Työeläkkeistä ja niiden tuotoista, selittäkää tyhmälle, kiitos
Taas kerran puhutaan työeläkkeistä, jossa vanhemmat ikäryhmät saavat järjestelmästä kuulemma tuottoja nykyisiä ikäryhmiä enemmän. Miten ihmeessä ne ensimmäiset työeläkejärjestelmän työntekijät ja tulevat työeläkeläiset ovat osanneet tuon tehdä? Sarkasmia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010633205.html
Jutussa sanotaan näin:
”Eläkejärjestelmä tuottaakin nyt eläkettä nostaville varsin hyvin.
– 75-vuotiaat saavat eläkejärjestelmästä 3,3 euroa eläkettä jokaista maksamaansa euroa kohti, kun vuonna 2010 syntyneillä suhdeluku jää 1,7:ään, Nummiaro sanoo.”
Mutta, kun nuo työeläkettä nostavat ovat alkaneet maksamaan osan työnantajan maksamasta ja sille kuuluvasta työeläkevakuutusmaksusta vasta vuonna 1993. Katso linkki:
Kopio linkistä, ” Vuoden 1993 alusta lukien toteutettiin merkittävä periaatteellinen muutos, kun palkansaajat alkoivat osallistua työeläketurvan rahoittamiseen työntekijän työeläkemaksulla.”
Miten on mahdollista, että työntekijä saa tuottoja jostain, kun hän ei ole maksanut ja siten osallistunut työeläketurvan rahoittamisen mitenkään ennen vuotta 1993 muuten kuin työskentelemällä? Nytkin he vain osallistuvat työnantajan työeläkemaksun maksamiseen, mutta eivät he sitä rahaa mihinkään sijoita. Käytännössä maksu on ollut palkanalennus. Työeläkevakuutus on työnantajan lakisääteinen velvollisuus ja se on yksityisen työeläkeyhtiön ja työnantajan välinen sopimus, jonka kohde on työntekijä. Työntekijän nimeä sopimuksen allekirjoituksesta on turha hakea. 1993 jälkeen työntekijä on maksanut osan työnantajalle määrätystä maksusta. Sitä ennen maksaminen oli täysin työnantajan itselle ottama ja lailla määrätty velvollisuus.
Oikea määritelmä tuotoille voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon.
75-vuotiaat saavat eläkejärjestelmästä 3,3 euroa eläkettä jokaista työnantajan maksamaa euroa kohti, koska työnantajat ovat maksaneet työeläkemaksuja aikoinaan liian vähän suhteessa työntekijöille luvattuihin eläke-etuihin. Alkuaikojen toteutetulla rahastoinnilla ei ole saavutettu riittävää tuottoa sijoitetun rahan ja aikanaan maksuun tulevan työeläkkeen vaatiman eron paikkaamiseksi. Työnantajat ovat ennen vuotta 1993 siirtäneet vastuuta järjestelmän rahoittamisesta seuraavan sukupolven työnantajille. Tästä olisi ehkä syytä puhua nyt. Mutta, koska siirtosumma on ollut nykyisille työnantajille liian iso, niin osa työeläkevakuutusmaksusta on siirretty työntekijöiden vastuulle 1993 alkaen.
Nykyäänkin rahastojen hyvistä tuotoista annetaan työnantajille maksualennuksia. Alennukset käytännössä pienentävät maksettavaa työeläkevakuutusmaksua. Tuotakaan ei voi mitenkään katsoa tuotoksi, jossa työntekijä sijoittaisi järjestelmään jotain ja saisi sieltä sitten tuottoja itselle. Työntekijän ”tuotto” jää sen varaan, että paljonko hän työuransa aikana kerää palkkaeuroja, josta hän sitten saa prosenttiosuuden mukaisen tulevan työeläkkeensä elinaikakertoimella vähennettynä.
Itse katson, että tuleva työeläke ei saa olla työntekijän sijoitus vaan sen pitää olla ansaittu etu, jolla turvataan hänen eläkeaikansa kohtuulliset tulot. Ne jotka haluavat sijoittaa tulevaa eläkeaikaansa varten voivat sen tehdä jo nyt vapaaehtoisesti.
Ihan samaa palkkaan perustuvaa eläkemaksua se on ja kohdistuu työntekijän tulokertymään onpa se maksu palkkapussista vähennettävää työntekijän osuutta tai palkkakustannuksiin perustuvaa työnantajan osuutta. Suuret ikäluokat onnistuivat puhaltamaan itselleen merkittävästi paremmat etuudet pienten maksujensa takia kuin nykyiset nuoret aikuiset tulevat koskaan saamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onnistuivatko suuret ikäluokat myös elämään paremman elintason aikaan? Saivatko he parempaa palkkaa suhteessa elintasoon kuin nykyisin? Onko nykynuoriso rakentanut nykyisen elintason? Oliko muu sosiaaliturva tuolloin parempi? Voi noita roistoja. Ja tietenkin, kun on kyse prosenteista palkoista, niin palkka siinä on määräävä tekijä. Työnantajalle jokainen kulu on tietenkin kulu siinä, kuin jokin toinenkin. Mutta, kun työnantajan kuluja siirretään työntekijän maksettavaksi, niin kyllä siinä työnantajan taakka laskee ja työntekijän nousee. Pitää muistaa, että työeläkejärjestelmä rakennettiin niin, että työnantaja lupasi maksaa työeläkemaksut, kunhan heitä ei rasiteta kilpailijamaita enempää. Mikäli palkanmaksukykyä ei ole, niin ei toki ole kykyä maksaa palkan sivukulujakaan, mutta se on eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Suurten ikäluokkien lapsenlapset kustantavat valtaosan suurten ikäluokkien tänään saamista eläkkeistä. Heitä ei isommin ahdista ajatus, ettei heillä ole niitä lapsenlasten ikäluokkia jotka heidän eläkkeensä aikanaan hoitavat. Eivät taida tajuta.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se työeläkejärjestelmä on suunniteltu, mitä siitä valittamaan, jos se sitten toimii niin kuin on suunniteltu? Suuret ikäluokat tekivät paljon lapsia ja hoitivat heidän elättämisensä. Samalla he pienillä tuloillaan hoitivat tämän maan elintason noston lapsilleen ja heidän lapsenlapsilleen ihan eri tasolle, kuin missä he itse elivät nuoruutensa. Mikäli nyt ei haluta tehdä lapsia, niin mistä se kertoo?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että mitä työntekijät ovat aikoinaan sijoittaneet, josta he saavat sitä tuottoa?
Ilmoita asiaton viesti
No itse olen itselleni yrittäjänä eläkkeeni maksanut, mutta myös jokaiselta työntekijäni tekemältä työtunnilta olen asiakasta veloittanut eläkemaksua. Jos maksan työntekijälleni 20 € tunnissa asiakkaalta veloitan asiakkaalta
40 €. Työntekijän lomarahat 18,5 % + eläkemaksu 22,5 % + sotu 5 % + yrityksen yleiskulut 10% + mahdollinen voitto (johon sisältyy myös yrittäjän oma palkka) + alv. Työntekijä itse maksaa 7,5 %, joka vähennetään palkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se menee, yrittäjän on siirrettävä yrityksen kulut asiakkaan maksettavaksi, ja jos siinä ei onnistu, niin konkurssihan siitä seuraa. Kuluttaja lopulta maksaa kaiken, jota nykyisin ei tunnuta ymmärtävän. Ensin kuitenkin työnantaja maksaa omat kulunsa ja vasta sitten pitää saada rahat korkojen kera takaisin. Samoin on työeläkevakuutusmaksujen kohdalla, vuoteen 1993 asti työnantaja yksin maksoi maksun (työnantajan kulu), ja 1993 alkaen on työntekijä osallistunut maksuun. Miten työntekijä saa tuottoja maksamistaan maksuista, kun hän ei ole maksanut työeläkkeistä mitään siihen vuoteen 1993 asti? Nyt lehdessä lukee, että hän on silti saanut 3,3 %:n tuoton jokaista maksamaansa euroa kohti. Kysyn edelleen, että miten se on mahdollista. Onkohan heille tulossa muitakin tuottoja, joita he eivät vielä edes tiedä sijoittaneensa?
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet työnantajien maksamia rahoja ja saaneet niille hyvän tuoton. Tässä keskustelussa häiritsee se, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat muka vievät kaikki eläkerahat, jumalauta ne on kaikki 80 kymppisiä ja kohta kuolevat, suurimmalla osalla heistä on hyvin pieni eläke. Sitten kun he ovat kuolleet menot tasoittuvat, tätä ei kukaan oikein ymmärrä. Meillä on hyvin pieni joukko miljonääri eläkeläisiä ja hyvä voisi olla enemmänkin koska he maksavat itse ansaitsemistaan eläkkeistäänkin 50% veroa.
Ilmoita asiaton viesti
Taas samaa mieltä. Eikö tuottoja voi saada vain ne, jotka sijoittavat? Työnantajat saavat, kuten jo aikaisemmin sanoin, hyvistä työeläkerahastojen tuotoista osansa maksualennuksina. Työeläkevakuutuksen osapuolina ovat työnantajan yritys ja yksityinen työeläkevakuutusyhtiö. Tuleva työeläkeläinen on vakuutuksen kohde, mutta ei sopimuksen osapuoli. Työnantaja pyrkii minimoimaan kulunsa maksaessaan työeläkevakuutusmaksua vakuutuksen katteeksi. Siitä syystä vakuutuksen alkuaikoina rahastoitiin vähemmän, kuin olisi ollut viisasta, kun muuten työeläkkeen saajia oli vähän. Kukapa kuluja rakastaa?
Ilmoita asiaton viesti
Valtion ja kunnan ahkerat voittaa aina elättäjän,eli yrittäjän.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se laajaa yhteistyötä vaadi, että tämä Suomi-laiva seilaa. Yrittäjänkin elättää kuluttajat, jonka olen itsekin huomannut yrittäjänä toimiessani.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin ensimmäisestä linkistä kohta:
”– Jos suurien ikäluokkien eläkemaksut olisi aikanaan rahastoitu käytettäväksi heidän omiin eläkkeisiinsä ja sijoitettu vuosikymmeniksi kerryttämään tuottoa, seisoisi koko järjestelmä vakaammalla pohjalla.”
Jos ja jos. Tuossa kommentissa ekonomisti ei ollenkaan huomioi sitä, että mikä käytännön vaikutus tuolla täysin rahastoivalla järjestelmällä olisi ollut. Jos eläkemaksut olisi kaikki rahastoitu kasvamaan korkoa korolle, niin eläkejärjestelmästä olisi saanut ulos rahaa työeläkkeiden maksuun käytännössä vasta 40 vuoden päästä niin paljon, että sillä olisi voinut kohtuudella elää. Ensimmäiset kymmenet vuodet kertymä olisi ollut niin pieni, että käytännössä kansaneläke olisi ollut merkittävässä roolissa. Haluttiin kuitenkin luoda työeläkejärjestelmä, jossa ansaittiin tulevaa työeläkettä. Aika oli myös sellainen, että rajhan kerääminen Suomesta ja mahdollinen sijoittaminen sitten ulkomaille olisi näivettänyt Suomen.
On myös hyvä muistaa, että työnantajilla oli oikeus takaisinlainata rahaston rahoja alkuaikoina usein edullisemmalla korolla, kuin mitä inflaatio oli. Rahastot syötiin vähiin jo nykyisellä menetelmällä ja täyden rahastoinnin menetelmällä rahaa olisi syöty vielä enemmän. Vastuuta olisi siirretty tulevaisuuteen vain enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida kukaan selittää asiaa tyhmälle, joten joudun pohtimaan asiaa lisää.
Vuoteen 1977 saakka vanhuuseläkettä rahastoitiin 1 % palkoista, mikä vastasi järjestelmän alkuajan karttumaa. Vuosina 1977-1996 rahastoitiin koko karttuva eläke eli 1,5 % vakuutetun vuosipalkasta. Tulevaan työeläkkeeseen on siis varauduttu hyvin rahastoinnin osalta. Mikäli rahastoidut karttumat olisivat säilyttäneet arvonsa maksuhetkeen, niin rahastoista olisi saatu ulos karttuneet vanhuuseläkkeet. Mutta, kun rahastot eivät säilyttäneet arvoaan vaan menettivät sen. Vanhuuseläkkeen rahastointiasteeseen vaikuttava olennainen tekijä on se, että miten hyvin rahastoidut eläkkeet seuraavat yleisen palkkatason kehitystä rahastointihetkestä eläkkeen maksuhetkeen. Noin vuoteen 2000 asti arvoja menetettiin rajusti. Uudistuksessa vanhuuseläkkeitä alettiin korottaa rahastokoron ylittävällä laskuoperustekoron tuotolla. Näin rahastoidut eläkkeet pysyvät paremmin hintojen ja palkkojen tahdissa.
1993 asti työnantaja maksoi työeläkevakuutusmaksut ja sai vähentää niiden kulut omassa kirjanpidossaan. Työntekijän verotuksessa luvatulla työeläkkeellä ei ollu mitään vaikutusta. Mikäli työntekijä olisi sijoittanut työeläkejärjestelmään, niin hänen maksunsa olisi tullut olla verotonta, koska tulevaisuudessa hän maksaa työeläkkeestään verot. Noin ei kuitenkaan tapahtunut. Koko työeläkejärjestelmä rakennettiin niin, että työnantajat sitoutuivat maksamaan työeläkevakuutusjärjestelmän ylläpidon, mutta sillä ehdolla, että järjestelmästä huolehtivat yksityiset työeläkeyhtiöt ja lisäksi rahastoidut osuudet olivat työnantajien takasinlainattavissa edullisella korolla. Inflaation laukatessa korkeissa lukemissa rahastojen arvot laskivat dramaattisesti. Vasta uudistuksen jälkeen rahastot ovat kehittyneet hyvin eli vasta viime vuosikymmeninä.
Työntekijän kannalta työeläkkeen karttumalla oli merkitystä, eli paljonko kulloisestakin palkasta sai karttumaprosentilla tulevaa työeläkettä. Nykyisin karttuma on 1,5 % palkoista. Tuo kertymä joka jokaiselta vuodelta ja kulloisestakin palkasta hänelle luvattiin oli sitten joskus lunastettavissa työeläkkeenä. Usein puhutaan työeläkkeestä myöhennettynä palkkana. Onko työntekijä maksanut palkkaa itselleen? Kyllä palkka ja sen seurauksena syntynyt työeläkeoikeus ovat työnantajan maksamia. 1993 alkanut työntekijän velvollisuus osallistua työeläkemaksun maksamiseen on työntekijän palkanalennus työnantajan hyödyksi. Noin on ollut varmasti viisasta toimia, jotta kilpailukyky on säilynyt, mutta on hyvä myöntää tosiasiat.
75-vuotiaat eivät saa 3,3 € jokaista maksamaansa euroa kohti. He saavat sen työeläkkeen, joka työeläkejärjestelmästä on heille luvattu siitä, että he työskentelevät. Työeläke ei ole työntekijän sijoitus.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40aikasarjat/aikas03_elakevarat.px/table/tableViewLayout1/
Laita esim. Valitse kaikki vuosien kohdalla ja sitten esim. yksityinen sektori eli TEL/LEL…
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa noihin kertymisperusteisiin.
Nyt kun jäin vanhuuseläkkeelle, huomasin Orpon hallituksen pirullisuuden. Jäädytettiin kansaneläkkeen indeksikorotus. Kun eläkkeestäni Osa on työeläkettä. osa kansaneläkettä ja päälle asumistukea, vähentää jokainen työeläkkeeseeni tuleva pieni korotus kansaneläkettä ja asumistukea. Eli käytännössä kaikki indeksit on jäädytetty! Paskamainen temppu, kun vielä estettiin muuttaminen halvempaan EU maahan, lopettamalla kansaneläkkeen maksu niihin.
Eikä tuo kansaneläkkeen maksamatta jättäminen ulkomailla asuville säästä penniäkään. Päinvastoin!
Eikö siellä hallituksessa ole ketään laskutaitoisia?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki nuo muodostavat oikean laskukaavaviidakon. Linkin mukaan jäädytys ei kuitenkaan koskisi kansaneläkettä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/0886bdf7-450c-4611-8d85-850a140fe36f
Kansaneläkkeen maksamatta jättäminen ulkomaille tulee olemaan vielä ongelmallista ja varsinkin, jos joihinkin maihin maksetaan ja joihinkin ei. Kun osa palaa Suomeen ja siirtyy käyttämään muita järjestelmän tukia, niin todellakin voi käydä niin, että Suomen kulut nousevat entisestä.
Ilmoita asiaton viesti