Työeläkerahastoilla turvataan työeläkkeitä

Olen törmännyt usein esityksiin, joissa vaaditaan pienten työeläkkeiden tason parantamista työeläkerahastojen tuotoista. Työeläkkeet ansaitaan, joten ei niiden tasoa voida yhdenvertaisuus muistaen nostaa jälkikäteen muuten kuin nostamalla niitä kaikille. Mikäli tasoa halutaan nostaa, niin työeläkkeiden ansaintaan liittyviä sopimusosia tulee muuttaa. Nyt työeläkettä ansaitaan 1,5 %:n karttuman kautta jokaisesta palkkaeurosta. Ansainta paranee, jos karttumaksi otetaan vaikkapa 2 %, mutta samalla tulee muistaa, että tulevat kulutkin nousevat vastaavasti. Tuokaan ei korjaa tilannetta, jos työllisyys ei ole turvattu.

Usein sanotaan, että työeläkkeen on luvattu kohtuullisessa määrin takaavan eläkeläisen vanhuusajan elintason säilyminen. Kohtuullinen taso on työmarkkinaosapuolien poliittisesti määrittämä taso, joka on hyvä huomata. Kun työeläkejärjestelmä luotiin, niin silloin tavoitetasoksi asetettiin 40 vuoden työskentelystä kertyvä 40 %:n vanhuuseläke. Karttumaksi sovittiin 1 % palkoista, niille joilla oli työhistoriaa ennen sopimuksen voimaantuloa, karttuma oli 0,5 %. Tuo kohtuullinen taso muuttui 1,5 %:n karttumaksi vuonna 1975, josta lähtien on kohtuullisena tasona pidetty 60 %:n vanhuuseläkettä 40 vuoden työskentelystä. Kohtuullinen on aika tuuleen kirjoitettu sana.

Kenelle työeläkerahastot kuuluvat? Kirjassa, Vakuutuksenottajan oikeudet työeläkevakuutusyhtiön varallisuuteen, Ilari Kallio sanoo seuraavasti:

”Työeläkevakuutusyhtiö omistaa jakamattomasti varansa yhtiön normaalin toiminnan aikana. Niissä erityistilanteissa, joissa omaisuuden netto-osuus tulee jaettavaksi työeläkeyhtiön etutahojen kesken, osakkeen- tai takuupääoman omistajalle kuuluu tämän tekemä sijoitus yhtiön omaan pääomaan sekä sijoitukselle laskettu kohtuullinen tuotto. Loppuosa työeläkeyhtiön varoista kuuluu jäännöksettömästi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa, jolloin varat tulee käyttää vakuutettujen etujen turvaamiseen.”

Korostan, että vakuutuksenottajalla Ilari Kallio tarkoittaa työnantajaa. Vaikka nuo rahastot jostakin syystä purkautuisivat, niin niiden ainoa tehtävä on taata osaltaan työntekijöille luvatut eläkkeet. Vakuutetuille ja eläkkeensaajille ei kuulu osuutta eläkerahastoista, vaan eläke-etuus on saamisoikeus, jonka vakuutettu voi eläkkeen nostamiseen oikeuttavan vakuutustapahtuman jälkeen kohdistaa eläkelaitokseen ja eläkelaitosten yhteisvastuun kautta koko eläkejärjestelmään.

Työeläkejärjestelmässä on rahastoitava osa, johon joka vuosi laitetaan osa vakuutusmaksusta/karttumasta kasvamaan korkoa korolle tulevaa eläketapahtumaa varten. Tarkoituksena on, että eläkkeitä varten sieltä saadaan osa kuluista ja muu osa kerätään vakuutusmaksuna. Tavoite on luokkaa 25-30 %. Loppuosa kerätään työllisiltä, joten he maksavat valtaosan maksussa olevista työeläkkeistä samalla kun siirtävät osan maksustaan rahastoon tulevaa työeläkettä varten. Tämä on osa sitä sukupolvien välistä sopimusta, jossa aina työssä oleva osa huolehtii eläkkeiden maksusta. Mitä pidempään rahastoihin on osuutta kerätty, niin sitä suurempi on rahasto-osuus, kunnes sen taso on se noin 30 % kokonaistyöeläketasosta.

Alkava työeläke lasketaan nykyhetkeen palkkakertoimen avulla, jossa palkkojen nousun osuus on 80 % ja hintojen nousun osuus 20 %. Edes ennen eläketapahtumaa ansaittu työeläke ei siis seuraa 100 prosenttisesti palkkakehitystä. Työeläkkeelle jäämisen jälkeen työeläkkeitä korotetaan nykyisin indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 % ja hintojen osuus 80 %. Ansaittujen työeläkkeiden ostovoima säilyy, mutta niiden suhde palkkoihin heikkenee. Yleisessä keskustelussa työeläkkeille vaaditaan parempaa indeksiä, jotta työeläke seuraisi paremmin palkkakehitystä.

Unohdetaan elinaikakerroin sekä palkkakerroin ja lasketaan niin, että palkka on nyt 3 000€ ja alkanut työeläke on 60 % siitä, eli 1 800€. Oletetaan, että palkat nousevat eläkeläisen arvioidun elinajan 20 vuotta tasaisesti 3 % vuodessa ja hinnat vastaavasti 2 %. Palkka on 20 vuoden päästä 5 418,33€ ja eläke on 2 781,57€ indeksillä 20/80. Eläkkeen suhde palkkaan on laskenut kuudestakymmenestä 51,34 prosenttiin. Indeksillä 50/50 suhde on 54,44 %, jossa eläke on 2 949,51€. Kun eläke seuraa 100 prosenttisesti palkkoja, niin työeläke olisi 3 251€ säilyttäen suhteellisen osuutensa 60 % palkasta. Ostovoima säilyy kaikissa tapauksissa, mutta suhde palkkakehitykseen muuttuu. Uskon, että laskelmista saa sellaisen käsityksen, että kyllä kaikilla vaihtoehdoilla säilyy kohtuullinen työeläketaso, josta aikaisemmin oli puhetta. Kohtuullisen tason saamiseksi pitää kuitenkin saada vähintään 40 vuoden työputki, jossa ei hirveästi kärsi olla huonoja vuosia mukana. Pienet työeläkkeet ovatkin juuri niitä, joissa palkat ovat koko ajan pieniä suhteessa yleiseen palkkatasoon tai sitten ansioita ei tule koko työiän ajan.

Mikäli työurasta on kertynyt eläkettä vain 1 200€, niin tilanne ei yhtään parane, olipa indeksi mikä hyvänsä. Parhaassa tapauksessa suhde säilyy samana esimerkin 3 000€:n suhteen ollen 40 % palkoista sekä alussa, että lopussa. Ongelma on pienet ansaitut työeläkkeet eikä indeksit. Pieniä eläkkeitä olen käsitellyt aikaisemmassa blogissani.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jariojala1-2/yhteiskunta-tukee-pienelakelaista/

Pienten työeläkkeiden ja pienten eläkkeiden kohdalla yleensäkin, on katse suunnattava koko eläkejärjestelmän kehittämiseen. Valtion taholta mahdollisesti tuleviin korotuksiin on koko ajan katsottava niiden vaikutusta suhteessa ansaittavaan työeläkkeeseen. Ansainnasta on palkittava. Ainoa järkevä keino helpottaa pienten eläkkeiden saajien asemaa on kuitenkin juuri muutokset yhteiskunnan tukemien nostojen kautta. Toivoisin, että keskustelua pienistä eläkkeistä ja työeläkkeistä siirrettäisiin tähän suuntaan. Jokaisen palan on sovittava kokonaisuuteen sekä rahoituksesta on saatava yhteisymmärrys.  Työskentely on yhteiskunnan selkäranka.

 

 

 

+2
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu