Onko hiilinielujen väheneminen yhtä vahingollista kuin fossiilisten päästöt?
Tuoreiden uutisten mukaan kansalaisjärjestö Elokapinan aktivistit ovat liimanneet itsensä UPM:n pääkonttoriin. Maaseudun tulevaisuuden jutun mukaan heillä on monenlaisia syitä teolleen. Niistä ensimmäisen mukaan metsien hiilinielujen pienentäminen on yhtä vahingollista kuin fossiiliset päästöt. Tätä väitettä en sinänsä ihmettele, koska se on kuultu arvovaltaisemmiltakin tahoilta, joiden voisi kuvitella ymmärtävän asian. Siksi halusin hiukan tarkastella tätä väitettä.
Metsien hakkuissa pienenevä hiilinielu kyllä muuttaa tasapainoa biosfääriin sitoutuneen ja siellä vapaana olevan hiilen välillä, mutta se ei lisää hiilen kokonaismäärää. Sen sijaan fossiiliset päästöt lisäävät hiilen kokonaismäärää biosfäärissä. Lisäksi metsähakkuiden seurauksena puihin sitoutuneesta hiilestä suuri osa siirtyy pitkäaikaisiin rakenteisiin kuten taloihin, huonekaluihin tai sellun erilaisiin jatkojalosteisiin, jotka eivät vapaudu ilmakehään välittömästi hakkuiden jälkeen vaan lisäävät biosfäärin hiilivarastoa. Ja lopustakin metsästä hakatusta puutavarasta suuri osa korvaa fossiilista hiiltä ja vähentää siten epäsuorasti biosfäärissä olevan hiilen määrää.
Asia ei kuitenkaan ole vielä näin yksinkertainen, vaan lisäksi on huomioitava nuorten metsien kasvun olevan nopeampaa kuin vanhojen. Tästä seuraa vääjäämättä se, että metsien maanpäällisen osan hiilensidonta on pitkällä aikavälillä suurinta silloin kun metsiä hakataan saman verran kuin ne kasvavat.
Edelle kirjoitetuilla perusteilla on selvää, että fossiiliset päästöt ovat aivan oleellisesti vahingollisempia kuin hiilinielun pienentäminen metsähakkuiden kautta. Ja siksi elokapinallisten tässä käsittelemäni perustelu itsensä liimaamiselle UPM:n pääkonttoriin on yksiselitteisesti virheellinen.
Loppupäätelmäsi on myös minun olettama, vailla tutkimustietoa, jonka samaideainen, pienimassainen, nopeakasvuinen jne kohde ( teet ) olisi ensin blogattava ja sitten tutkimukset käyntiin, sillä ihmiselo / metsäelo on liian pitkiä, jotta relevanttia saataisiin muuhunkäyttöön, kuin paperille ! Oheinen streemi muuttaa erään klusterin mahdollisuuksiksi ja vain ihmisjärjellisillä ratkaisuilla, ei utopioilla pompotellen.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
fossiiliset päästöt ovat aivan oleellisesti vahingollisempia kuin hiilinielun pienentäminen
————————————-
Tämä kuuluu samaan sarjaan kuin Kiinalaisten päästöt ovat olennaisesti suurempia kuin Suomalaisten, joten mitä väliä.
Ilmoita asiaton viesti
No ainakin se, että asia vaikuttaa kasvihuonekaasuista seuraavien taloudellisten kustannusten määrään.
Ilmoita asiaton viesti
Kummatkin tavat vaikuttavat talouteen. Niin nielut kuin päästötkin.
Ilmoita asiaton viesti
Päästöt vaikuttavat oleellisesti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Päästöt vaikuttavat oleellisesti enemmän.
—————————
Ja Kiinalaiset vaikuttavat oleellisesti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, ja Suomenkin nielut kyllä kasvaa takaisin ennen pitkää. Kaiken kaikkiaan älytöntä poukkoilua ja rahastusta. Nasan mittauksissa Suomi on hiilinielu. Maailma vihertyy voimakkaasti myös hieman lisääntyneen hiilidioksidin ansiosta. Satelliittikuvat osoittavat maailman metsien lisääntyneen 20 vuodessa Amazonin sademetsien pinta-alaa vastaavalla määrällä. Juttua – https://www.is.fi/tiede/art-2000006257007.html
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on arkijärjen vastaista se että kun Norja tuottaa öljyä vientiin niin sitä ei lasketa hiilipäästöksi – siitä vastaa loppukäyttäjä. Sen sijaan kun Suomi vie puutuotteita ulkomaille niin se lasketaan Suomen päästöiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ku Norja ei ole EU:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Norja on mukana EU:n päästökaupassa
https://climate.ec.europa.eu/eu-action/eu-emissions-trading-system-eu-ets_en
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinhän se päästökauppa sitten näyttää toimivan.
Ilmoita asiaton viesti
Maksaako Norja öljyn viennistä päästökauppaosuuksia? Oletin, että Norjan öljyn kuluttaja eu-alueella maksaa näistä haitoista.
Ilmoita asiaton viesti
Liikennepolttoaineet eivät ole päästökaupan piirissä Suomessa eikä Norjassa. Jos öljy kuluu päästökaupan piiriin kuuluvassa toiminnassa, päästöoikeuden maksaa päästön tuottaja. Sama toimisi toisinpäin, jos Norja ostaisi meidän ”energia-aarrettamme” turvetta poltettavaksi sähköntuotantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni sellun jatkojalostustuotteita ei voi laskea pitkäikäisiksi hiilivarastoiksi. Aika suuri osa metsästä saatavista tuotteista luovuttaa hiilensä viiden vuoden kuluessa.
Metsätuotteiden hiiltä korvaavat ominaisuudet menevät ainakin energiakäytössä metsään, koskapa niistä saadaan jopa enemmän päästöjä kuin fossiilisista.
Vertailu fossiilisen vs biogeenisen hiilen lisäävyydestä biosfääriin ontuu siinä mielessä, että biogeenisen hiilen elinaika ja vaikutus ilmakehässä on edelleen liian pitkä verrattuna hiilidioksidipitoisuuden vähentämisen kiireellisyyteen. Ilmakehälle on yksi lysti mistä lähteestä hiili tulee. Se reagoi siihen silti.
Mielestäni on myös epärelevanttia verrata keskenään päästöjen vakavuutta hiilinielujen vakavuuteen. Ei ole merkitystä arvottaa päästöjä versus nieluja, sillä molemmat ovat yhtä tärkeitä. Päästöjä on tärkeä vähentää ja nieluja ja varastoja vahvistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Fossiilisten käyttö kasvattaa kokonaisongelmaa, biogeeninen hiili taas ei. Ja siksi ensin mainittu on oleellisesti suurempi ongelma.
Ilmoita asiaton viesti