Metsäpolitiikka on puun ja kuoren välissä

Suomalainen metsätalous on viime vuosina joutunut monenlaisten haasteiden eteen. Niistä viimeisin tuotiin julkisuuteen lukelaisten kollegoideni julkaisemassa selvityksessä metsien hiilinielun vähenemisestä, ja sitä kautta koko maankäyttösektorin muuttumisesta päästölähteeksi.

Tulosten tultua julkisuuteen ovat mediakenttää hallinneet tahot, jotka ovat painottaneet metsäteollisuuden viime vuosien suuren puunkäytön merkitystä epätoivottavan kehityksen taustalla. Luken selvityksen mukaan hakkuilla onkin ollut merkitystä, mutta asiaan on vaikuttanut metsistä poistetun puuston suuren määrän lisäksi se, että harvennuksia ei ole tehty hyvän metsänhoitotavan mukaan.

Tärkeää on huomata myös se, että hakkuuvirheiden lisäksi asiaan ovat vaikuttaneet merkittävästi maamme yleisimmän puulajin eli männyn kasvun taantuminen pohjoissuomalaisten puiden ikääntymisen ja runsaan käpytuotannon sekä Etelä-Suomea useana kesänä vaivanneen kuivuuden takia. Lisäksi nyt nähtyä muutosta ovat korostaneet aiempien metsänkasvun tarkastelujaksojen poikkeuksellisen suotuisat sääolot, jotka johtivat metsien odotettua nopeampaan kasvuun.

Tulevaisuuden toimenpiteitä mietittäessä on huomattava, että hiilinielun palauttaminen nopeasti korkealle tasolle onnistuu vain vähentämällä radikaalisti hakkuita. Sen hintana saamme kuitenkin kolme ikävää seikkaa.

Hakkuiden vähentämisen hintana suomalaiset talousmetsät ikääntyisivät entisestään, jolloin niissä olevien puiden kasvu hidastuisi nykyisestä. Tämä johtuu siitä, että pitkällä aikavälillä metsien kasvu on täsmälleen yhtä suurta kuin hakkuiden ja luonnonpoistuman summa. Metsäthän eivät voi toimia ikuisesti hiilinieluina, vaan niiden hiilitase saavuttaa ennemmin tai myöhemmin tasapainon.

Tähän tasapainoon voi tosin vaikuttaa, mutta vain puiden laatua tai ympäristöoloja muuttamalla. Ensin mainittu tapahtuu uudistamalla metsiä hakkuiden jälkeen jalostetuilla taimilla sekä käyttämällä kullekin kasvupaikalle sillä hyvin menestyvää puulajia. Jälkimmäiseen voi puolestaan vaikuttaa hyvällä metsänhoidolla ja kohottamalla maaperän ravinteisuutta lannoituksella.

Toiseksi on hyvä muistaa, että ikääntyneet metsät ovat usein alttiita tuhoille. Niissä on erityisesti syytä pitää silmällä kirjanpainajaa, jonka tiedetään lisääntyvän sitä tehokkaammin, mitä enemmän metsissämme on suuria ja huonokuntoisia kuusia. Siis juuri sellaisia puita, joiden määrä lisääntyisi hakkuita vähentämällä.

Lisäksi lähes kaikissa Etelä-Suomen kuusimetsissä esiintyvän kuusenjuurikäävän aiheuttama tyvilaho syö puiden arvokkaita tyvitukkeja vuosi vuodelta enemmän. Myös tyvitervasmänniköissä leviävä männynjuurikääpä tappaa puita sitä enemmän, mitä pidempi metsän kiertoaika on.

Kolmas seikka liittyy metsien talouskäytön merkitykseen sekä valtakunnan että paikallisella tasolla. Metsätalouden toimijat luovat maahamme kymmeniä tuhansia työpaikkoja, tuottavat noin viidenneksen vientituloistamme sekä maksavat julkisen talouden pyörittämiseksi miljardien eurojen verot. Siten niiden toimintaedellytysten nopea heikentäminen hiilensidonnan kannalta oleellisilla metsänhakkuiden vähennyksillä näkyisi suoraan myös yhteiskuntamme taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä.

Kuten edeltä ilmenee, ei kysymys metsien hiilinielujen korjaamisesta ole yksinkertainen. Tiedossa on toki nopea keino vaikuttaa asiaan, mutta sen käytölle on kova, mutta osin ennalta vaikeasti arvattava, hinta. Siksi suomalainen metsäpolitiikka on juuri nyt varsin pahasti puun ja kuoren välissä.

JarkkoHantula
Vantaa

Olen Luken metsäpatologian professori, jonka tieteellinen kiinnostus ulottuu metsätautien torjunnasta niiden hyödyntämiseen. Näen vapaan uteliaisuuden ohjaaman tieteellisen tutkimuksen tärkeimmäksi selittäjäksi sille, miksi joissain maissa on korkeampi elintaso kuin toisissa. Siksi pidän laaja-alaisen tutkimuksen vaalimista poikkeuksellisen tärkeänä yhteiskunnan tehtävänä. Tässä blogissa esitetyt näkemykset ovat omiani.
Löydyn myös Twitteristä nimellä @JarkkoHantula.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu