Voiko raha olla muuta kuin velkaa?

Linkissä on mielestäni selkein selitys velkarahan luonteesta, johon olen tähän mennessä törmännyt.

https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8464/169229.pdf

Eräässä blogissa ei uskota rahan luonteeseen velkana, miten asia on, pohditaan sitä yhdessä. Tässä on oma näkemykseni.

Lähdetään liikkeelle siitä linkin päätelmästä, että on olemassa rahaa hallussaan pitävä ”yleisö” ja rahalaitossektori, jossa tämä raha on. Pankkien hallussa ei ole määritelmällisesti rahaa vaan ainoastaan varallisuutta. En tartu sanaan raha tässä tarkemmin, kun se on linkissä selitetty.
Kaikki virallinen raha lähtee liikkeelle keskuspankista. Se ei kuitenkaan ole rahaa ennen kuin se jollakin menetelmällä päätyy yleisön haltuun tilikirjauksina tai seteleinä. Pankkitoiminta vaatii sitä, että sen varallisuus on suurempaa kuin sen velat. On hyväksytty säännöt, joiden puitteissa pankit voivat antaa luottoja yleisölle. Noissa säännöissä vaaditaan tietynlainen osuus varallisuutta suhteessa lainattuun rahaan. Pankit voivat lainata varallisuutta keskuspankista tai luoda sitä velkakirjoja vastaan, ihan miten vain, jota vastaan ne voivat myöntää lainoja. Pankki perii korkoja ja maksuja rahoittaakseen toimintansa ja tehdäkseen voittoja, jotka se sitten voi siirtää rahoiksi. Vakavarainen pankki voi siten vastata yleisön lainapyyntöihin.

Voiko keskuspankki luoda rahaa rajattomasti ilman velkakirjaa, jossa joku taho lupaa maksaa luodut varat takaisin? Minusta ei voi. Ajatellaanpa tilannetta, jossa keskuspankki voisi vastata kaikkeen vain luomalla uutta rahaa ilman, että kukaan ottaisi sitä velkaa vastuulleen. Tuohan tarkoittaisi sitä, että keskuspankki voisi luoda rahaa, jolla se voisi ostaa kaiken tuotteista palveluihin. Se pystyisi kasvattamaan omaa varallisuuttaan rajattomasti. Viimeistään tässä kohtaa menisi usko koko rahaan. Miten tällainen yhteiskunta pystyisi toimimaan vaikka keskuspankki olisi suoraan valtion hallinnassa? Miksi kukaan valtiossa tekisi mitään, kun kaiken voisi ostaa muilta, siis teoriassa näin? Köyhyyttä ei voida poistaa tällä menetelmällä.

Kun keskuspankki lainaa rahaa velkakirjoja vastaan, niin nettovarallisuus ei muutu. Syntyy varallisuutta, mutta samassa suhteessa velkaa, jonka joku taho lupaa maksaa takaisin korkojen kera. Maksajan on hankittava markkinoilta ja muilta siellä toimivilta tahoilta lyhennykset ja korot maksuihinsa, myös pankkien niiden lainatessa keskuspankista.

Keskuspankin ja yleisön välissä ovat pankit, jotka sovittujen sääntöjen sisällä voivat lainata rahaa yleisölle, eivätkä nuo säännöt juurikaan rajoita niiden antolainausta. Käytännössä rahan määrä liikenteessä kasvaa, kun joku taho lainaa rahaa pankista. Alkujaan kaikki ”raha” lähtee liikkeelle velkana keskuspankista ja sitten se päätyy velkarahana markkinoille. Markkinoilla sitten rahat vaihtavat omistajia, jolloin osalle saajista käy niin, että hänellä itsellään ei ole velkaa pankkiin, mutta hän saa esim. työskentelynsä kautta rahaa, jolloin juuri tuon kyseisen henkilön kohdalla hänellä on velatonta rahaa. Mutta, tuokin raha on jonkin velkaa, kunnes se laina maksetaan pois, josta se on syntynyt.
Lyhyen selvityksen yhteenvetona sanoisin, että rahaa/varallisuutta/omaisuutta ei voida synnyttää ilman velkakirjaa, jossa joku ottaa syntyneen rahan takaisinmaksamisen vastuulleen. Rahat ovat nykyään ominaisuuksiltaan käytännössä arvottomia toisin kuin vaikkapa kultakolikoiden aikaan. Rahan arvo ja arvostaminen syntyvät juuri tuon velkaluonteen ja takaisinmaksuvelvoitteen kautta. Ihmisten on työskenneltävä maksaakseen velkansa ja niidenkin on työskenneltävä, jotka eivät suoraan velkaannu saadakseen noita velkarahoja haltuunsa. Tässä oravanpyörässä riittää jokaiselle ihmettelemistä.

jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu