään eläkkeellä. Eläkemenot alkoivat kasvaa kunnolla vasta 30 vuotta myöhemmin, kun sellaisia ihmisiä alkoi jäämään eläkkeelle, joilla oli työhistoriaa ja ansaittua eläkettä.
Rahastot eivät ole pienet, vaan 3x suuremmat kuin Suomen budjetti. Alussa rahastot eivät kasvaneet euromääräisesti. Alussa tuotot olivat pienet, kun kassa oli pieni. Nykyisten eläkerahastojen 240 mrd. tuplaantuu 10 vuodessa, jolloin rahastoituna on jo 500 mrd. Onko pieni summa vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
Sinun kannattaa lukea hiukan työeläkehistoriaa. Lue vaikka kirja ”Ansioiden mukaan”. Siellä kerrotaan myös miksi järjestelmä on tällainen ja miten alkuaikojen työeläkkeet käsiteltiin.
Kun sanoit, että osa rahastoidaan, niin mihin se loppuosa menee, kun jokainen säästää itselleen. Ryöstääkö joku sinun rahasi?
Ilmoita asiaton viesti
https://twitter.com/HeikkiAukee/status/1720825484680823261
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida tällainen palvella kyllä ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Palvelee hyvinkin. Hyväksyttyjen yleisten eläkeväittämien mukaan lapset huolehtivat säästöjen rahoittamisesta, työnantaja maksaa kauppalaskut jälkikäteen ja vanhemmat eivät ansaitse mitään, vaikka ovat kaiken aikaa töissä.
Rahavirtakaavio kuvaa puolitosia ajattelutapoja. Todellisessa elämässä vain faktoilla on väliä. Eläkemaksuja kerätään X euroa, maksettavat eläkkeet ovat X euroa, jne., mutta muuten on valintainen asia miten viivoja vedetään pallukasta toiseen.
Jos kuva otetaan todesta, eläkerahastoja ei koskaan käytetä, paitsi viimeksi 5 mrd., vaikka todellisuudessa rahastoja syötiin vain 2,5 mrd.
Keskimäärin jokaisella eläkeläisellä on 180.000 euroa rahastossa. Viiden prosentin korolla se tuottaa 9.000 euroa vuodessa. Keskimääräinen eläke on 1850 € x 12 = 22.000 € / v. Eläkeläinen voi syödä omaa kassaansa 10 vuotta seuraavasti:
Keskimääräinen eläke vuodessa: 22.000 €
Vuosi Eläkesäästöt Korko Vuosituotto Nettovähennys Jää rahastoon
Keskimääräinen eläke vuodessa: 22.000 €
Vuosi Eläkesäästöt Vuosituotto Nettovähennys Jää rahastoon
1 180.000 9.000 13.200 166.800
2 166.800 8.340 13.860 152.940
3 152.940 7.647 14.553 138.387
4 138.387 6.919 15.281 123.106
5 123.106 6.155 16.045 107.062
6 107.062 5.353 16.847 90.215
7 90.215 4.511 17.689 72.525
8 72.525 3.626 18.574 53.952
9 53.952 2.698 19.502 34.449
10 34.449 1.722 20.478 13.972
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkään rahastossa ei ole kenenkään työeläkeläisen rahaa, kun siellä on työeläkejärjestelmän rahoja. Toiseksi, jos kuitenkin haluat laskea asioita noin, niin siellähän on sekä nykyisten työeläkeläisten, että tulevien työeläkeläisten rahoja, jolloin jakajana pitää käyttää paljon isompaa lukua. Vaikka laskisit asiat miten, niin rahastojen varat eivät riitä työeläkkeiden maksuun. Sieltä on tarkoitus saada se 20-25 %:n osuus työeläkkeestä.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitus olisi saada, vaan miksi ei saada kuin 2,5 mrd. vuodessa? Et ole vielä kertonut mihin tarvitaan tai käytetään 500 miljardin € rahastot v. 2035.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuohonkin aikaisemmista kommenteista vastaus löytyy. Palkkasummat kasvavat koko ajan ja korkojakin onneksi tulee. 25 % 100 miljardista on rahassa eri kuin 25 % 200 miljardista. Myös työeläkkeet noista luvuista ovat erilaisia. Rahastoon laitettava osa käyttäytyy samoin jne.
Nyt rahastoon menee se 3,6 % palkoista ja osa rahoista poistuu rahastoista osana työeläkettä. Tämän vuoden rahastoitua osaa on tarkoitus kerryttää laskuperustekorolla työeläkkeen alkamiseen asti. Kyllä näissä kaikissa on laskelmat takana, usko pois.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/
Miksi tuossa linkin kuvassa maksut eivät mene rahastoon ja miksi rahastosta ei mene koko työeläkemäärä maksuina ulos? Noinhan pitäisi tapahtua, jos sinun teoriasi olisi oikea. Salaliitto?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä kauhea häly kun eläkkeitä nostetaan nyt palkkoja enemmän!!!?
Kuinkahan monta kertaa näin on tehty? Ei varmasti kovin usein.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatiota vähemmän kuitenkin, joten elintaso laskee.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaista on ymmärtää, että työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista.
Työeläkkeestä nipistäminen ei anna säästöjä budjettiin, mutta alentaa verotuloja niin ansiotuloverotuksessa kuin myös ALV:ssa.
Nykyisessä keskustelussa näyttää usein siltä, että tätä ei suurin osa kansasta ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun aikoinaan järjestelmää luotiin, niin työnantajat suostuivat mukaan vain sillä ehdolla, että työeläkevakuuttamisen hoitavat yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt. Valtio oli aikaisemmin kupannut rahat kansalaisten yksilöidyiltä kansaneläketileiltä. Luotto valtion toimiin oli ohut.
Olennaista on myös ymmärtää, että työeläkemaksut menevät noille yksityisille työeläkeyhtiöille maksuna ja niiden tehtävä on vastata annetusta työeläkelupauksesta jota työeläkkeeksi kutsutaan. Rahasto on osa tuota maksujärjestelmää. Osa keskustelijoista näyttää uskovan, että heidän kaikki maksut on laitettu heitä varten säästöön kasvamaan korkoakorolle tulevaa työeläketapahtumaa varten. Vaikka mikään ei osoita noin, niin silti niin halutaan uskoa.
Nipistäminen luultavasti lisää myös valtion kuluja muun sosiaaliturvan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009924989.html
Tuolta voi katsoa teoreettista tulevaa työeläkettä. Viitekehys kannattaa huomioida.
Ilmoita asiaton viesti