Yrittäjien työtulo ja eläkkeistä yleensä

Kun nyt on YEL-vakuutuksesta kirjoitettu paljon suunniteltujen uudistusten takia, niin aloin itsekin pohtimaan asiaa. Kaikista yrittäjien YEL-vakuutuksista alle 10 000€/v työtulon ilmoittaa noin kolmannes ja aloittavista jo lähes 50 %. Yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä on 93 % kaikista yrittäjistä. Noin 60 % yrittäjistä tienaa bruttona alle 3 000€/kk. Vertailun vuoksi otetaan se, että suomalainen ansaitsee keskimäärin n. 3600€/kk. On kuitenkin muistettava, että silti puolet palkansaajista tienaa alle 3000€/kk.

10 000€ työtulo tuottaa 40 vuodessa eläkettä 500€/kk miinus esim. elinaikakerroin 0,95, jolloin bruttoeläke on 475€. Yksinasuva saa lisäksi kansaneläkettä 495,67€ (kokonaiseläke 970,67) ja parisuhteessa oleva 420,25€ (895,25) tuon ansaitun työeläkkeen päälle. Vertailun vuoksi, Kelan maksama työttömyysetuus on keskimäärin 768€/kk.

Jos ei ole mitään muuta eläkettä, niin takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen 878,47 euroa kuukaudessa (1.8.2022 alk.) kansalaisilleen. Vähimmäiseläkkeen ja tässä lasketun kokonaiseläkkeen ero on yksinasuvalla ”huimat” 92,20€ ja parisuhteisella 16,78€. Mikäli oletamme YEL-maksuksi 25 %, niin tuolla 10 000 euron vuositulolla maksetaan 40 vuodessa YEL-maksuja 100 000€. Pelkästään tulevan eläkkeen kannalta hommassa ei ole mitään järkeä, mutta osallistutaanhan tuossa eläkejärjestelmään kuitenkin 100000 eurolla. Yhteiskunta kuitenkin voi kiittää ko. yrittäjää siitä, että hän on työllistänyt itsensä. Tosin ko. tulo, mikäli sitä oikeasti nostettaisiin palkkana, ei elätä ketään.

Mitä muuttuu, jos työtuloksi ilmoitetaan 35 000€/v? Se tuottaa eläkettä samoilla reunaehdoilla 1750€/kk miinus elinaikakerroin, jolloin bruttoeläke on 1662,50€/kk. Tuollaisella ”isolla” bruttoeläkkeellä voidaan unohtaa yhteiskunnan osuus kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Maksuja on kertynyt 40 vuodessa 350 000€ siis 250 000€ enemmän kuin pienellä 10 000€:n työtulolla. 250 000 eurolla saa yksineläjä lisää bruttoeläkkeissä 691,83€ ja parisuhteessa oleva 767,25€. Yksineläjä saa lisääntyneen YEL- maksunsa takaisin olemalla eläkkeellä (250000/8301,96) reilut 30 vuotta ja parisuhteinen reilut 27 vuotta (250000/9207). Pitkää ikää.

Elintasossa on varmasti merkittävä ero siinä, että ansaitseeko vuodessa 10 000€ vai 35 000€ vaikka verotuskin otettaisiin mukaan kuvioon, siis jos ilmoitettu työtulo vastaisi oikeasti tuloa. Siinäkin on merkittävä ero, että saako eläkettä 900-1000€ vai lähes 1700€. Mutta, onko kokonaisuudessa järkeä? Pienempää eläkettä voi kyllä tarvittaessa asumistukikin auttaa. Kokonaisuuden kannalta merkitystä on sillä, että paljonko maksetaan itse ja paljonko taas saadaan itse, jos ihan raadollisesti ajattelee.

Yrittäjä voi miettiä, että maksaako pienintä mahdollista maksua ja kerää sitten vaihtoehtona yritykseen arvoa siten, että matemaattinen arvo nousee sellaiseksi, että osinkoja voi käyttää omana tulolähteenä. Toisaalta vaihtoehtona on kerätä ”eläkerahastoa” muun suunnitelman kautta. Tämäkin laskelma osoittaa, että kaikki työtulojen nostot eivät edes taloudellisesti ole yrittäjän kannalta järkeviä. Työtulojen nosto voi lisäksi oikeasti asettaa kyseenalaiseksi sen, että kannattaako yrittäjyyttä kokeilla. Pienen liikevaihdon yrittäjillä työtulon nosto voi johtaa yrityksen lopettamiseen. Työtulon määrittelemiseen tulisi varata riittävästi väljyyttä, jos haluamme yrittäjien pysyvän yrittäjinä eikä tulevina työttöminä.

Työntekijöidenkin kohdalla tämä laskelma toteutuu varsin yhteneväisesti. Erona on se, että yrittäjä maksaa maksunsa kokonaan itse yrityksensä kautta, kun työntekijän kohdalla maksu jakautuu työnantajalle ja työntekijälle. Maksuvähennykset menevät sitten maksajan verolaskelmiin. Työntekijä ei voi ”kikkailla” työtulollaan. Muuten asiat menevät varsin samankaltaisesti maksujen ja ansaittujen eläke-etujen kohdalla.

Ehkä YEL-maksutulon sijasta olisi parempi miettiä eläkejärjestelmän kokonaisuutta. Nyt liian moni tulee huonosti toimeen eläkeiän aikana. Valtion velkaantuminen, taantuman uhka ja kohonneet kustannukset eivät kylläkään tee asiaa yhtään helpommaksi. Parempi eläketurva vaatisi talouden vakaata kasvua, mutta nyt tilanne näyttää huonolta. Parempi kuitenkin olisi korjata eläkkeitä ja kansalaisten elintasoa, kuin hassata rahaa muiden maiden ongelmien ratkaisemiseen.

Tässä blogissa en ota YEL-vakuutuksen muita elementtejä huomioon.

0
jariojala

Alahärmässä v. 1957 syntynyt ukko. Nykyinen asuinpaikkani on Tampereella. Haluan oppia muiden mielipiteistä, joten hyvin perustellut väitteet ovat tervetulleita. Epäasiallisiin kommentteihin sortuvat saavat minusta riitapukarin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu