Helteiden yleisyys, ilmatieteen käyttämät termit ja 1930-luvun korkeampien lämpötilojen myytti

Palstan ilmastodenialistit ovat vauhkoutuneet sitä mukaa kun tämän vuoden hellepäivien lukumäärä on kasvanut. On ollut kova kiire, suorastaan hätä tulla kertomaan ja vakuuttelemaan julkisesti, kuinka lämpötilat on mitattu Suomessa ”väärin” tai että on sitä ennenkin ollut lämmintä, kun appivainaan serkun kaima niin muisteli. Eikä pelkästään lämmintä, vaan lämpimämpää. On into piukeana osoiteltu yksittäisten vuosien piikkejä joko lämpötilassa tai hellepäivien määrässä, ymmärtämättä että kumpikin kertoo enemmän yksittäisen paikkakunnan ja kuukauden tai vuoden säästä kuin ilmastosta.

Mikä kertoo sitten siitä ilmastosta enemmän, jos eivät yksittäisen vuoden lämpöpiikit tai helle-ennätykset?

Vastaus on keskiarvo. Olipa kyse lämpötiloista tai hellepäivien lukumäärästä, useilta paikkakunnilta (mieluusti mahdollisimman laajasti) mitattu keskiarvo on se mistä voi tehdä päätelmiä siitä mihin suuntaan ilmasto on menossa. Yksittäiset vuodet ja vuodenajat, olkoonkin ennätyksellisiä, kertovat ilmastosta vain viitteellisesti.

Toinen asia, mitä denialistit eivät tunnu tietävän tai ymmärtävän, on ilmatieteilijöiden käyttämät termit ja niiden merkitys. Mitä tarkoittaa ”tavanomaista lämpimämpi”? Entä ”poikkeuksellisen lämmin” tai ”harvinaisen sateinen”? Tai ”keskimääräinen” (toisin ilmaistuna ”tavanomainen”)?

Täältä opettelemaan, niin ei  tarvitse arpoa:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Esim. syyskuussa on Suomessa keskimäärin vain yksi (1) hellepäivä. Tänä vuonna niitä on ollut seitsemän. Poikkeuksellista? Kyllä, koska viimeksi hellepäiviä on ollut lähimmäksi yhtä paljon 1960-luvulla. Tämä toki vain nykyisen, 1960-luvulla alkaneen mittaushistorian aikana. Erikoinen oli myös tämän vuoden toukokuu, jolloin mitattiin mittaushistorian eniten hellepäiviä toukokuulle, 16 kpl. Kun hellepäiviä oli ennätyksellisen paljon sekä alku- että loppukesästä, ei tarvitse ihmetellä että myös hellepäivien kokonaismäärästä tuli tänä vuonna ennätyksellinen.

Mutta nyt niihin keskiarvoihin. Aloitetaan helteistä, koska ne ovat olleet – sattuneesta syystä – tässä viime aikoina kovasti tapetilla.

Käytän lähteenä näitä tietoja, koska parempia ja tarkempia ei ole Suomesta saatavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Keskiarvojen laskeminen on erityisesti helteiden osalta hyvin perusteltua, koska niiden määrä vaihtelee eri vuosien välillä todella paljon. Tämän voi havaita hyvin kuvasta 1.

Kuva 1. Hellepäivien lukumäärät Suomessa vuosina 1961-2023. Vuoden 2024 lukema on tällä hetkellä 70.

 

Hellepäivien lukumäärä vuodessa vaihtelee vuoden 1962 kolmesta hellepäivästä vuoden 2024 seitsemäänkymmeneen.

Lasketaan pitkät keskiarvot: lasketaan vuodesta 2024 taaksepäin kolmenkymmenen vuoden hellepäivien keskiarvomäärä (vuodet 1994-2024) ja verrataan sitä vastaavaan 30 vuoden ajanjakson keskiarvoon niin pitkälti ajassa taaksepäin kuin näissä mittaustuloksissa nähdään (vuodet 1961-1991).

Tulokset:

Aikavälillä 1961-1991 Suomessa oli keskimäärin 32,4 hellepäivää / vuosi. Vaihteluväli 3 – 54 hellepäivää vuodessa.

Aikavälillä 1994-2024 Suomessa oli keskimäärin 41,5 hellepäivää / vuosi.  Vaihteluväli 19 – 70 hellepäivää vuodessa.

Jälkimmäisellä 30-vuotisjaksolla helteitä on siis ollut keskimäärin noin 9 päivää, eli reilun viikon verran enemmän kuin aikaisemmalla 30-vuotisjaksolla. Helteet ovat keskimääräisesti lisääntyneet, mikä vihjaa siihen suuntaan että Suomen ilmasto on lämpenemään päin. Samaan viittaavat myös Suomen 10 vuoden keskiarvolämpötilat, jotka ovat olleet selvästi nousussa.

Profetoin tässä kohtaa, että denialistit rientävät nillittämään blogin alle liian lyhyestä tarkastelujaksosta. Niin. Voi kun olisikin yhtä tarkkaa dataa pidemmältä ajanjaksolta, niin voisi todeta että helteet ovat yleistyneet jo pidemmän aikaa.

Entäpä se myytti 1930-luvun lämmöistä?

Tuolta ajalta on helpoimmin saatavilla Helsingin ja Sodankylän lämpötiloja, ja koska blogissa on keskitytty helteisiin, otetaan tarkasteluun kesien (touko-kesä-heinäkuun) lämpötilat. Ne löytyvät täältä:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot

Helsingin kesien keskilämpötila vuosina 1931-1940 oli 16,8 astetta. Vuosina 2011-2020 vastaava lukema oli 17,1 astetta.

Sodankylässä kesien 1931-1940 keskilämpötila oli 12,9 astetta. Vuosina 2011-2020 kesien keskilämpötila Sodankylässä oli 13,6 astetta.

Ei järin paljon eroa, mutta eroa kuitenkin.

Entäpä koko vuoden keskilämpötila vastaavina ajankohtina vastaavilla paikkakunnilla?

Katsotaanpa mitä tämän lähteen mittausdata kertoo:

Vuosina 1931-40 keskilämpötila oli Helsingissä 5,71 astetta. Vuosina 2011-2020 vastaava keskiarvo oli 7,02 astetta. Ero 1,31 astetta.

Sodankylässä vuosien 1931-40 keskilämpötila oli 0,12 astetta. Vuosina 2011-2020 se oli 0,88 astetta. Ero 0,76 astetta.

Eipä näytä olleen Suomessa 1930-luvulla sen lämpimämpää kuin 2010-luvulla. Pikemminkin toisin päin.

Globaalissa lämpötilassa 1930-luvun lämpö ei juuri erotu. 1940-luvun kohdalla erottuu pieni aalto ja lämpötilan nousun hidastuminen, mutta sittemmin nousu on ollut jyrkkää:

Kuva 2. Maapallon ilmakehän lämpötilan anomalia vuosien 1850-1900 keskilämpötilaan verrattuna ja 30-vuotisella tasauksella esitettynä.

Kuvan lähde: https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023/

 

Summa summarum: Sekä Suomen että maapallon ilmasto lämpenee.

Tiede kertoo, mistä syystä. Muiden selitysten arvo on lähinnä viihteellinen.

 

 

Jarkko Nikkilä
Porvoo

Tieteellisen tiedon ystävä.

Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta millään tavalla ammattikuntaani eivätkä organisaatiota jossa työskentelen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu