Sää yllätti perussuomalaisen

Jyväskylässä asuva perussuomalainen Jarmo Nahkamäki ihmetteli pihalleen satanutta lunta taannoisessa Uuden Suomen blogissaan.

Nahkamäki kirjoitti blogissaan näin:

”Minulle on sanottu, että ilmastonmuutos ei ole yhtä kuin säätila, mutta silti väitetään talvien lämpenevän ja Esplanadilla voivan kasvattaa palmuja ja haikaran rakentavan pesiään savupiippuihin. Jos ei ilmastonmuutos etene säätilan kautta niin sitten on jotain mitä minä en ymmärrä. Nyt ainakin kolasin oven edustalla olevan autopaikaan noin kuukauden aiempia vuosia aikaisemmin.”

Niin. Ilmasto on säiden pitkän ajan keskiarvo. Nahkamäki syyllistyi perinteiseen ajatusvirheeseen siitä, että yksittäisen paikkakunnan tai alueen lyhytaikaisesta ja kertaluontoisesta sääilmiöstä hypätään pitkän ajan keskiarvoa eli ilmastoa koskevaan johtopäätökseen. Ja vielä pahempaa, koko planeetan ilmastoa koskevaan virhepäätelmään. Ei olisi kannattanut.

Ennen kuin lähden ruotimaan tarkemmin, millä tavalla Nahkamäen ja hänen näkemyksiään kompanneet kirjoittajat ottivat päätelmissään kurssin päin mäntyä, otetaan tähän alkuun toinenkin paikallista säätä koskeva – ja ihan tuore ”miina”, mihin ilmastoasioista huonosti perillä olevat ihmiset ovat hyvinkin saattaneet tällä talvikaudella astua:

”Aluillaan olevan talven pakkasennätys on jälleen rikkoutunut, kun Enontekiön lentoasemalla mitattiin viime yönä –31,4 astetta. Kolmeenkymmeneen pakkasasteeseen yllettiin Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Muoniossa.”

 

Otetaan kaupan päälle vielä kolmas täky, uutinen lokakuun 24. päivältä 2023:

Perämeren jäätyminen alkaa yleensä marraskuussa

”Perämeri on alkanut jo paikoitellen jäätyä, Ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan. Alkavan talven ensimmäiset jäät on piirretty jääkartalle Perämeren pohjukassa Tornion edustalla.

2000-luvun mittarilla Perämeri on alkanut jäätyä varsin aikaisin. Tällä vuosituhannella ensimmäiset jäät ovat ilmestyneet tähän aikaan lokakuussa syksyinä 2021, 2003 ja 2002. Tavallisesti ensimmäiset jäät havaitaan Perämerellä marraskuun toisella tai kolmannella viikolla.”

https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/6302897

 

Voidaanko noista Suomessa havaituista tosiasioista päätellä, että ilmastonmuutos on peruttu?

No ei. Asiaa täytyy tarkastella laajemmin sekä ajallisesti että alueellisesti, koska kyseessä on globaali ilmasto ja sen trendit.

Mitä tapahtui muualla maailmassa sillä välin kun Suomessa ihmeteltiin kylmää lokakuuta ja aikaista talvea?

Ihmeteltiin ennätyksellisen lämmintä lokakuuta:

”Päättynyt lokakuu oli maailmanlaajuisesti koko mittaushistorian lämpimin, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu. Sen mukaan keskilämpötila oli nyt peräti 0,4 astetta korkeampi kuin vuoden 2019 lokakuussa, joka oli tähän asti lämpimin lokakuu.”

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/384068cb-f385-44f0-a31a-bc98e97f85a6

Tässä linkki Copernicuksen sivuille, josta data on otettu Iltalehden uutiseen:

https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-october-2023

Tämä kuva kertoo tilanteesta paljon:

Fennoskandissa oli lokakuussa vertailuajankohtaa (1991-2020) viileämpää samaan aikaan kun lähes kaikkialla muualla maailmassa oli normaalia lämpimämpää.

Seuraava kuvaaja näyttää, kuinka poikkeuksellisen lämmin kulunut lokakuu maailmanlaajuisesti oli. Poikkeamaa verrataan ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilaan maailmassa. Samassa kuvassa erottuu myös erittäin selvästi lämpenemisen trendi.

Miltä näyttää tilanne, jos mukaan otetaan kaikki kuukaudet? Vertailulämpötilana vuosien 1991-2020 maapallon keskilämpötila.

Entäpä jos vertailulämpötilaksi otetaan vuosien 1981-2010 keskilämpötila? Trendi on vielä selvempi:

Kuvien lähde: https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-october-2023

 

Sen lisäksi että Nahkamäki hyppäsi äkkipikaiseen johtopäätökseen globaalista ilmiöstä paikallisen sääilmiön perusteella, hän teki virheen myös siinä että unohti tarkistaa, miltä vuosi 2023 Suomessa noin muuten on tilastollisesti näyttänyt tähän mennessä. Ilmastolla kun tarkoitetaan säätekijöiden pitkän ajan keskiarvoja.

Katsotaanpas. Otetaan esille Ilmatieteen laitoksen säätilastot, valitaan paikkakunnaksi Nahkamäen asuinpaikkakunta Jyväskylä, ja kliksutellaan alasvetovalikosta kuukausi kerrallaan kuvaajia auki. Punainen palkki tarkoittaa sitä että kuukauden keskilämpötila on ollut vertailukauden 1991-2020 keskiarvolämpötilaan verrattuna lämpimämpi.

Jyväskylän lämpötilat ovat olleet tänä vuonna 2023 tähän asti seuraavanlaiset vertailukauteen verrattuna:

Tammikuu: 3,9 astetta lämpimämpi.

Helmikuu: 2,7 astetta lämpimämpi.

Maaliskuu: 1,3 astetta kylmempi.

Huhtikuu: 0,1 astetta lämpimämpi.

Toukokuu: 0,6 astetta lämpimämpi.

Kesäkuu: 1,6 astetta lämpimämpi.

Heinäkuu: 0,8 astetta kylmempi.

Elokuu: 1,4 astetta lämpimämpi.

Syyskuu: 3,6 astetta lämpimämpi.

Lokakuu: 2,5 astetta kylmempi.

Edellisten lukemien keskiarvo laskemalla saadaan tämän vuoden Jyväskylän lämpötilapoikkeama tähän mennessä. Se on 0,93 astetta vuosien 1991-2020 vertailujakson keskilämpötilaa korkeampi. Marraskuun ja joulukuun pitäisi olla molempien keskiarvolämpötilaltaan erittäin kylmät, jotta ne saisivat vedettyä vuoden keskilämpötilan edes samaan kuin vertailujakson keskiarvo.

Semmoista se on, kun ei keskitytä yksittäisiin säätapahtumiin, vaan pidemmän ajan keskiarvoihin. Eli ilmastoasioihin.

Oulun ja Tornion palkit näyttävät suurin piirtein samalta kuin Jyväskylässä. Siis siellä Perämeren rannalla, jossa meri on tänä vuonna jäätynyt varhain. Tammikuussa 2024 tiedetään, kuinka paljon keskilämpötilat poikkesivat vuonna 2023 vertailujakson vastaavista. Veikkaan että plussalle jäädään jokaisella Suomen 30 mittauspisteellä. Esimerkiksi Helsingissä on viimeksi ollut vuonna 2012 vertailujakson 1991-2020 keskilämpötilaa kylmempi vuosi. Kaikki vuodet sen jälkeen ovat olleet lämpimämpiä. Muualla on ollut välillä myös kylmemmästä vuodesta kertovia sinisiä palkkeja, mutta erittäin kylmät vuodet ovat jääneet pois. Niitä ei ole ollut varsinkaan Lapissa.

Yksittäinen paikkakunta ei ole kuitenkaan yhtä kuin koko Suomi, ja Suomi ei ole yhtä kuin koko maailma. Eikä yksittäisen vuoden keskiarvo kerro vielä siitä mihin suuntaan ilmasto on menossa. Pitkät keskiarvot kertovat. Ja niiden viesti on selvä: lämpenee. Se lämpeneminen ei valitettavasti näy kovin selvästi perussuomalaisen kansalaisen ikkunasta.

Tähän loppuun vielä sama kaneetti kuin mitä kirjoitin myös Nahkamäen blogiin:

Mielestäni selvä merkki ilmaston lämpenemisestä on se, että Keski-Suomessa asuva suomalainen ihmettelee sitä että lokakuussa sataa lunta. Tai toinen sitä, että perämeri alkaa jäätyä jo lokakuussa. Onhan se tosiaan nykyilmastossa melko harvinaista.

 

Jarkko Nikkilä
Porvoo

49-vuotias biologian ja maantiedon lehtori. Tieteellisen tiedon ystävä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu