Vai ei valtio omistajaohjaa Fortumissa, sehän suorastaan uhkailee
Täytyy kyllä ihmetellä valtiota edustavien poliitikkojen toimintaa pörssiyhtiössä. En tunne pörssin sääntöjä, mutta kyllä tällainen kerrottu toiminta kuulostaa erikoiselta pienosakkaiden, kansalaisten, avoimuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Onko tässä nyt oiva paikka tutkia asiaa tarkemmin? Linkissä kuvattu toiminta ei voi olla oikein missään muodossa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/f4e70859-fa9c-49ab-8a79-c234ed160f3e
”Talouselämä-lehti uutisoi, että Suomen valtio käytännössä uhkasi nostaa Fortumin taseesta sähköverkkomiljardit, ellei rahoille löytyisi ostettavaa.”
”Silloisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin tehtävä oli löytää rahoille sijoituskohde. Lundmark luuli, että päätökselle oli vielä enemmän aikaa, mutta huhtikuun kokouksessa valtio-omistaja ilmoitti, että päätös pitäisi tehdä vuoden loppuun mennessä, tai valtio vie taseesta sähköverkkomiljardit.”
Seuraava asia täytyy huomioida asiaa tarkasteltaessa:
”TE kertoo tänään julkaistussa artikkelissa Fortumin Uniper-kauppojen taustoista hankkimiensa kokousasiakirjojen ja nimettömien lähteiden perusteella.”
Pörssisäätiö vastustaa Valtion/Solidiumin härskiä Fortumin piensijoittajien kuppausta:
Fortumin lainojen keskikorko on 1,8%. Valtio hyödynsi yhtiön hätää myöntämällä lainaa 14,2% todellisella vuosikorolla ja sen lisäksi Fortum suuntaa maksuttoman osakeannin 8,97 miljoonaa uutta osaketta Solidiumille. Potin arvo on nykykurssilla noin 130 miljoonaa euroa.
https://www.porssisaatio.fi/blog/2022/11/09/porssisaatio-vastustaa-fortumin-hallituksen-esitysta-maksuttomasta-suunnatusta-osakeannista/
”Valtioneuvoston tiedotteen[1] mukaan ”Solidiumin ylimääräinen yhtiökokous osakkeenomistajan päätöksenä 6.9.2022 päättänyt myöntää Fortumille välittömästi nostettavissa olevan lainafasiliteetin, jonka keskeiset ehdot ovat seuraavat:
lainan määrä enintään 2.350.000.000 euroa
laina-aika enintään 12 kk
lainalle maksettava marginaali 10 %/12 %, todellinen vuosikorko koko lainasummalle, koko laina-ajalle ilman osakekomponenttia 14,2 %
järjestelyyn sisältyy osakekomponentti; lainaa nostettaessa Solidiumille suunnataan maksuton osakeanti, jossa Solidiumilla on oikeus merkitä Fortumin uusia osakkeita määrä, joka vastaa 1 %:a Fortumin kaikista osakkeista osakeannin jälkeen. Osakeannin toteuttaminen edellyttää Fortumin yhtiökokouksen hyväksyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää maallikon silmään siltä, että kuppaus on tullut taas muotiin. Lisäkuppausta tehdään sähkön poskettomien hintojen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/FORTUM
Aika outoa, että juuri huhtikuusta 2017 alkoi Fortumin osakkeen nousu, kuten linkistä selviää. Samassa kuussa ministerivaliokunta piti kokouksensa.
Asettakaa linkissä 10 vuoden aikaväli ja viekää kursori vuodelle 2017 kohtaan, josta nousu alkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitenkään outoa. Olen seurannut Fortumia kohtuullisella intensiteetillä (ollut osakkeenomistaja suurimman osan aikaa).
Verkko-omistusten tuotto sijoitetulle pääomalle oli pörssiyhtiölle liian heikko. Omistus saatiin vaihdettua omaisuuseriin joiden oletettu pääoman tuotto oli noin kaksinkertainen. Samalla Fortum kasvoi ihan uuteen kokoluokkaan.
Fortumin osakkeenomistajat (minä mukaanluettuna) eivät nähneet hankinnan riskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Verkko-omistusten tuotoksi on kaavaltu Energiaviraston mallilla (siis mallilla, eikä oikeilla tiedoilla) n. 7 %:n kohtuullinen tuotto. Todellisuudessa malli mahdollistaa jopa 32 %:n tuotot. Kyllä minulle kelpaisi, jos sijoitettu pääoma kasvaisi tuplaksi alle kolmessa vuodessa.
Nousu alkoi heti ministerikokouksen jälkeen, jossa vasta ”uhkailtiin” eikä mitään ostoa ollut ainakaan virallisesti tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa sanoa Energiaviraston mallista, mutta Fortumin todelliset liikevoitot Distribution-segmentille olivat:
2010, 485 milj.
2011, 482 milj.
2012, 529 milj.
2013, 548 milj.
Fortum sai näistä omistuksista yli 8 miljardia, eli pääoman tuotto oli noin 6%, mikä on pörssiyhtiölle liian alhainen. Tietysti kovalla velkavivulla Carunan tapaan tuottoa olisi voinut parantaa.
Huonoja päätöksiä jälkikäteen arvioituna, mutta tuolloin ei näyttänyt siltä.
https://vuosikertomukset.net/resources/Fortum/fin/vuosikertomukset/Fortum_vuosikertomus_2016.pdf (sivu 123)
https://www.fortum.fi/media/2015/06/fortumin-ruotsin-sahkonsiirtoliiketoiminnan-myynti-paatokseen
https://www.fortum.fi/media/2013/12/fortum-myy-suomen-sahkonsiirtoliiketoimintansa-suomi-power-networks-oylle-255-miljardin-euron-kokonaiskauppahinnalla
Ilmoita asiaton viesti
”Fortum sai näistä omistuksista yli 8 miljardia, eli pääoman tuotto oli noin 6%, mikä on pörssiyhtiölle liian alhainen.”
Uusille omistajille se voi olla, jos noin lasketaan, mutta Fortumhan kirjasi kaupasta voittoja itselleen, jolloin tuo yli 8 miljardia ei vastaa Fortumilla ollutta tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän tietysti pitää paikkansa.
Johdon ajattelutapa lienee ollut: oletetaan, että omistuseristä saadaan 8 mrd. Tässä käytössä pääoma tuottaa 500 miljoonaa vuodessa, se voidaan investoida toisaalle, jossa se tuottaa esim. 1200 miljoonaa vuodessa.
Näin sitten ei käynyt…
Ilmoita asiaton viesti
Noin varmaankin ajattelivat, mutta olisi luullut, että jokin suunnitelma rahojen sijoittamisesta olisi ollut jo mielessä. MOT-ohjelmassa kertoivat noista isommista tuotoista (32 %). Ainahan sitä sopii epäillä lukuja, mutta kyllä siinä ihan asiantuntijat asioita laskivat. Voin yrittää etsiä ohjelman ja lisätä linkin sitten tähän.
lisäys:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/08/kohtuullinen-siirtohinta-on-kohtuuton-kasikirjoitus
Elimme vielä vähän aikaa sitten nollakorkomaailmassa, jolloin tuollainen 6-7 prosenttiakin tuottona oli ihan kiven takana. Itse laittaisin rahaa kiinni, jos noin idioottivarman keinon keksisin. 32 prosentin tuottoihin laittaisin ihan varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä varmaankin puhuttiin velkavivutetusta oman pääoman tuotosta. Esim. Carunan kohdalla oma pääoma on olematon (ellei negatiivinen). Tuolloin oman pääoman tuottoprosentti lähenee ääretöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa laittamassani linkissä puhutaan voitoista, joka saadaan, kun kaikki kulut on peitetty. Kyse on mallista, jossa sallittu tuotto lasketaan verkon arvolle, mutta arvo ei ole todellinen vaan mallin tuoma arvo. Mallin arvo sallii tuon n. 7 %:n tuoton, mutta kun todellisuudessa verkon arvo saattaa olla jopa vain 20-30 % mallin arvosta, niin myös todellinen tuotto tuolle pienemmälle todelliselle arvolle voikin olla jopa 4-5 kertaa sallittu kohtuullinen tuotto.
Jutun mukaan vuosittain maksetaan liikaa jopa 500-700 miljoonaa vaikka siirtoyhtiöt eivät edes hyödynnä täysimääräisesti mahdollisuuksiaan nostaa hintoja. Siirtyvää alijäämää edelliseltä tarkastelujaksolta oli jutussa jopa 1 mrd€, jonka siirtoyhtiöt voivat siirtää seuraavalla jaksolla hintoihin tuon mallin tuoman liiallisen tuoton lisäksi. Myös sähkökatkoihin on varauduttu mallissa liiallisesti, jolloin sekin tuotti tarkastelujaksolla 2016-2019 ylimääräistä tuottoa siirtoyhtiöille 300 miljoonaa.
Ongelma on siis se, että malli ja todellisuus eivät kohtaa niin, että tavoiteltu kohtuullinen tuotto oikeasti toteutuisi vaan se mahdollistaa ihan laillisesti siirtoyhtiöille kohtuuttoman tuoton laskennallisella kohtuullisen tuoton mallilla.
Jutun kysymys siitä, että onko Energiavirasto siirtoyhtiöiden etujärjestö, on mielestäni ihan paikallaan. Kohta tämä sama taho ottaa kantaa siihen, että mikä on sähkön kohtuullinen hinta. Epäilen, että siinäkin kohtuuton saadaan näyttämään kohtuulliselta.
Ilmoita asiaton viesti
https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2019/02/P%C3%B6yt%C3%A4kirja-ja-Talpo-muistio_Fortum-Oyjn-strateginen-intressi-ja-s%C3%A4hk%C3%B6verkkoliiketoiminnnan-ratkaisut_11.12.2013-klo-12.30.pdf
Tuosta netin linkistä poimittuna:
”Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 1070 milj. euroa, vertailukelpoinen käyttökate 526 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 317 milj. euroa. Liiketoiminnan bruttoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 324 milj. euroa ja sidottu oma pääoma 3911 milj. euroa.”
Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon oli siten 29,6 % ja liikevoitto suhteessa sidottuun omaan pääomaan oli 8,1 %. Mallissa käytettyä verkon arvoa ei tuosta saa selville. Isot investoinnit voivat tuoda kassaan myös rahaa, jos rakentaminen saadaan tuotettua mallin antamaa hintaa halvemmalla. Tuon erotuksen saa yhtiö pitää itsellään voittona.
Ilmoita asiaton viesti
Saikohan Sipilä profeetallisen näyn ennen kuin päätti Fortumin toiminnoista?
Huonoin pääministeri koskaan. Voi olla vaikeaa kenenkään rikkoa hänen munailusaldoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tase laitettiin töihin, kuten Sipilä maalaili. Rahat vain upposivat saksalaisen järven pohjaan. Nyt tase pitää taas laittaa töihin, jotta suomalaiset saadaan kynittyä rahoistaan kalliin sähkön takia. Seuraava alaskirjaus odottaa Venäjän osalta, joten siihen pitää varautua nostamalla hintoja. Ihan sairasta menoahan tämä on. Huonoimpia ministereitä on hankala verrata keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän muistoksi jää myös u-käännös lentokoneella ja jonkun valtiosihteerin roudaus auton takahudlarissa neuvotteluihin Kerärantaan.
Vahvaa toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ylipäänsä koko oligopolinen jakelujärjestelmä jyrää vielä pitkään, eikä energian hintatasoon pohjolassa nopeasti saada muutoksia, koska Saksa sanelee myös pohjolan hintatason.
Ruotsissa puhutaankin nyt Beken mallista, jossa vientisähkö ja oma käyttö olisivat eri hintaiset. Ruotsin sähkön tuotanto kattaa kyllä oman kysynnän.
Malli tuskiin sopii EU lle, eikä Nordpoolille, joka masinoi miljoonien tulot.
Markkinalähtöisyydestä ja vapaasta kilpailusta puhuminen on pelkkää silmän lumetta.
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/elexpertens-modell-ska-losa-elkrisen
Ilmoita asiaton viesti
Energiaviraston lupaama päätös sähkön kohtuullisesta hinnasta tulee ensi vuonna, joka on kyllä mielenkiintoista seurattavaa. On mielenkiintoista nähdä, että miten se saadaan sopimaan yhteen sähköpörssin hinnanmuodostumisen kanssa kalleimman tuotantomuodon määrätessä hinnan kaikelle sähkölle. Mikäli tuulivoiman kohtuullinen hinta on jotain, niin voiko olla kohtuullista, että siitä saakin jonkin kohtuuttoman hinnan.
Vientisähkö nostaa oman maan hintatasoa, koska se lisää kysyntää ja vastaavasti laskee kohdemaan hintaa, kun se lisää tuotantoa. Suomi hyötyy paljon Ruotsin ja Norjan vesituotannosta. Siirtoyhteyksien rajoitukset tekevät myös omia aluehintoja, joka näkyy meillä melko usein. Toimittaminen Baltian-maihin taas nostaa meidän hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisten pitäisi lukea tarinaa Chempolis Oy:stä. Siitä selviää, mikä ”huippupoliitikko” Sipilä on.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/uutiset/3-9413976
”Fortum pelasti tappiollisen bioyhtiön maksamalla sen osakkeista ennätyshinnan. Osapuolet eivät kerro, maksettiinko valtionyhtiön rahoilla Juha Sipilän myöntämä 750 000 euron laina.”
Ei sitten niin mitään hämärää 😉
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8877bd0a-7dd5-4dca-b751-785dbc1426c5
Näitä ihmeellisiä kuvioita riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Mietin ääneen noita toimia, jotka olivat linkin mukaan esillä ministerivaliokunnan kokouksessa. Ovatko nuo asioita, jotka olisi pitänyt tuoda kaikkien tietoon, kun kyse on pörssiyhtiöstä? Pörssin säännöissä sanotaan mm. näin:
”1.2.3 Pörssikaupankäynnin tarkoituksena on, että arvopaperin hinta määräytyy toimivilla ja tehokkailla markkinoilla siten, että kaikilla markkinaosapuolilla on samanaikaisesti käytettävissään riittävä tieto hinnanmuodostuksen perusteeksi.
1.2.7 Tiedonantovelvollisen on pidettävä sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.
Pörssiyhtiön on julkistettava mahdollisimman pian sisäpiiritieto, joka koskee suoraan kyseistä pörssiyhtiötä.”
Minä en muista, että tällaiset uhkaukset ja vaatimukset aikatauluineen olisivat olleet julkisessa keskustelussa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.suomenuutiset.fi/suomen-uniper-sekoilu-on-usean-perakkaisen-virheen-varomattomuuden-ja-kovakorvaisuuden-summa-heikki-koskenkyla-kertoo-polusta-joka-johti-katastrofiin/
”Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölä jopa kysyy, miksi valtion strategisina pitämiä yhtiöitä pitää listata pörssiin. Hänen haastattelunsa löytyy Talouselämä-lehden numerosta 33/2022. Jos valtion strateginen omistus pörssiyhtiössä on yli 50 prosenttia, niin kyseessä on jo valtionyhtiö. Ongelma tulee siitä, että pörssiyhtiön päätöksiä ei voida tehdä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Tilanne on hyvin hankala, koska valtion edustaja yhtiön hallituksessa on velvollinen edistämään yhtiön etua. Yhtiön etu taas ei ole aina sama kuin valtion etu suurimpana osakkeenomistajana.”
Huomaa, että Fortumin päätöksiä ei voi tehdä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Mitä uhkailulla saatiin aikaan? Oliko uhkailu sellaista, joka olisi pitänyt antaa muillekin tiedoksi?
Ilmoita asiaton viesti