Avohakkuukielto ja juurikääpä
Maanantaina pyörähtää käyntiin uusi tutkimushankkeemme, jossa kartoitetaan metsiemme pahimmalle tuhonaiheuttajalle – eli tyvilahoa aiheuttavalle kuusenjuurikäävälle – kestävyyttä tuottavan geenin esiintymistä kuusen jalostuspopulaatiossa. Geeni on löytynyt äskettäin ruotsalaisissa tutkimuksissa ja se vähentää juurikäävän kasvua noin neljänneksen.
Kyseessä on vahvasti soveltava tutkimus, jonka tulosten voidaan odottaa siirtyvän metsien hyödyksi suhteellisen nopeasti. Oman näkemykseni mukaan se voi tapahtua kahdella tavalla.
Nopein hyöty saavutetaan monistamalla keinollisesti arvokkaan geenin sisältäviä kuusia käytettäväksi pahimmin tyvilahosta kärsivillä kasvupaikoilla. Pidemmällä aikavälillä tietoa voidaan hyödyntää valittaessa puita kuusen seuraavan sukupolven jalostuspopulaatioon, jolloin muutaman vuosikymmenen kuluttua kaikki jalostetulla siemenellä uudistettavat kuusimetsät koostuvat entistä paremmin tyvilahoa kestävistä puuyksilöistä.
Molemmissa tapauksissa hyöty realisoituu entistä suurempana terveen tukkipuun saantona. Se tarkoittaa enemmän rahaa metsänomistajille ja verottajalle sekä runsaammin hiilensidontaa ilmakehästä metsiin ja kestotuotteisiin. Mutta tämä koskee vain niitä metsiä, jotka uudistetaan viljelemällä tai istutamalla jalostettua siementä. Siis avohakkuin hoidettuja metsiä.
Siksi maanantaina alkavalla tutkimuksella on suora yhteys nyt käynnissä olevaan kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailta. Mikäli aloite todella johtaa tulokseen, eivät myöskään nyt alkavan tutkimuksen tulokset tule hyödynnetyksi valtion mailla.
Sen sijaan ne siirtyvät eri-ikäismetsätalouteen, jossa metsänuudistaminen tapahtuu kuivimpia kankaita lukuun ottamatta valtapuston alle kehittyvistä kuusen taimista, joiden tiedetään olevan erityisen alttiita juurikäävän leviämiselle. Siten pidemmällä aikavälillä valtion metsistä kerättävä puu tulee sisältämään entistä enemmän tyvilahoista tukkia.
Lisäksi valtion metsät tulevat kasvamaan yksityismetsiä hitaammin, koska jo tehdyn metsänjalostuksen seurauksena nyt istutettavat puut kasvavat noin viidenneksen nopeammin kuin luontaisesti kasvuun lähteneet. Jalostetuissa ja luonnonkuusissa on myös laadullisia eroja esimerkiksi oksien paksuudessa, mikä oksien nopeamman luontaisen karsiutumisen seurauksena vaikuttaa esimerkiksi tyvitukin laatuun.
En tässä ota sinänsä kantaa siihen, minkälaista taloutta valtion metsissä tulisi harjoittaa. Kansalaisaloitteen allekirjoittajien ja päätöksen lopulta tekevien kansanedustajien olisi kuitenkin hyvä tiedostaa aloitteen mahdollisen hyväksymisen seuraukset. Kieltämättä mukavien jatkuvapeitteisten metsien myötä saisimme päätöksen kylkiäisinä myös lahon puun lisääntymisen, puuntuotannon vähenemisen ja (edellisiin liittyen) metsiemme pitkän aikavälin hiilinielun supistumisen.
Juu hyvä kirjoitus. No arvelen, että kokoomus ja SDP ja keskusta eivät ehkä kannata avohakkuita poistaa valtion metsistä. Arvelisin näin, sen sitten näkee.
No sitten luin joskus tutkimuksesta, että haapa puu oli saatu kasvamaan jopa 80 % enemmän.Tutkimus oli Suomessa. Kait sitten jälsiä voisi niitä soluja peukaloida, niin jospa se sitten kasvu nopeutuu.Tämä, että geeni määrää lahon, niin ehkä minusta sitä ei ole päättänyt geeni, vaan geeni on täytynyt saada ensin erilaisia viestejä joihin geeni sitten on vastannut tekemällä proteiinin kolmella kirjaimelle. Geeni ei voi ite keksii että aletaan lahottamaan puuta. Kirja Latvala: Käyttäytymisgenetiikka.Metsissä on tuhoja ja samoin puutarhakasveissa
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen haapatutkimus oli Ykä Helariutan ryhmän tekemä. Supernopeita haapoja ei kuitenkaan ole vielä tulossa markkinoille kilpailemaan Etelä-Amerikan eukalyptuksen kanssa. Eikä haapa kilpaile oikeastaan myöskään havupuiden kanssa, koska sen kuitu on paljon lyhyempi. Tässä lisää siitä: https://www.smy.fi/tuotteet-palvelut/puun-kasvu-ka…
Ilmoita asiaton viesti
En kirjoituksessani puhunut geenimanipulaatiosta vaan puun omista geeneistä. Eli tutkimuksemme tarkoituksena on vain tunnistaa jalostuksen käyttöön ne puuyksilöt, jotka kestävät perintötekijöidensä ansiosta muita paremmin juurikääpää (eli mainitsemaasi maannousemaa).
Juurikääpä taas tutkitusti villiintyy kuvaamasi kaltaisessa prosenttihakkuumenetelmässä (mikäli tarkoitit jotain samantapaista kuin ns. jatkuva kasvatus). Mikäli juurikääpä on tavalla tai toisella päässyt metsikköön (kuten se Etelä-Suomessa jo on), leviää se siellä kasvavan alikasvoksen juuristoon ja lahottaa niiden tyvet kauan ennen kuin omistaja edes harkitsee puun korjaamista talteen. Siten jatkuvaa kasvatusta ei kannata edes harkita kuin sellaisissa metsiköissä, jotka ovat varmasti juurikäävästä vapaita.
Korjaan samalla väärään käsityksesi Suomen metsien hyvästä kunnosta vuosituhansien aikana. Pahimmillaan metsämme etenkin Etelä-Suomessa ovat 1800-luvulla olleet sellaisessa kunnossa, että jopa polttopuusta on ollut pulaa. Metsiä meillä on jäljellä vain siksi, että puun arvo lähti 1800-luvulla nopeaan kasvuun saha- ja paperiteollisuuden takia. Metsiä kannatti siis lopultakin hoitaa ja varjella, eikä esimerkiksi kasketa, polttaa tervaksi tai raivata pelloiksi.
Soiden ojituksesta olemme ainakin osittain samaa mieltä. Siitä aiheutui valtavia ympäristöongelmia eikä saatu hyöty ole kovin suuri. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Avohakkuu ja uudistus siementämällä tai istuttamalla on paras keino saada metsille parempi kasvu etekin alueilla, joille luontaisesti on kehittynyt lähinnä risukkomesää, joita hallitsevat pajukot ja vänkkyröityneet hieskoivut.
Muuallakin ympäri Suomen, eikä vain valtion metsissä, metsät pitäisi uudistaa avohakkuilla alueilla, jotka ovat tavallaan väärän puulajin valtaamia. Männyn pitäisi olla valtapuu kuivilla kangasalueilla. Koivu ja kuusi sopivat parhiten rehevämmille alueilla. Avohakkuissa ja niihin liittyvissä uudistuksisa pitää noudattaa luontaisia maastokuvioita.
Ilmoita asiaton viesti
Nii no haapa saatiin kasvamaan 80 enemmän , no oohan niitä soluja havupuissakin ja niitäkin voidaan peukaloida. Koivuhan kuuluu koppisiemenisiin. Havupuidan päälle tuli kukat tai niiden rinnalla alko tulla koppisiemeniset, melko pienistä se alku lähti ja liitukaudell oli jo hyvät metsät Luojan Luonnossa,jossa luominen edelleen jatkuu
Ilmoita asiaton viesti
NO havupuun solut, niin kyllä niitäkin voidaan peukaloida ja sen sitten näkee .
Ilmoita asiaton viesti
Olen taas alueella, josta tiedän varsin vähän. Isäni kuitenkin hoiti männiköitä niin, että hän mielellään hakkasi loppuhakkuussa sen siemenpuuasentoon, eli jätti jäljelle harvakseltaan komeita puita. Muuten hakkuu sitten oli avohakkuu.
Intuitio sanoisi, että monimuotoisuuden kannalta on molempi parempi. Sekä avohakkuita että muunlaista korjuuhakkuuta olisi syytä olla sekä ajallisesti että paikallisesti limittäin.
Ymmärtääkseni on tosiasia, että nykymuotoinen metsänkäsittely tuottaa usein hyvin kasvavaa hötöpuuta. En tiedä, kumpi sitten on pitkällä aikavälillä kansallinen etu. Tuottaa runsaasti kakkoslaadun tukkipuuta vai vähän vähemmän ja hitaammin ykköslaatua.
Mutta kuten sanoin, olen täysi amatööri.
Ilmoita asiaton viesti
Männyllä tuo onnistuu yleesä hyvin. Ja jättämällä parhaat puut siemenpuiksi tule samalla jalostushyötyäkin. Toki siemenpuut pitää sitten aikanaan poistaa, jotta uusi puusukupolvi pääsee kasvamaan.
Nykyisin jalostetaan myös puuaineksen laatua, joten myös siltä osin pitäisi olla parempaa luvassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ex-professori Matti Leisola kait on tutkinut tätä lahoamista yleensä, ainakin minulle kerto kerran ja anto otsakkeenkin. Hyviä juttujahan on kasvianatomiassa ja kasvipatalogiassa ja kasvifysiologiassa ja metsäpatologia on sitten oma alueensa. Kait puu alkaa lahoamaan sydänpuusta jota metsänomistaja ei taida huomata ensin, vai?Puun solu taitaa jakaantua jotain että aikaa menee 20 päivää ja ei jakaannu sillai kuten bakteerisolu tai muiden solut jne.vai?No jos hakataan metsä joku alue avohakkuulla, kuten minä joskus möin perintömetsääkin, niin vaikka sinne alueelle ei mitään ihminen istuta, niin sinne syntyy metsä omalla ajallaan. Luonto tekee sen metsän ja samala elukat ovat alussa pieniä ja sitten kun kasvusto kasvaa suuremmaksi niin elukatkin sitten suurenevat eli tulee uusia. Näinhän tulivuorten saaretkin metsittyvät ja elämää sinne tulee. Metsäluontohan nousi vedestä ensin, sammaleet, liekot , kortteet, saniaiset, puuvartiset kasvit jne….paljassiemeniset ja koppisiemenet, putkilot jne
Pohjoisessahan puu kasvaa hitaasti ja metsäraja on hiukan vaihdellut ja sitten sanotaan yleisesti että pohjoisen puu on tiukka ja parempi laatu kuin etelän vai?Jos puu lahoaa ja vanhenee, se ei sidot hiiltä niin paljon kuin nuorempana sito jne.
Ilmoita asiaton viesti
Kuusen tyvilaho ei yleensä näy päälle, vaan paljastuu vasta hakkuiden yhteydessä.
Suomessa ihmiseltä rauhaan jätetty maaperä kasvaa melkein kaikkialla vähitellen metsäksi. Metsänhoidon avulla tätä prosessia voidaan nopeuttaa ja tehdä taloudellisesti kannattavammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
No jos lukee ekologista kirjallisuutta, niin meidänkin metsät Suomessa ovat syntyneet ilman ihmisen istuttamaa silloin jääkauden lopun jälkeen. Sinnehän tuli koivu ja oli ensin aluskasvillisuutta kuten ihan kuin tundra ja sitten elämä monipuolistu. Eli siis jos hakkaamme avohakkuulla jonkun alueen ja sitä ei sitten istutetakaan, niin sinne tulee luonnon ite tekemä metsä
Harvardin yliopiston prof E O Wilson aikoinaan ehdotti että pitäisi hakata vaikka metsäautotien varrelta ensin jonkinlainen kaista metsään avohakkuulla ja sitten se kaista pitää metsittyä viereisestä täysmetsästä käsin ja kun kaista on metsittynyt, niin sitten taas tehdään toinen kaista viereiseen täysmetsään eli luonto ite sitten metsittää nämä kaistat viereisistä täysmetsistä käsin Wilsonin mukaan. Hän on kuollut. Liitukaudelella jo synty metsät joskus siis 144–65 milj v sitten luonnossa. Osa metsistä kuitenkin muuttui harvapuustoiseksi joillakin vyöhykkeillä luonnossa kun tilanne muuttui ja vahtui metotsooisen ja kenotsooisen kauden vaihteessa ja tuli ruohosto alueita jne…..
Ilmoita asiaton viesti