Yhteiskunta osallistuu jo pienten työeläkkeiden nostamiseen kansaneläkkeen kautta

Nyt joudutte taas katsomaan paljon lukuja, valitan. Huomioidaan tässä laskelmassa vain elinaikakerroin, joksi sovitaan 0,95. Matti työskentelee 40 vuotta 2 500 euron keskipalkalla ansaiten siten työeläkettä bruttona 1 500 euroa/kk ja elinaikakertoimen jälkeen 1 425€.

Samassa työpaikassa on työskennellyt myös Pekka, mutta hänen työuransa kesti vain 20 vuotta, jonka aikana hänelle kertyi samalla 2 500 euron keskipalkalla työeläkettä bruttona 750€/kk ja elinaikakertoimen jälkeen 712,50€.

Matin kokonaiseläke koostuu pelkästään hänen työeläkkeestään, joten se on aikaisemmin kerrottu 1 500€/1 425€. Pekka sitä vastoin on oikeutettu saamaan myös kansaneläkettä. Hän on perheellinen mies, joten hän saa lisäksi kansaneläkettä 593,97-(750-56,29):2 = 247,11€. Työeläkkeessä huomioidaan elinaikakerroin, mutta kansaneläkkeessä ei, joten Pekan kokonaiseläke on 959,61€. Työeläkettä Pekka ansaitsi puolet Matin vastaavasta, mutta bruttona Pekan kokonaiseläke on 67,34 % Matin työeläkkeestä. Verotuksen jälkeen nettoero on vielä pienempi, ehkä Pekalle jää käteen n. 70 % Matin eläkkeestä.

Mikäli Pekka eroaa, niin hänen kansaneläkkeensä lasketaan uudelleen. Uusi kansaneläke on 665,29-(750-56,29):2 = 318,44€. Pekan uusi kokonaiseläke on 1 030,94€. Nyt Pekan eläke on 72,35 % Matin työeläkkeestä. Verotus tasoittaa eroa edelleen ehkä lukuun 75 % nettona.

Tulevan ajan indeksit hyödyttävät hiukan enemmän Mattia, mutta poliittiset tasokorotukset voivat heilauttaa tilannetta muuksikin. Takuueläkkeen osuutta kokonaisuuteen en katso tarpeelliseksi ottaa esille, koska silloin puhutaan jo todella pienistä eläkkeistä.

Päivittäisessä keskustelussa halutaan korottaa pienimpiä eläkkeitä/työeläkkeitä. Kannatan pienten eläkkeiden saajien auttamista korotusten muodossa, jotta he tulevat eläkkeellään toimeen, mutta samalla on huomioitava, että tehdyt muutokset eivät vähennä motivaatiota ansaita työeläkkeitä. Yhteiskuntamme ja taloutemme selkäranka on toimiva työmarkkina, jonka hedelmiä voidaan sitten jakaa eri kohteisiin poliittisin päätöksin ja työmarkkinaosapuolten sopimana. Nyt esillä olleet esimerkin henkilöt eivät pyöri eläkerahakasassa. Onkin varsin huolestuttavaa katsoa kehitystä, jossa työelämä muuttuu pätkäsuhteiksi ja työttömyysjaksoiksi. Masennuksella on jo suuri osuus työkyvyttömyyseläkkeissä. Nyt päättäjiemme on keksittävä keinot, joilla ihmisten tulevaisuudenusko saadaan nousuun. Jatkuva huoli rahasta ennen ja jälkeen eläkepäätöksen ei lisää muuta kuin pahoinvointia. Mitään ei voida nostaa, ellemme löydä rahaa talouskasvun kautta. Talouskasvulla saamme työeläkkeet nousuun ja jaettavaa riittää myös pieniä työeläkkeitä täydentäviin osiin. Motivaatiota pitää lisätä, ei vähentää.

0
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asunpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu