Metsäpolitiikka on puun ja kuoren välissä
Suomalainen metsätalous on viime vuosina joutunut monenlaisten haasteiden eteen. Niistä viimeisin tuotiin julkisuuteen lukelaisten kollegoideni julkaisemassa selvityksessä metsien hiilinielun vähenemisestä, ja sitä kautta koko maankäyttösektorin muuttumisesta päästölähteeksi.
Tulosten tultua julkisuuteen ovat mediakenttää hallinneet tahot, jotka ovat painottaneet metsäteollisuuden viime vuosien suuren puunkäytön merkitystä epätoivottavan kehityksen taustalla. Luken selvityksen mukaan hakkuilla onkin ollut merkitystä, mutta asiaan on vaikuttanut metsistä poistetun puuston suuren määrän lisäksi se, että harvennuksia ei ole tehty hyvän metsänhoitotavan mukaan.
Tärkeää on huomata myös se, että hakkuuvirheiden lisäksi asiaan ovat vaikuttaneet merkittävästi maamme yleisimmän puulajin eli männyn kasvun taantuminen pohjoissuomalaisten puiden ikääntymisen ja runsaan käpytuotannon sekä Etelä-Suomea useana kesänä vaivanneen kuivuuden takia. Lisäksi nyt nähtyä muutosta ovat korostaneet aiempien metsänkasvun tarkastelujaksojen poikkeuksellisen suotuisat sääolot, jotka johtivat metsien odotettua nopeampaan kasvuun.
Tulevaisuuden toimenpiteitä mietittäessä on huomattava, että hiilinielun palauttaminen nopeasti korkealle tasolle onnistuu vain vähentämällä radikaalisti hakkuita. Sen hintana saamme kuitenkin kolme ikävää seikkaa.
Hakkuiden vähentämisen hintana suomalaiset talousmetsät ikääntyisivät entisestään, jolloin niissä olevien puiden kasvu hidastuisi nykyisestä. Tämä johtuu siitä, että pitkällä aikavälillä metsien kasvu on täsmälleen yhtä suurta kuin hakkuiden ja luonnonpoistuman summa. Metsäthän eivät voi toimia ikuisesti hiilinieluina, vaan niiden hiilitase saavuttaa ennemmin tai myöhemmin tasapainon.
Tähän tasapainoon voi tosin vaikuttaa, mutta vain puiden laatua tai ympäristöoloja muuttamalla. Ensin mainittu tapahtuu uudistamalla metsiä hakkuiden jälkeen jalostetuilla taimilla sekä käyttämällä kullekin kasvupaikalle sillä hyvin menestyvää puulajia. Jälkimmäiseen voi puolestaan vaikuttaa hyvällä metsänhoidolla ja kohottamalla maaperän ravinteisuutta lannoituksella.
Toiseksi on hyvä muistaa, että ikääntyneet metsät ovat usein alttiita tuhoille. Niissä on erityisesti syytä pitää silmällä kirjanpainajaa, jonka tiedetään lisääntyvän sitä tehokkaammin, mitä enemmän metsissämme on suuria ja huonokuntoisia kuusia. Siis juuri sellaisia puita, joiden määrä lisääntyisi hakkuita vähentämällä.
Lisäksi lähes kaikissa Etelä-Suomen kuusimetsissä esiintyvän kuusenjuurikäävän aiheuttama tyvilaho syö puiden arvokkaita tyvitukkeja vuosi vuodelta enemmän. Myös tyvitervasmänniköissä leviävä männynjuurikääpä tappaa puita sitä enemmän, mitä pidempi metsän kiertoaika on.
Kolmas seikka liittyy metsien talouskäytön merkitykseen sekä valtakunnan että paikallisella tasolla. Metsätalouden toimijat luovat maahamme kymmeniä tuhansia työpaikkoja, tuottavat noin viidenneksen vientituloistamme sekä maksavat julkisen talouden pyörittämiseksi miljardien eurojen verot. Siten niiden toimintaedellytysten nopea heikentäminen hiilensidonnan kannalta oleellisilla metsänhakkuiden vähennyksillä näkyisi suoraan myös yhteiskuntamme taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä.
Kuten edeltä ilmenee, ei kysymys metsien hiilinielujen korjaamisesta ole yksinkertainen. Tiedossa on toki nopea keino vaikuttaa asiaan, mutta sen käytölle on kova, mutta osin ennalta vaikeasti arvattava, hinta. Siksi suomalainen metsäpolitiikka on juuri nyt varsin pahasti puun ja kuoren välissä.
Eikö kirjoittamasi perusteella monimuotoisuusvaatimusten kasvattaminen pahenna ongelmaa? Juuri ikääntyneitä metsiä pitäisi uudistaa nykyistä nopeammin?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo riippuu siitä, mitä keinoja monimuotoisuuden kasvattamiseksi käytetään. Säästöpuilla tuskin on juurikaan merkitystä metsien hiilinieluihin suhteellisen vähäisen määränsä ja puulajivalintansa takia, eikä toivottu sekametsien suosiminen ainakaan lisää tuhoriskejä. Sen sijaan vanhojen metsien suojelualueilla on nähty tuhoriskien toteutuvan: esimerkiksi Kolilla maisemia ihailevat turistit ovat viime vuosina päässeet näkemään runsaasti kirjanpainajan tappamia puita.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä metsien hiilinielu-keskustelussa kannattaa muistaa Presidentti J. K. Paasikiven tokaisu 1944: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”
Nuo tosiasiat ovat nyt nämä:
1) Suomalainen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.
Tässä kohdin meillä vallitsee nyt lamaantuneisuus ja neuvottomuus. Näyttää aivan siltä, kuin olisimme tekemässä taloutemme itsemurhaa!
Muistuu mieleen Kekkosen sanat: ”Saatanan tunarit!”
2) On väärin uskoa, että ihmisen aiheuttamat CO2-päästöt ovat ilmaston lämpenemisen pääsyy.
Tuo usko perustuu YK:n alaisen IPCC:n raportteihin, joista viimeisin on AR6 / 2021. Sen lähtökohtana ovat 5 erilaista ilmastomallia, joiden mukaan mm. ”ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa jo moniin sää- ja ilmaston äärimmäisyyksiin kaikilla alueilla ympäri maailmaa”.
Tässä tulee huomioida se tunnettu tosiasia, että nuo mallit eivät osaa mallintaa ollenkaan ilmastolle keskeisen tärkeitä pilviä, mikä on ilmastotieteen mega-ongelma, mikä tekee noista malleista epäluotettavia (=vääriä).
Tarvitaan uusi ilmastomalli, sillä nykyiset perustuvat pitkälti siihen, että luullaan korrelaation olevan sama kuin kausaalisuus. (Keuhkosyövän saa kun on sytkäri taskussa…)
Uutta ilmastomallia tekee nyt CliMA, jossa ovat mukana maailman huippuilmastotieteilijät ja mm. NASA, Caltech, jne. (https://clima.caltech.edu).
Tieteessä on nyt meneillään ”kausaalivallankumous”, jonka aloitti UCLA:n professori Judea Pearl, ja jota CliMA:kin käyttää kun se analysoi satelliiteista ja muualta saatavaa massiivista dataa ja käyttää tekoälyä.
Uusilla malleilla tullaan ratkaisemaan pilvien mallinnuksen mega-ongelma ja näin saadaan tarkat ennusteet ilmaston lämpenemisen vaikutuksista MAAPALLON ERI ALUEILLA!
MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ?
Maailmassa on nyt menossa raju ja armoton markkinaosuuksien uusjako ja turvallisuuskriisi.
Suomen pitää tässä rytäkässä löytää uusi / kannattava oma paikkansa ja näin selvitä voittajien joukkoon!
Lähtökohdaksi pitää ottaa edellä mainittujen tosiasioiden tunnustaminen.
Suomen uuden nousun pitää perustua maamme omaan etuun ja sen perusta pitää valaa syvälle realismiin, suomalaiseen pragmaattisuuteen, sekä markkinatalouden periaatteille.
Vihreä siirtymä pitää panna koipussiin, niin kuin kaikki muutkin maat ovat jo tehneet.
Kuten tunnettua, korruptoituneen IPCC:n viimevuotinen Glasgow’n ja äskeinen Kairon kokous olivat täysiä fiaskoja.
Kaikki paitsi Suomi ovat lipeämässä ”päästövelvoitteistaan” ja lisäävät massiivisesti fossiilisten polttoa. EU on ilmoittanut jopa maakaasun olevan uusiutuvaa…
Saksakin juuri päätti livetä ”päästövelvoitteistaan” kun starttaa hiilivoimalansa tuottamaan 13% energiastaan. Suomalaisten viher-besserwisserien pitää seurata perässä!
Kannattaa muistaa sekin, että lipeämisestä ei ole mitään sanktioita, joten mitään hirmukalliita lisäpäästöoikeuksia ei tarvitse ostaa…
Uusiutuvien rakentaminen kattaa hädin tuskin energiatarpeen kasvun, mutta sitä päivää ei ole näkyvissä, että nykyinen 80% fossiileja polttava energiatuotanto siirtyisi merkittävästi uusiutuviin.
On siis tehtävä talouden (työsopimuslait ja verotus) täysreformi ja vihreän siirtymän kohdalla täysjarrutus, sekä lopettaa järjetön ja Suomen edun vastainen hölötys metsien hiilinieluista!
Seppo Korppoo, isänmaastaan huolestunut asekätkijäsuvun edustaja, 30+ vuotta 24/7 pk-vientiyrittäjä, uuden tekniikan kehittäjä ja varsinkin nuorten työllistäjä.
PS: Olen jo pitkään seurannut ilmastoasioita ja -mallinnusta, tehnyt itsekin matemaattisia malleja ja ikäluokkani 12. fysiikkakilpailussa. Olen myös mukana Innocode Oy:ssä, joka kehittää tekoälytuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Milankovich climate cycle of 25,000 years is well known and while human CO2 may add something to the changes, but we must recall the Antarctic Cold reversal 14,500-13,000 years ago swings from cold to warm to cold and warm can still not be explained.
They however caused floods in Americas and tsunami in Atlantic that caused Britain to loose land connection known as Doggerland and in India froze lake Manasarovar sweet water lake in Mount Kailash Himalayas causing then flood putting rivers underground.
To think that now constantly changing models are correct is suspect. It’s an attempt by UN to get political control and transfer wealth from industrial nations to left wing nations
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni koko hiilinielu- ja hiilidioksidipäästöajattelu on aivan turhaa. Hiilidioksidi ilmassa (pitoisuus 0,04%(til)) ei ole mikään uhka millekään systeemille, päinvastoin. Mitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, sitä paremmin kasvit sitouttavat hiiltä maaperään, missä sillä on arvonsa kasvun parantajana ja varmistajana.
Ja kaikki tämä parranpärinä vain sen takia, että geopolitiikan ja energian kanssa on alkanut olla vaikeuksia kaikkinaisen kulutuksen sen kuin maailmalla kasvaessa. On tämä touhua.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista on että tässä kolmannessa blogistin ”teesissä” TALOUSKÄYTÖN merkityksen arvioinneissa ja sen osuudessa ilmasto ja energian säästöissä on tietoinen aukko .
Jo vuonna 2008 silloinen merenkulkuhallitus arvosteli maan hallitusta siitä että erityisesti mets*täteollisuuden kuljetusten kestävän kehityksen mukainen kehittäminen jossa voitaisiin maanteitten raskasta kuljetusta siirtää vesille sen noin 8000 km valmiiseen sisävesiväylästöön, on liikenteen ja kestävän kehityksen osalta kestävän huomioimisessa jätetty hallituksen päätöksiin tuomatta ja siten se on edelleen vuonna 2022 totaalisesti huomioimatta.
Ja valtio tukee ja kehittää EU liikennestrategiasta poiketen pelkkää raide ja maantieliikenteen kehittämistä.
quote
Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa ei mainita
sisävesiliikennettä muuten kuin Saimaan kanavan ja Savonlinnan
syväväylän siirron kohdalla.
Asia on sikäli yllättävä, että mukana on paljon
puuhuoltovarmuuteen liittyviä hankkeita (Ahon työryhmä)
Sisävesiliikenteen kohdalla väitetään pelätyn jääongelmia
ote mkh esitelmästä . http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.2-Sis%C3%A4vesiliikenne-ja-v%C3%A4yl%C3%A4t.pdf
unquote
ja sama noteeraamattomuus on pitänyt eduskuntaa myöden … aina viime vuonna julkistettuun ”Liikenne 12 ” ohjelmaan jolla ollaan menossa niin 2030 luvulle kuin 2050 luvulle…
lisätietoa sivustoilla
http://www.sisavesi.fi/
https://www.sisavesiliitto.fi/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/bionavigaattori/
ja
https://www.inlandnavigation.eu/
https://www.facebook.com/groups/584335666763574
Ilmoita asiaton viesti
Vanha puu hyötykäyttöön ja uutta tilalle kasvamaan myös ns kosteikot kasvamaan lehtipuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä olisi ratkaisu pitkällä tähtäimellä mutta korjuukoneet pitäisi kooltaan suurinpiirtein puolittaa että voitaisiin saada metsästä poiminnalla otettua suuret ja vanhat puut pois ilman että tuhotaan hehtaarikaupalla kasvavaa taimikkoa.
Hakkuitten epäonnistuminen johtuu melkeimpä pelkästään liian suurista koneista. Hintapolitiikka on ajanut yrittäjät ja konevalmistajat päätymään aina vaan suurempiin koneisiin jotka eivät sovellu mitenkään hyvin muihin kuin täydellisiin päätehakkuisiin, ylispuitten poistoihin tai harvennuksiin ne eivät sovellu ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Järkevää ja asiallista metsäkeskustelua olen kaivannut ja tämä kirjoitus on sitä. Ideologinen metsien sosialisointi on nyt ovelalla ja vaarallisella tavalla verhottu puhtaasti ideologiseen ilmastopolitiikkaan. Vihertävällä ideologialla saadaan kansantaloudet kuihtumaan ja kansalaisten olot kurjistumaan. Se näkyy jo vähäosaisten joulupöydissä.
Kirjoitan suoraan asioista ja siitä mihin epärealistinen ”ilmastonsuojelu” johtaa kansalaisten kannalta. Nykyisellä ideologisella ilmastopolitiikalla tehdään vahinkoa myös itse ilmastolle sekä luonnolle ja ympäristölle, koska se ei perustu realismiin millään tavoin.
Vain kasvavat ja hoidetut talousmetsät sitovat hiiltä ja vapauttavat happea ja terveellisiä aerosoleja ilmaan. Ilmasto voi aina sitä paremmin, mitä paremmin talousmetsät kasvavat
Ilmoita asiaton viesti
Vihreillä ja vihreämielisllä on ongelma, kun pitää valita metsän monimuotoisuuden ja hiilidioksidipäästöjen välillä.
Ilmoita asiaton viesti