Suomessa tuotetaan tuulivoimaa enemmän talvella kuin kesällä
Uuden Suomen blogisti Juhani Putkinen vihjailee ahkerasti kirjoituksissaan, että Suomessa ei muka tulisi tuulivoimaa paljon silloin on kylmä, eli talvella. Tällaisia vihjailuja voi käydä todistamassa esim. täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/huhtikuun-taideteos-ihmeteltavaksi/
Putkinen on vihjailussaan täysin metsässä, koska talvi on tuulivoiman tuotannossa parasta aikaa: silloin Suomessa tuulee vuodenajoista eniten. Tätä faktaa Putkinen ei näytä kestävän, koska on poistanut tai piilottanut bloginsa keskustelusta kaikki minun kirjoittamani vastaukset, joissa asia todistetaan tutkitun tiedon avulla. Ei kovin rohkeaa toimintaa Putkiselta minun mielestäni.
Koska Putkinen ei syystä tai toisesta halua näyttää bloginsa keskusteluun kirjoittamiani vastineita, otan hänen väitteensä tarkasteluun yksi kerrallaan ja myös osoitan ne vääräksi yksi kerrallaan. Tätä kirjoitusta Putkinen ei saa poistettua, ja on tervetullut tekemään vastaväitteitä jos uskaltaa. Minä en pelkää käydä väittelyä tosiasioista.
Aloitetaan. Kun kerroin Putkiselle että Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä, hän vastasi näin: ”Sinulla on esittää asiasta vain väite, minä esitän kovaa faktaa numeroin ja tarkoin lähdeviittein. Ellet kykene parempaan, niin pysy poissa minun blogistani.”
Kun tein mitä pyydettiin ja vastasin viesteillä, jotka todistavat tutkitulla tiedolla lähdeviitteineen että väitteeni pitää paikkansa, Putkinen piilotti vastaukset. Ei ilmeisesti halunnut että hänen blogiaan häiritään ikävillä tosiasioilla.
Tässä vastaukseni uudelleen.
On monta keinoa osoittaa, että Suomessa tuulee talvella enemmän kuin kesällä. Yksi niistä on tuulivoiman tuotanto.
Fingridin tuulivoiman tuotantotilaston ( https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ ) mukaan viime kesän ja talven tuotantoluvut olivat Suomessa seuraavanlaiset:
- Kesällä 2022 (aikavälillä 1.6. – 31.8.2022) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 962 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 3974 MWh/h.
- Talvella 2022-23 (aikavälillä 1.12.2022 – 28.2.2023) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 2091 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 5254 MWh/h.
-> Tuulivoiman keskiarvotuotanto oli talvella 2022-23 1129 MWh/h, eli 117% suurempi kuin kesällä 2022. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi samana aikana 1280 MWh/h, eli noin 32%.
Todisteena sille että kyse ei ole vain yksittäisestä talvesta, sama ilmiö voidaan havaita myös edellisen vuoden kesä- ja talvituotannon erossa:
- Kesällä 2021 (aikavälillä 1.6. – 31.8.2022) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 634 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 2609 MWh/h.
- Talvella 2021-22 (aikavälillä 1.12.2021 – 28.2.2022) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 1475 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 3296 MWh/h.
-> Tuulivoiman keskiarvotuotanto oli talvella 2021-22 841 MWh/h, eli noin 133% suurempi kuin kesällä 2021. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi samana aikana 687 MWh/h, eli noin 26%.
Ja varmuuden varaksi vielä yksi talvi-kesä -vertailu:
- Kesällä 2020 (aikavälillä 1.6. – 31.8.2020) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 475 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 2150 MWh/h.
- Talvella 2020-21 (aikavälillä 1.12.2020 – 28.2.2021) tuulivoimaa tuotettiin keskiarvolla 805 MWh/h, tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ollessa aikajakson lopussa 2343 MWh/h.
-> Tuulivoiman keskiarvotuotanto oli talvella 2020-21 330 MWh/h, eli noin 70% suurempi kuin kesällä 2020. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi samana aikana 193 MWh/h, eli noin 9%.
Lukemat osoittavat selvästi, että tuulivoimaa tuotetaan Suomessa enemmän talvella kuin kesällä. Tämä tosiasia on täysin päinvastainen sille mielikuvalle, jota Juhani Putkinen ynnä muut tuulivoiman vastustajat haluavat kirjoituksillaan viljellä.
Millä muulla tavalla kuin tuulivoiman tuotantoluvuilla voi todistaa, että Suomessa tuulee talvella enemmän kuin kesällä? No tietysti mitatulla tuulidatalla. Ilmatieteen laitos kerää tuulidataa myrskyistä Suomen merialueilla:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
”Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.”
Edellämainittuja myrskypäiviä on ollut kuukausittain vuosina 2006 – 2023 keskimäärin seuraavasti:
tammikuu: 4,7
helmikuu: 2,8
maaliskuu: 2,4
huhtikuu: 1,4
toukokuu: 0,6
kesäkuu: 1,1
heinäkuu: 0,1
elokuu: 0,9
syyskuu: 1,8
lokakuu: 3,1
marraskuu: 3,5
joulukuu: 5,8
Talvikuukaudet korostettuina. Kuten huomataan, merialueilla myrskyää huomattavasti yleisemmin talvella kuin kesällä. Se ei ole mikään ihme, sillä Suomessa tuulee vvarsinkin merialueilla ja rannikoilla (jossa myös suurin osa Suomen tuulivoimasta sijaitsee) talvella enemmän kuin kesällä.
Muuta tuulidataa, joka osoittaa että näin todella on:
Ilmatieteen laitoksen koostaman Tuuliatlaksen yhteenvetoraportti, sivu 12: https://expo.fmi.fi/aqes/public/Tuuliatlas_yhteenvetoraportti.pdf
- Muonion, Kemin, Hangon ja Kotkan mittauspisteiden tuulidata näyttää selvästi, että talvikuukausina on enemmän tuulta kuin kesäkuukausina. Sisämaassa (Kuopiossa) talven ja kesän ero ei ole yhtä suuri kuin rannikolla ja ”tunturissa”, mutta Kuopiossakin suurin tuulimäärä on mitattu loka-marraskuussa.
VTT:n laaja tutkimus tuulen määrästä ja tuulivoiman tuotannosta vuodelta 1996 https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/tiedotteet/1996/T1800.pdf toteaa näin sivulla 26:
- ”Suomen etelärannikolla on nähtävissä selkeä kausivaihtelu: talvikuukausina lokakuusta tammikuuhun tuulen nopeudet ovat noin 20% korkeampia kuin vuoden keskiarvo, kesäkuukausina toukokuusta elokuuhun taas 15 – 20 % alle vuosikeskiarvon.
Toisesta, uudemmasta VTT:n tutkimuksesta selviää että tuulivoiman tuotanto seuraa Suomessa mukavasti sähkönkulutusta: Tuulivoimaa saadaan tuotettua eniten sinä vuodenaikana, kun myös sähkönkulutus on suurinta. Eli talvella. https://tuulivoimayhdistys.fi/media/finland-capacity-factors-2019.pdf (kuva sivulla 5).
Summa summarum: Tuulivoimaa tuotetaan Suomessa enemmän talvella, koska Suomessa tuulee talvella enemmän kuin kesällä. Tosiasia, joka on monille tuulivoiman vastustajille yllättävän vaikea hyväksyä.
Muihin Putkisen esittämiin väitteisiin otan kantaa kommenteissa.
Mitenkä on tyynien päivien osuus?
Ilmoita asiaton viesti
Myös tyyniä päiviä on enemmän silloin, kun sähköntarve on Suomessa pienin eli kesällä. Ja vastaavasti vähemmän silloin kun energiantarve on suuri, eli talvella. Jos asia epäilyttää, käy tarkistamassa tiedot Fingridin tuulivoiman tuotantodatasta. Valitse ajanjaksoksi esim. 1.6.2022 – 31.8.2022 ja 1.12.2022 – 28.2.2023, ja huomaat että käyrä käy kesäkautena paljon useammin lähellä nollatuotantoa kuin talvella.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Otan myöhemmin käsittelyyn Putkisen muita väitteitä, kuten ”pakkasella ei tuule”. On totta että silloin kun Suomen päällä makaa talvella iso korkeapaineen selänne, pakkasta on (yleensä) paljon ja tuulta vähän.
Vallitsevassa todellisuudessa, eli lämmenneessä ilmastossa nämä pitkiä paukkupakkasjaksoja tuoneet korkeapaineen selänteet ovat kuitenkin käyneet hyvin harvinaisiksi. Yritin kysella Putkiselta että miten usein esim. viime tai sitä edellisenä talvena Suomessa oli pitkä (viikon tai kaksi viikkoa kestänyt) ison korkeapaineen aiheuttama kovan pakkasen ja heikon tuulen jakso. En saanut vastausta. Todennäköisesti vastaus jäi piippuun siksi että Putkinenkin tietää, ettei sellaisia ole ollut Suomessa enää pitkään aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotantoluvut täytyy suhteuttaa kulutukseen, muuten noissa luvuissa ei ole mitään järkeä.
Tuulisuus luvut täytyy olla samalta korkeudelta kuin millä myllyt pyörii.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai. Siksi kirjoituksessani lukee näin:
”Toisesta, uudemmasta VTT:n tutkimuksesta selviää että tuulivoiman tuotanto seuraa Suomessa mukavasti sähkönkulutusta: Tuulivoimaa saadaan tuotettua eniten sinä vuodenaikana, kun myös sähkönkulutus on suurinta. Eli talvella. https://tuulivoimayhdistys.fi/media/finland-capacity-factors-2019.pdf (kuva sivulla 5).”
Ilmoita asiaton viesti
Siis luvut, ei pelkkä kirjoittelu riitä. Sinun esittämät luvut ei ota sitä huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulisuus luvut täytyy olla samalta korkeudelta kuin millä myllyt pyörii.”
Aivan. Tuulta on varsinkin uusien isojen tuulimyllyjen napakorkeudella huomattavasti enemmän kuin maanpinnassa. Siksi tuulivoimaloista pyritään rakentamaan korkeita.
Tuulivoiman tuotantoluvuista se tuulen määrä näkyy ”samalta korkeudelta kuin myllyt pyörii”, ja samalla paljastuu tuotannon määrän vaihtelu vuodenaikojen välillä. Pyörittelipä asiaa miten päin tahansa, fakta on että Suomessa tuulee varsinkin meri- ja rannikkoalueilla talvella enemmän kuin kesällä. Asiaa on tutkittu laajasti jo vuosikymmenien ajan.
Jos haluat olla sitä mieltä että Suomessa ei tuulivoimaloiden napakorkeudella tuule talvella enemmän kuin kesällä, ota ja hae sellaista tutkittua dataa esille joka tukisi väitettäsi. Pahoin pelkään ettet tule sellaista dataa löytämään, koska Fingridin tuulivoiman tuotantoluvut näyttävät selvän eron talven ja kesän tuotannon välillä, talven eduksi.
Ilmoita asiaton viesti
Perään kuulutan oikeaa tietoa, enkä viherpestyä. Kyllä sinun kirjoituksessasi paistaa selkeä asenne.
Se että talvella tuulee enemmän kuin kesällä yksinään ei riitä. Ongelma on ne todelliset tuulettomat ajanjaksot, jotka on katettava säätövoimalla. Nykyinen tuulivoiman kapasiteetti ei ole vielä merkittävä ongelma, mutta se tulee aina vain pahemmaksi, kun tuulivoiman kapasiteetti kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Siis luvut, ei pelkkä kirjoittelu riitä. Sinun esittämät luvut ei ota sitä huomioon.”
Lukuja olen mielestäni tarjonnut nähtäväksi aivan riittävästi asiaan liittyen, eli todistamaan sen mitä kirjoituksen otsikko kertoo: Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä, eli silloin kun myös sähkönkulutus on suurempaa. Huomasitko tämän?
Se että tuulivoimassa on paljon vaihtelua vuorokausittain on ihan toinen keskustelu, ja sitä faktaa ei tarvitse minulle toistella. Se tieto ei ketään yllätä, vähiten niitä jotka huolehtivat Suomen sähköverkon kestävyydestä. Vaihteluun on varauduttu, ja tulevaisuudessa siihen pystytään varautumaan yhä paremmin. Nyt ollaan omavaraisia jo suuren osan vuotta. Oltiin eilen, ollaan tänään. Tällä hetkellä Suomesta viedään sähköä 645 MW ulkomaille. Ihan hyvä suoritus, ottaen huomioon että Olkiluodossa on yksi ydinvoimala huoltotauolla. Tuulivoimaa sähköverkkoon tulee 2522 MW, eli noin viiden Loviisan ydinvoimalayksikön verran. Ilman tuulivoimaa oltaisiin noin 1900 MW miinuksella.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Jos lukemien määrä ei miellytä, lisää saa täältä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän ettet voi lieventää viherpesuasi, mutta mielipiteitäsi nämä vain on. Ei kovaa fakta. Kovat faktat tulevat esiin silloin kun sähköenergia on kallista, joka on väärin kaikkien kannalta. Tälläkin hetkellä pyöritään yli 10 sentin kWh hinnoissa, vaikka lausut kuinka ihanasti tuulienergiaa tulee.
Kovat faktat tulee esiin silloin, kun tulee pula sähköstä ja kaikki kärsii.
Viime talvi oli kaikkien onneksi tuurilla leuto ja tuulinen. Toivoin kyllä että olisi tullut se lamaannus, että se olisi opettanut sitkeimmätkin. Itse henkilökohtaisesti olen varautunut pitkiinkin (useita vrk) sähkökatkoihin.
Haluat lisää tuurilla seilailua?
Ilmoita asiaton viesti
”Ymmärrän ettet voi lieventää viherpesuasi, mutta mielipiteitäsi nämä vain on. Ei kovaa fakta.”
Kannattaa olla varovainen sen suhteen millaisia väitteitä esittää minun tekemisistäni. Olen nimittäin sillä tavalla tympeä tyyppi, että pistän sinut ottamaan vastuun väitteistäsi. Eli mikä esittämistäni väitteistä on vain ”mielipide”, eikä perustu reaalimaailman faktoihin ja tutkittuun tietoon? Ole hyvä, saa suorittaa.
”Kovat faktat tulevat esiin silloin kun sähköenergia on kallista, joka on väärin kaikkien kannalta. Tälläkin hetkellä pyöritään yli 10 sentin kWh hinnoissa, vaikka lausut kuinka ihanasti tuulienergiaa tulee.”
Tuulivoima ei ole ainoa asia joka vaikuttaa sähkön hintaan. Esimerkiksi viime syksyn kovat hinnat johtuivat Ukrainan sodasta ja sen nostamasta maakaasun hinnasta. Olemme osa Pohjoismaista sähköpörssiä, ja sen hinnoittelu ei ole suoraan verrannollinen siihen kuinka paljon tuulee tai ei tuule. Muutkin asiat vaikuttavat.
Tuo kova fakta ei näytä vaikuttavan sinun kirjoitteluun ja mielipiteisiin, vaan näytät syyllistävän enemmän tai vähemmän tuulivoimaa sähkön korkeasta hinnasta.
”Kovat faktat tulee esiin silloin, kun tulee pula sähköstä ja kaikki kärsii.”
Milloin tämä on tapahtunut? Piruja maalaillaan kyllä kilpaa seinille, mutta kun kysellään reaalimaailman tapahtumien perään, tulee usein hyvin hiljaista.
”Viime talvi oli kaikkien onneksi tuurilla leuto ja tuulinen. Toivoin kyllä että olisi tullut se lamaannus, että se olisi opettanut sitkeimmätkin. Itse henkilökohtaisesti olen varautunut pitkiinkin (useita vrk) sähkökatkoihin. Haluat lisää tuurilla seilailua?”
Haluan että Suomen sähköntuotanto on hajautettua (eli varmaa / turvattua) ja mahdollisimman vähän ulkomaisista raaka-aineista ja polttoaineista riippuvaista. Esimerkiksi ydinvoima on tällä hetkellä 100% riippuvaista ulkomailta tuodusta uraanista. Talvivaaran suunnitelma alkaa tuottaa uraania on hyvä, mutta vuosituotanto riittää vain yhden Suomen ydinreaktorin ruokkimiseen.
Tuulivoima pelasti meidät viime talvena, koska 19 vuotta rakenteilla ollut Olkiluoto III otti ja rikkoontui sen seitsemännettätoista kertaa. Ja oli pois pelistä juuri pahimpaan aikaan, keskitalven. Toivotaan että ensi talvena ydinvoimalat eivät vikaannu vastaavalla tavalla. Niissä kun vikaantuminen tulee ennalta arvaamattomasti, ja esim. Olkiluoto III tapauksessa täytyy keksiä todella nopeasti mistä verkkoon saadaan vastaavat 1600 MW sähköä tai että miten sähköntarvetta saadaan nopeasti laskettua. Tätä varten on itseasiassa kehitetty kallis varajärjestelmä leikkaamaan kulutusta nopeasti, jotta valtakunnan verkko ei kaatuisi. Olkiluoto kolmosen järjestelmäsuojasta löytyy tarkempaa tietoa esim. täältä:
– https://yle.fi/a/3-10162056
– https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/olkiluoto-3-kantaverkkoon/olkiluoto-3n-jarjestelmasuoja/
Palaan vielä tähän väitteeseen: ”Kovat faktat tulee esiin silloin, kun tulee pula sähköstä ja kaikki kärsii.”
Kuulostaa dramaattiselta, mutta mikä on fakta? Milloin Suomessa on jouduttu käyttämään sähköpulan takia tehoreserviä viimeksi? Vastaus on että noin 13 vuotta sitten, vuonna 2010. Tällä hetkellä Suomessa ei ole edes valittuna tehoreservilaitoksia.
”Tehoreservi on perustettu vuonna 2007, ja sitä on tähän mennessä käytetty vain kerran. Aamulla 8. tammikuuta vuonna 2010 Suomessa käynnistettiin kolmen tunnin aikana enimmillään 190 megawattia tehoreserviä.”
https://yle.fi/a/3-12573527
Tehoreserviä on siis tarvittu vain kerran, aikana jolloin Olkiluoto III ei ollut vielä valmistunut ja Suomessa oli hyvin vähän tuulivoimaa.
Tehoreserviä ei tarvittu viime talvena, eikä sitä tarvita todennäköisesti myöskään tulevina talvina. Mistä sen tietää? Siitä, että Suomen energiavirasto on päättänyt, ettei sähköpulan varalta käyttöönotettavalle tehoreserville ole tarvetta.
”Tehoreservikaudelle 1.11.2023 – 31.10.2024 ei hankita kapasiteettia.”
Kumpi on luotettavampi tiedonlähde tässä asiassa, eli sähkön riittävyydessä? Jukka Keskinen ja vastaavat ”internetin oraakkelit”, vai Suomen sähköverkon toimintavarmuudesta vastaavat todelliset asiantuntijat Energiavirasto ja Fingrid? Minä luotan tässä kohtaa, kuten muissakin asioissa nettitietäjien sijaan niihin ihmisiin ja organisaatioihin jotka oikeasti ovat perillä asioista. Ammattilaisiin, asiantuntijoihin, tutkijoihin, tieteentekijöihin, vastuunkantajiin.
”Tehoreservin määrän arvioimiseksi Energiavirasto käytti Afry Management Consulting Oy:n laatimaa selvitystä sähkötehon riittävyydestä. Selvityksen perusteella kansallinen luotettavuusstandardi, joka sallii enintään 2,1 tunnin tehovajeen vuodessa, ei ylity merkittävästi lähivuosina.”
https://energiavirasto.fi/-/energiavirasto-ei-hanki-tehoreservikapasiteettia-kaudelle-1.11.2023-31.10.2024
Tässä kohtaa kysynkin, että mihin faktoihin tuo sinun harrastama sähköpulalla pelottelu perustuu?
Ilmoita asiaton viesti
”Perään kuulutan oikeaa tietoa, enkä viherpestyä. Kyllä sinun kirjoituksessasi paistaa selkeä asenne.”
Otapa katsetta peiliin. Jos pidät esim. Fingridin, VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT-yliopiston) tuottamaa tietoa ”viherpestynä”, asennevamma on hyvin selkeästi sinulla itselläsi.
”Se että talvella tuulee enemmän kuin kesällä yksinään ei riitä. Ongelma on ne todelliset tuulettomat ajanjaksot, jotka on katettava säätövoimalla.”
Eivät ole ongelma, koska säätövoimaa on, ja lisää on tulossa kovaa vauhtia. Suomen tarvitsee turvautua yhä vähemmän ulkomailta tulevaan säätövoimaan, koska omavaraisuusaste kasvaa vuosi vuodelta. Omavaraisuusaste on 100% viimeistään siinä vaiheessa kun Kemijoki Oy:n suunnittelemat pumppuvoimalat valmistuvat. 4000 MW säätövaraa. Siinä voi jo useampi ydinvoimalakin vikaantua yhtä aikaa, eikä olla hätää kärsimässä. Pumppuvoimaloiden lisäksi energiaa on mahdollista varastoida kemikaaleina (mm. vety, metaani, metanoli) ja tuottaa säätövoimana silloin kun tuulivoimaa tulee vähemmän.
https://www.kemijoki.fi/viestinta/tiedotteet-ja-uutiset/kemijoki-oyn-uudet-pumppuvoimalaitokset-ovat-ratkaisu-turvalliseen-energiasiirtymaan.html
Muusta säätövoimasta ja sähkö kemikaaleiksi -investoinneista asiaa enemmän täällä:
”Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista ”yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa”.”
https://yle.fi/a/74-20014811
Ilmoita asiaton viesti
Erikoista ja hyvin tyypillistä vihreää ajattelua, että jotkin pöydällä olevat suunnitelmat ja haaveet toteutuvat. Kemijoki Oy, pumppulaitokset (eivät ole voimaloita).
Yritätkö väittää, että nuo sinun esittämäsi luvut ei ole sinun laatimia.
Polttoaineiden valmistaminen tuulivoimalla on tavattoman kallista. Sitä ei pidä tukea, vaan sen täytyy pystyä olemaan markkinoilla normaalin kilpailun tavoin.
Vihreä vety täytyy toteuttaa itsenäisissä sähköverkoissa. Se ei tule toimimaan valtakunnan verkon yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Erikoista ja hyvin tyypillistä vihreää ajattelua, että jotkin pöydällä olevat suunnitelmat ja haaveet toteutuvat. Kemijoki Oy, pumppulaitokset (eivät ole voimaloita).”
Niin, hankkeiden toteutumiseen on helppo uskoa koska niille on kova kysyntä ja moni hankkeista on käynnissä paraikaa (tässä viittaan ns. vihreään vetyyn ym. laitoksiin, joita rakennetaan jo sinne tänne Suomessa). Kemijoki Oy:n pumppuvoimalat perustuvat vesivoimaan, joten kyllä ne ihan samalla periaatteella jauhavat sähköä tulemaan kuin muutkin vesivoimalat. Periaatteena on pumpata vettä reserviin ala-altaasta yläaltaaseen silloin kun sähköä on paljon ja se on erittäin halpaa, ilmaista (tai arvoltaan miinuksella, kuten tässä on jo muutaman kerran käynyt), ja laskea vettä turbiinien läpi silloin kun sähköä on vähemmän ja/tai se on kallista. Kuten esim. silloin kun tuulivoimaa saadaan vähemmän. Fiksua ja erittäin kannattavaa toimintaa, siksi Kemijoki Oy tulee nämä suunnitelmat myös toteuttamaan.
”Yritätkö väittää, että nuo sinun esittämäsi luvut ei ole sinun laatimia.”
Prosentit ovat minun laskemiani, mutta laskelmissä käytetyt luvut on saatu Fingridin tilastoista. Linkit ovat näkyvissä lähteisiin. Kuka tahansa voi tarkistaa laskelmat. Minulla ei ole tarvetta kyseenalaistaa Fingridin tilastojen luotettavuutta, sinusta ja muista internetin toiveajattelijoista en tiedä.
”Polttoaineiden valmistaminen tuulivoimalla on tavattoman kallista. Sitä ei pidä tukea, vaan sen täytyy pystyä olemaan markkinoilla normaalin kilpailun tavoin.”
Niin, jostain kumman syystä hankkeisiin jotka perustuvat lähes yksinomaan tuulivoimaan ja sen (ja ydinvoiman) mahdollistavaan halpaan ylituotantosähköön – jota tulee sitä enemmän mitä enemmän tuulivoimaa valmistuu – halutaan investoida toistakymmentä miljardia euroa rahaa.
Myös tässä kohtaa luotan enemmän noiden valtavien investointien tekijöiden näkemykseen siitä mikä on kannattavaa ja mikä ei, ja jätän internetin oraakkeleiden höpötykset omaan arvoonsa.
Tuulivoimalla tuotettu sähkö muka kallista? No eihän ole, vaan halvinta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan maatuulivoimalla tuotettu sähkö on edullisinta (euroa per MW), ydinvoimalla tuotettu toiseksi halvinta. Ottaen huomioon kaikki aspektit rakentamisvaiheesta käyttöön, huoltoon, säätövoimaan, purkamiseen ja jätteenkäsittelyyn.
”Kustannusvertailu: Maalla sijaitseva tuulivoima edullisin tapa tuottaa sähköä. Tuulivoiman hinnanalennus johtuu muun muassa kasvaneesta yksikkökoosta ja alentuneista käyttökustannuksista.”
https://yle.fi/a/3-9811028
”Vihreä vety täytyy toteuttaa itsenäisissä sähköverkoissa. Se ei tule toimimaan valtakunnan verkon yhteydessä.”
Hmm. Nyt on sen verran kummallisen kuuloinen väite, että voisit vähän tarkentaa. Ja mielellään linkkiä jonnekin, mikä vahvistaa sen ettei tuo(kin) väite ole ns. hatusta kiskaistu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo aikaisemminkin kommentoinut väitettäsi Kemijoki Oy:n pumppuvoimahankkeesta. Säätövoimaa on se 2000 MW, ei 4000 MW kuten väität. Säätövoimaa saadaan silloin, kun vedet lasketaan turbiinin läpi.
Tämä 2000 MW riittää korvaamaan tunniksi keskimääräisen tuulivoiman puuttumisen. Eli energiaa on n. 2000 MWh.
Sitten ehkä joskus aikanaan.
Ilman mitään asennevammaa kehotan myös hieman laskemaan.
Sähkö –> vety –> sähkö tarkoittaa sähkön hinnan nousua n. 3,7 kertaiseksi. Eli kirjoitus hetken 59 €/MWh onkin 218 €/MWh. Ja tämä pelkän sähkön ”läpihinta”, ilman (vetylaitoksen + vetyvaraston+ esim. sähkökennon) kustannusta. Tämänkin voisi toki laskea, mutta en nyt viitsi avata Exceliä.
Ja nämä muut polttoaineet tulevat vielä kalliimmaksi.
Ylen linkissä on pääosin toivelistaus utopistisilla aikatauluilla. Paras esim. tästä on Inkoon terästehdas. Ja SSAB Raahe ei tarvitse vetyä.
Muutama vety-projekti on jo lähtenyt liikkeelle. Osa valtiovallan ruhtinaallisilla avustuksilla. ”Osa” siksi, koska en tiedä Flexens Kokkolan tilannetta.
Monet listauksen yrityksistä mainostavat projektejaan uudella teknologialla/uusilla innovaatioilla. Todellisuudessa kyse on vanhojen teollisuusprosessien skaalauksesta suuremmiksi.
Tiedän yhden vetyyn liittyvän yrityksen, jolla on innovatiivisuutta toiminnassaan. Ei ole Ylen listalla.
Yksikään ei lentäisi ilman vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa.
Kaikki eivät tule lähtemään lentoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Säätövoimaa on se 2000 MW, ei 4000 MW kuten väität. Säätövoimaa saadaan silloin, kun vedet lasketaan turbiinin läpi.”
En minä väitä, vaan Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen väittää:
””Kemijoki Oy:llä on paljon potentiaalia vesisähkön lisätuotannolle. Vesivoimaa voi ja pitää rakentaa lisää, jotta Suomessa on riittävästi vähäpäästöistä ja joustavaa sähköntuotantoa sekä sähkön suuren kokoluokan varastointikapasiteettia. Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia vesisähkön lisärakentamiseksi yhtiömme olemassa olevaan rakenteeseen ja ympäristöön”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen. Kemijoki Oy voi lisätä merkittävästi vesisähkön tuotantoa. ”Selvityksessä on useita Kemijoen vesistöalueelle rakennettavia 200—600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät investoinnin laajuudesta riippuen Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia”, Timonen toteaa. ”
https://www.kemijoki.fi/viestinta/tiedotteet-ja-uutiset/kemijoki-oyn-uudet-pumppuvoimalaitokset-ovat-ratkaisu-turvalliseen-energiasiirtymaan.html
”Ilman mitään asennevammaa kehotan myös hieman laskemaan.
Sähkö –> vety –> sähkö tarkoittaa sähkön hinnan nousua n. 3,7 kertaiseksi. Eli kirjoitus hetken 59 €/MWh onkin 218 €/MWh. Ja tämä pelkän sähkön ”läpihinta”, ilman (vetylaitoksen + vetyvaraston+ esim. sähkökennon) kustannusta. Tämänkin voisi toki laskea, mutta en nyt viitsi avata Exceliä.
Ja nämä muut polttoaineet tulevat vielä kalliimmaksi.”
Teepä uusi laskelma niin että laitat tuotannossa käytettävän sähkön hinnaksi 0€, tai 0,01-0,03€/kWh. Paljonko lopputuote silloin maksaa?
Kuten tuossa toisessa vastauksessa totesin, luotan näissä asioissa enemmän niihin jotka tekevät päätökset miljardien eurojen hankkeiden investoinneista. Olen iloinen että Suomeen tulee investointeja, koska se tarkoittaa suomalaisille lisää työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. On lähes surkuhupaisaa seurata tätä valittajien valitusta, kun jatkuvasti on ”pelastettu väärin”. Mikäli hankkeissa käytettevä sähkö tuotettaisiin kalliimmalla tavalla, eli ydinvoimalla, valittajat olisivat tyytyväisiä, mutta kun se tuotetaan halvemmalla tavalla eli tuulivoimalla, kaikki on pilalla, eikä mikään onnistu. Piruja maalataan seinille kilpaa. On aivan mahtava asia etteivät investoijat kuuntele internet-oraakkelien höpötyksiä, vaan perustavat päätöksensä tosiasioihin.
”Yksikään ei lentäisi ilman vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa.”
Ydinvoima on, aivan kuten itse sen nimesit, perusvoimaa. Se menee normaalikulutukseen. Tuulivoiman (kesäaikaan myös enenevissä määrin aurinkovoiman) tuottamalla lisäsähköllä päästään ylituotantoon. Tarkoittaa käytännössä edullista tai jopa ilmaista sähköä, jota on kannattavampaa muuttaa säilöttäviksi kemikaaleiksi kuin alkaa kääntelemään tuulivoimalan lapoja suoriksi ylituotannon estämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Käytin tietolähteenä Lapin Kansaa:
”Kemijoki oy on palaamassa vesivoimalaitosrakentajaksi, eikä kyse ole Sierilästä. Jokiyhtiö aikoo rakentaa Kemijoen vesistöön viisi 200–600 megawatin (MW) pumppuvoimalaa, jotka tuottavat lähes 2 000 MW lisää säätövoimaa ja lisäävät maamme vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 MW:lla (LK 27.4.)”.
Ehkä toimittaja on ymmärtänyt väärin. Käyttämällä yrityksen ilmoittamaa 4000 MW säätövoimaa, voi se kompensoida tuuletonta päivää 2 h.
Jos käytetään kustannuslaskelmissa LUT selvityksen mukaista maatuulivoiman LCOE 41,4 €/MWh, saadaan vetysähkön hinnaksi 153 €/MWh. Tämä jälleen ilman vetylaitoksen ja siihen liittyvän laitteiston pääoma- ja käyttökuluja.
LCOE kustannus tarkoittaa, että sen alle ei kannata tehdä sähköä. Huhtikuu on ollut tuulivoiman tuottajille tappiollista, koska on tuullut vähän.
Halvin ratkaisu vedyn tekemiseen on ydinvoima ( lazards-lcoeplus-april-2023.pdf). Eikä se ole halpaa sekään.
Mielestäni sinä olet se internetin surkuhupaisa oraakkeli, joka levittää disinformaatiota.
Ilmasta juustoa on vain hiiren loukussa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ehkä toimittaja on ymmärtänyt väärin. Käyttämällä yrityksen ilmoittamaa 4000 MW säätövoimaa, voi se kompensoida tuuletonta päivää 2 h.”
Ok. Jostain kumman syystä tämän lisäsäätövoiman ja Suomen sähköomavaraisuuden kasvattaminen on kuitenkin monien mielestä huono asia. Kummallista. Luulisi omavaraisuuden parantamisen olevan meidän kaikkien etu, mutta ei.
”LCOE kustannus tarkoittaa, että sen alle ei kannata tehdä sähköä. Huhtikuu on ollut tuulivoiman tuottajille tappiollista, koska on tuullut vähän.”
Tuo lause osoittaa valitettavan selvästi, kuinka vähän tästä asiasta ymmärrät. Tuulivoimaa rakennetaan valtavia määriä jotta edullisella ylijäämäsähköllä voidaan tehdä kemikaaleja, joilla taas voidaan tehdä ympäristöystävällisiä tuotteita kuten ”vihreää terästä”. Raha tulee lopputuotteesta, ja edullisella sähköllä valmistettujen kemikaalien myymisestä. On aivan oikein että valtio tukee tätä toimintaa, koska se tietää Suomeen tuloja sekä yksilö-, kunta- että valtiotasolla.
Ja edelleen on aivan mahtavaa, etteivät investoijat kuuntele kaltaistesi ”tietäjien” voivottelua.
Palataan sitten asiaa, jos nämä investoinnit – kuten sinä povaat – osoittautuvat hukkasijoitukseksi (jolloin siinäkään tapauksessa Suomeen tulleet rahat ovat hyödyttäneet Suomen taloutta). Jos jäisimme odottamaan seuraavan ydinvoimalan valmistumista, nämä sijoitusrahat menisivät muualle.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä lisäsäätövoimaa tarvitaan, koska sattumaenergia lisääntyy.
Minun mielestä tämä on kallista ja siksi turhaa.
Jos sattumaenergiaa ei lisättäisi, ei tarvittaisi lisäsäätövoimaa, jonka business-idea on toimittaa kallista sähköä silloin, kun ei tuule.
Tuulivoimayhtiön lopputuote on sähkö, eivät mitkään kemikaalit. Olettamus, että kovalla tuulella annetaan sähkö ilmaiseksi, ja vastaavasti kun ei tuule niin ei tuule.
Milloin se tuulivoimayhtiö saa positiivista kassavirtaa, jolla maksaa investoinnin?
Maatuulivoiman investoinnista 75% on päälaitteita eli tuontitavaraa (alkuperältään Kiina). Tämän osuuden investoija maksaa ulkomaille, ei Suomeen.
Suurin yksittäinen kotimainen osuus on betonilaatta. Siihenkin tulee teräkset EU:n ulkoa. Todennäköisesti myös sementti.
En minä povaa, minä yritän laskea. Ja joutuu kyllä ihmettelemään.
Seuraavaa ydinvoimapäätöstä ei tarvitse kauan odottaa, kun sähköntuotannossa mennään markkinaehtoisuuteen. Ehkä sitten, kun valtion rahat on loppu eikä lainaa enää saa.
Ilmoita asiaton viesti
”Minun mielestä tämä on kallista ja siksi turhaa.”
Niin. Asioista voi olla eri mieltä. Keskusteluun linkkaamani Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan todellisuus on eri (ja mielipiteesi väärässä), koska maatuulivoimalla tuotettu sähkö on edullisin tapa tuottaa sähköä. Selvityksessä on otettu huomioon säätövoiman osuus.
Luotan tässä asiassa enemmän yliopistotason tutkijoihin kuin sinun laskelmiisi ja mielipiteisiisi.
Seuraava ydinvoimapäätös Suomessa koskenee pienreaktoreita. Niitä saadaan rakennettua nopeammin ja edullisemmin, mutta sähkön hinta per megawatti on enemmän kuin isossa reaktorissa.
Ilmoita asiaton viesti
Linkki?
Ilmoita asiaton viesti
”Kustannusvertailu: Maalla sijaitseva tuulivoima edullisin tapa tuottaa sähköä. Tuulivoiman hinnanalennus johtuu muun muassa kasvaneesta yksikkökoosta ja alentuneista käyttökustannuksista.”
https://yle.fi/a/3-9811028
Ilmoita asiaton viesti
Eli lähteesi YLE viitanne alla olevaan tutkimukseen, joka on ollut minulla jo vuosia. Paras tehdyistä ja siksi olen käyttänyt sitä esim. Excel laskennassa.
”TIIVISTELMÄ
Tekijät: Esa Vakkilainen, Aija Kivistö
Työn nimi: Sähkön tuotantokustannusvertailu
Vuosi: 2017
Paikkakunta: Lappeenranta”
Tutkimuksessa on saatu seuraavat mm. LCOE hintoja.
– ydinvoima 42,36 €/MWh, käyttöaika laskelmissa 40 v, korko 5%.
– onshore 41,44 €/MWh, käyttöaika laskelmissa 25 v, korko 5%.
Vuonna 2017 Olkiluodon ydinvoimaloiden käyttöikä lähestyi 40 vuotta. Nyt se on lähellä 45 vuotta.
Korjaamalla ydinvoiman pääomaosuuden vaikutus 45 vuodelle päästään LCOE hintaan 39,44 €/MWh.
OL3:n käyttöikä on laskettu 60 vuodeksi johtuen reaktorin uudenlaisesta rakenteesta. Saas nähdä.
Tuulivoiman käyttöikänä on käytetty 25 vuotta. Saas nähdä tämäkin.
Lisäksi mukaan on otettava tuotantomenetelmän aiheuttamat systeemikulut mm. kantaverkolle. Samainen LUT tutkimus on saanut 30 % penetraatioasteelle seuraavat lisäkulut.
-ydinvoima 0,3 €/MWh
-onshore 15,0 €/MWh.
Eli kokonaiskustannukset:
-ydinvoima (esim. OL3) 39,7 €/MWh
-onshore (nyt) 56,4 €/MWh.
Mielestäni olen oikeassa ja ydinvoima on edullisinta ja luotettavinta.
Ilmoita asiaton viesti
En ole tarkistanut asiaa, mutta ehkä sinä tiedät paremmin:
Onko ydinvoiman hinnassa otettu huomioon suuren yksikön vikaantumisen varalle kehitetty järjestelmäsuoja? Ei ole mikään halpa systeemi, ja järjestelmään osallistuville teollisuusyrityksille maksetaan vuosittaista korvausta järjestelmäsuojaan osallistumisesta. Tämä siis siitä huolimatta että voimala ei vikaantuisi kertaakaan.
Toinen asia mikä alkaa vaikuttaa tuossa LUT:n tutkimuksessa on aika. Kuudessa vuodessa kustannukset ovat muuttuneet niin että ydinvoiman rakentaminen on kallistunut ja tuulivoiman rakentaminen tullut yhä edullisemmaksi (koska mm. isommat ja tehokkaammat myllyt). Tämä(kään) asia ei ole itse keksimäni, vaan perustuu Wärtsilän tekemään selvitykseen.
Samassa jutussa kerrotaan siitä miten tuulivoimasta ja sitä tukevista järjestelmistä voidaan rakentaa tasaista sähköä tuottava kokonaisuus selvästi ydinvoimaa halvemmalla.
Energia | Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydinvoima ja selvästi halvemmalla: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html?share=5898b13dc177a576704cb940efb2cd40
”Mielestäni olen oikeassa ja ydinvoima on edullisinta ja luotettavinta.”
Niin, tai sitten ei ole. Asia on monimutkainen.
Muutama asia on kuitenkin varma, ja ne eivät kumpikaan ydinvoimaa erityisemmin mairittele:
1. Ydinvoima on täysin riippuvaista ulkomailta tuodusta polttoaineesta, uraanista. Ilman sitä ydinvoimalat ovat yhtä tyhjän kanssa. Tuotto 0 W sen jälkeen kun polttoaine on loppunut. Eli se siitä luotettavuudesta pitkän kriisin iskiessä.
2. Ydinvoimalat ovat pistemäisiä ja suuria tuotantolaitoksia, jotka yhtäkkisesti vikaantuessaan aiheuttavat valtakunnallisen sähköverkon häiriön, varsinkin Olkiluoto III. Valtakunnan verkon romahtamista suojaamaan on jouduttu tekemään kallis järjestelmäsuoja. Sekään ei valitettavasti riitä silloin, jos kaikki Olkiluodon kolme reaktoria tipahtavat verkosta yhtä aikaa. Siihen tarvitaan vain yksi ohjus.
Eli se siitä luotettavuudesta #2.
Hajautettu, ulkomaisista polttoaineista mahdollisimman riippumaton energiantuotannon järjestelmä on järkevämpi niin rauhan kuin kriisienkin aikana. Tuuli- vesi-, biokaasuturbiini- ja aurinkovoimatuotantoa ym. ei Putinin kaltainen vihamielinen despootti saisi Suomesta pysäytettyä. Ydinvoimatuotannon saisi.
Ilmoita asiaton viesti
OL3 toimii Mankala periaatteella, joten se ei ole varsinaista pörssisähköä. Omistajat käyttävät osuutensa joko omissa sovellutuksissaan tai myyvät sen edelleen pörssiin.
OL3:n äkillisen tuotannosta putoamisen hoitavat omistajayhtiöt. On käyttöluvassa. Fingridin on kustannus luokkaa 1 M€/vuosi.
Kaikki teollisuus on vakuutettu ja OL3:n kohdalla kustannukset on mukana sähkön hinnassa.
Myös tuulivoimalat on vakuutettu. Eivät saisi muuten luottoa.
Kaikki kustannukset ovat nousseet. Uusi OL3 tyyppinen reaktori on kallis rakentaa, mutta sen suunniteltu käyttöaika on pitkä, mikä laimentaa investoinnin vaikutusta sähkön hintaan.
Vestaksen vuosiraportissa 2022 on laitetoimituksen hinnaksi kerrottu v. 2020 0,71 M€/MW ja v. 2022 1,15 M€/MW.
Maatuulivoiman kohdalla laitetoimituksen osuus on n. 75 % eli valmiin investoinnin hinnaksi tulee 1,53 M€/MW vuoden 2022 hinnoilla.
LUT tutkimuksessa vastaava oli 1,36 €/MW.
Ydinvoimaloissa käytettävä polttoaine on aivan kansainvälinen, kaupallinen tuote. Saa esimerkiksi Ruotsista. Eiköhän Suomen laitoksilla ole parin vuoden varastot olemassa. Itse reaktorissa on vuoden tarpeet.
Suomessa kulutetaan uraania n. 500 t/v. Terrafame tuottaa tällä hetkellä uraania n. 250 t/v sivuvirrasta. Terrafame ei tee valmista polttoainesauvaa.
Kaikki on mahdollista. Meteori voi iskeä Olkiluotoon jne.
Sinä puhut jatkuvasti kalliista järjestelmäsuojasta OL3:n kohdalla. Se on hoidossa eikä ole kallista. Paitsi omistajille, jos laitos putoaa pois verkosta.
Ja tämä ohjusjuttu on aivan absurdi. Asia on nimenomaan päinvastoin. Tuulivoimalat ovat erittäin haavoittuvaisia hyökkäyksille. Yksi hävittäjäpommittaja panee kylmäksi montaa tuulivoimala-aluetta vain tuhoamalla niiden päämuuntajan yhdellä ohjuksella.
Silloin kun ammutaan ohjuksia ydinvoimalaan, on helvetti irti eikä niitä sähkönkäyttäjiäkään ole liiaksi.
Vertaa Ukrainaa ja kysy itseltäsi, mihin ne ohjukset on tähdätty?
LUT tutkimuksessa ydinvoiman oheiskustannukset ovat 0,3 €/MWh.
Maatuulivoiman vastaava on 15 €/MWh.
Teksasin Big Freeze talvena ainoat luotettavat voimantuottajat olivat ydinvoima ja kivihiilivoima.
Ilmoita asiaton viesti
”Silloin kun ammutaan ohjuksia ydinvoimalaan, on helvetti irti eikä niitä sähkönkäyttäjiäkään ole liiaksi.
Vertaa Ukrainaa ja kysy itseltäsi, mihin ne ohjukset on tähdätty?”
Sähkölinjoihin, -laitoksiin ja muuntamoihin. Siksi kirjoitinkin iskusta LINJOIHIN, en itse laitoksiin. Olkiluodossa kolmen reaktorin tuotanto lähtee todennäköisesti yhtä päälinjaa ulos. Jos näin on, se on yksi ohjus ja reaktoreista ei mene watin wattia valtakunnan verkkoon. Tuollaiseen tiputukseen ei myöskään mikään järjestelmösuoja riitä, vaan se on koko verkko kyykyssä. Loviisaan ohjus vastaavaan ulosvientilinjaan niin koko Suomen ydinvoimatuotanto on pois pelistä.
Jos tässä on joku on absurdia, on olettaa että pitkin länsirannikkoa ja Lappia hajautettu tuulivoimatuotanto olisi kaikki muutaman muuntamon varassa. Suomessa on noin 1400 tuulivoimalaa, ja ne ovat yleensä 1-20 myllyn ryhmissä. Muuntamoita on siellä täällä, ja niitä on ihan takuuvarmasti enemmän kuin ydinvoimaloista lähteviä päälinjoja. Tuulivoimaryhmän tiputtaminen verkosta ei myöskään aiheuta valtakunnan verkon kyykkäämistä, toisin kuin useamman ydinvoimalan samanaikainen tuotannon katkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olet koskaan ajanut olkiluodon tietä olkiluotoon, niin ymmärrät varmaan, että siirtolinjojen tuhoaminen ohjuksella jostain satojen kilometrien päästä ei todellakaan ole mitään helppoa touhua tai sitten hyttysen silmään osuminen kiväärillä 100km päästä on maailman helpoin temppu.
Voimalinjan tuhoaminen on helppoa siinä vaihteessa kun sen juurelle pääsee. Mutta siinä vaiheessa kaikki muutkin tuhotyöt on helppoja, jos vihollinen pääsee paikan päälle.
Jos otetaan ohjus ja ammutaan se voimalinjan sijaintipaikalle vaikka olkiluodossa, on osuttava suoraan yhteen tolppaan täydellinen osuma ja siltikään sen sortuminen ei ole varmaa tai jos ohjus osuu yhteen johtimeen se menee poikki, muttei tuhoa siirtolinjaa vaan lisää vikaantumisen riskiä.
Toisaalta tuulivoima on täydellisen riippuvainen siitä samasta siirto infrasta ja tuulivoima ei yksinään synkronoidu tai tuulivoimalat eivät kykene synkronoimaan sähköverkkoa.
Jos oikeasti halutaan vaikeuttaa sähkön siirtoa ja aiheuttaa vaikeuksia siellä missä sähköä kulutetaan, niin aika helppoa on tuhota kytkinlaitoksia eteläsuomessa ja se on sen jälkeen aivan sama, millä sitä sähköä tuotetaan, koska se ei siirry sinne missä kulutus on.
Kannattaa oikeasti katsoa fingridin sivuilta, missä meidän 400kV siirtolinjat menevät ja kuinka monta niitä on. Kun ne on poikki, niin on aivan sama millä sitä sähköä tuotetaan, koska kulutus ja tuotanto eivät kohtaa niiden katkeamisen jälkeen. Ja siirtolinjakin on puhtaasti metalliromun arvoista, jos kytkinlaitosta ei ole.
Tarvitaan vain yksi ohjus tien 101 vieressä olevaan rakennukseen ja pääkaupunkiseutu on pimeänä…
Mutta siirtolinjat kun pilaavat tsadilaisten luontokokemuksen ja näyttävät rumilta, niin niitä ei voi rakentaa ihan niin paljoa kuin tarvittaisiin toimitusvarmuuden puolesta.
Ps. olkiluodon tuotanto ei todellakaan lähde yhtä linjaa pitkin ulos, vaan isoja siirtolinjoja on itseasiassa 18 kappaletta. Pikkuisia onkin sitten tusinoittain…
Kytkinkentätkin on hajautettu ja 10km jälkeen kaikki hajoaa kuin varpus parvi.
Kyllä suomessa on otettu oppia jugoslavian sodasta aika paljon…
Ilmoita asiaton viesti
#1
Ydinpolttoainetta voidaan varastoida hyvin suuria määriä pienillä kustannuksilla ja poikkeustilassa palamaa voidaan kasvattaa hyvin paljon, jolloin reaktoriin ladattu annos riittää useiksi vuosiksi pidempään kuin normaalitilassa IAEA sallisi sääntöjensä mukaan.
Normaali palama on 3% luokassa, jottein ydinaseisiin kelpaavaa plutoniumia kertyisi liikaa helpottamaan y-aseiden tekemistä.
Lisäksi suomessa on uraania ihan omasta takaa, enkä puhu talvivaarasta. Vihjeenä askola ja paukkajavaara.
#2
Kaikki järkevät sähköntuotantolaitokset ovat suhteellisen pistemäisiä, kuten vesivoimalat. Myöskään sähkönsiirtämien infraa ei kannata rakentaa siten, että kaikkea voidaan siirtää kaikkialle ihan kustannus syistä.
Olkiluodon järjestelmäsuoja on seuraus pelkästään siitä, että olkiluoto (1/2/3) vastaa hämmentävän suuresta osasta suomen sähköntuotantoa ja siirtolinjojen vikaantuminen vaikkapa myrskyn vuoksi aiheuttaa tarpeen järjestelmäsuojalle.
Mutta esimerkiksi nopea taajuusreservi on taas puhtaasti sattumavoiman (tuulivoima) seuraus, koska tuulivoimaloilla ei ole inertiaa suojaamaan niiden tuotantoa.
https://www.fingridlehti.fi/mita-on-inertia/
Se, miksi olkiluodossa on suomen suurimmat sähköntuotantoyksiköt on puhtaasti politiikan seurausta ja siitä voidaan katsoa eräiden tiettyjen puolueiden edesottamuksia parin vuosikymmenen aikana, jolloin heidän mielestään ei ollut mitään riskiä huoltovarmuudelle.
Näiden puolueiden äänestäjille sähkö tulee töpselistä ja ruoka kaupasta…
Minulle sähkö tulee poikkeustilassa omasta generaattorista ja ruoka läheisiltä pelloilta, järvestä ja metsästä.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisäksi suomessa on uraania ihan omasta takaa, enkä puhu talvivaarasta. Vihjeenä askola ja paukkajavaara.”
Siitä että Suomen kallioperässä on uraania on vielä pitkä matka siihen että Suomessa valmistettaisiin itse polttoainesauvoja.
Polttoaineen varastointi ei sekään poista sitä tosiasiaa että Suomi on sen osalta riippuvainen ulkomaantuonnista. Erityisen veemäistä nykytilanteessa on se että Suomessa käytettävästä uraanista n. 40% tulee edelleen Venäjältä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, ymmärrän, että uraanimalmista on pitkä matka polttoainesauvaksi.
Mutta sen kustannus tai mikään vaikutus sähkön hintaan on y-laitoksessa liki naurettavan ja surkuhupaisan välimaastossa.
Fortumilla on vielä voimassa olevan sopparit venäläisten kanssa, mutta TVO hommaa polttoaineensa muualta euroopasta.
Ja vuosikymmenen polttoaineiden hankinta/varastointi ei ole kovin kummoinen temppu ei maksa kummoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta sen kustannus tai mikään vaikutus sähkön hintaan on y-laitoksessa liki naurettavan ja surkuhupaisan välimaastossa.”
Niinpä. Ydinvoimaloissa maksaa muut jutut huomattavasti enemmän, kuten rakentaminen ja käytetyn polttoaineen hautaaminen.
”Fortumilla on vielä voimassa olevan sopparit venäläisten kanssa, mutta TVO hommaa polttoaineensa muualta euroopasta.”
Kyllä. Ja ilmeisen hankala päästä noista Venäjän sopimuksista eroon kovin nopeasti. Fortumilla ei muutenkaan ole mennyt Venäjän bisneksen ihan putkeen. Jos lähtee mafiavaltion kanssa pelaamaan, jälki on sitä mitä nyt on havaittu. Kaikki meni. Toivottavasti myös Loviisan voimaloiden huolto voidaan jatkossa hoitaa niin ettei veli venäläisen tarvitse olla siinä kuviossa millään tavalla osallisena. Hankalaa, kun on voimalat mallia neuvostoliitto. Hilkulla oli, etteivät saaneet keploteltua tänne kolmatta laitosta. Hälytysvalojen olisi pitänyt vilkkua punaisella viimeistään siinä vaiheessa kun kävi ilmi että projektia rahoittaa Balkanin niemimaalle sijoitettu bulvaaniyritys ja Rajajoosepin rajanylityspaikalle alkoi lappamaan Keski-Aasialaisia pakolaisia. Ukrainan sota sai onneksi Suomen kiskomaan letkut irti siitä projektista.
”Ja vuosikymmenen polttoaineiden hankinta/varastointi ei ole kovin kummoinen temppu ei maksa kummoisesti.”
Kyllä, tuo on ehdottoman hyvä asia että polttoainetta voidaan varastoida pitkäksi aikaa kohtalaisen helposti ja edullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Niinpä. Ydinvoimaloissa maksaa muut jutut huomattavasti enemmän, kuten rakentaminen ja käytetyn polttoaineen hautaaminen. ”
Siellä maksaa melkoisesti kaikki nelinkertaisesti rakennettu ja tehtävät asiat, jotka varsinkin TVO tekee pelkästään turvallisuus edellä. Puhumattakaan siitä, mitä inhimilliset resurssit maksavat y-laitoksissa, missä työterveyshuolto on parempaa kuin missään muussa ammatissa.
Ydinjätteen loppusijoittamisen kustannuksista suurin tähän mennessä on ollut se tutkimustyö, jonka TVO/Fortum ovat maksaneet menneinä vuosikymmeninä.
Seuraavaksi suurin kustannus tulee olemaan vuoteen 2100 mennessä ne sadat kilometrit tunneleita, jotka louhitaan olkiluoduon uumeniin…
Mutta nekin on kerätty ydinsähkön kustannuksissa.
Ja mainitakseni, neuvostoliittolaista on hästholmenissa lähinnä reaktoriastia ja muutama muu vastaava asia, mutta kaikki huolto tapahtuu ihan muiden toimijoiden toimesta, kuin venäläisten. Kyllä siellä hääräävät suomalaiset yritykset, mutta yllättäen niitä ei mainosteta missään, eivätkä ne yritykset julkaise asioita missään naamakirjassa kuvien keralla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän Suomen sähköntuotanto / energiantuotanto on Suomalaisten itsensä käsissä, sitä parempi. Ja mitä vähemmän meillä on bisneksiä itäisen kleptokratian nykyhallinnon kanssa, sitä parempi.
Sähköntuontanto on jo nyt hyvällä mallilla, ja halpa hinta avittaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.
Nimimerkillä ”Sähkön hinta oli taas viime yönä miinuksella, ja ensi yönä se on hyvän aikaa nollissa”
https://sahko.tk/
Ilmoita asiaton viesti
Putkisen pääviesti on se että tuulivoima on sattumavoimaa jonka vuoksi pitää kuitenkin rakentaa säätövoimaa koska aina ei tuule, eikä varsinkaan tasaisesti.
Sähköverkkohan tarvitsee, kuten hyvin tiedämme, tasaista syöttöä jotta jännite pysyy riittävän korkeana.
Putkinen on aivan oikeassa, tuulivoima on sattumavoimaa jonka rakentaminen on haitallista ja tulee tolkuttoman kalliiksi veronmaksajille sekä tukien muodossa että sähkön hinnassa.
Blogistin todistelu ”Talvella tuulee enemmän kuin kesällä” ei poista näitä faktoja mihinkään.
Tässä alkeiskursseja aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU
Ilmoita asiaton viesti
Sikäli olet oikeassa, että kokonaisuuden kannalta yksittäisen energiatuotannonmuodon hinta ei kerro koko energiajärjestelmän hintaa. Siinä olette Putkisen kanssa väärässä, että tuulivoima tulisi kalliiksi veronmaksajille.
Tässä jatkokurssi aiheesta;
https://doi.org/10.1109/ACCESS.2022.3193402
Ilmoita asiaton viesti
Et ehkä ymmärtänyt täysin kommenttiani, tarkoitin luonnollisesti veronmaksajilla myös kuluttajia jotka ovat käytännössä sama asia. Miksi pitää rakentaa tuulivoimaa koska kuitenkin pitää rakentaa toinen varavoimajärjestelmä tuulivoiman lisäksi? Miksei rakenneta esim. ydinvoimaa tarpeeksi jolloin elinympäristöä ja maisemaa pilaavia tuulivoimapuistoja ei tarvittaisi laisinkaan? Kuluttajathan, siis sähkön tatvitsijathan laskun maksavat joka tapauksessa. Nuo lobbareiden verkkosivut eivät asiaa muuksi muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä ymmärsin vallan hyvin. Mitä sinä et nähtävästi ymmärtänyt oli, että linkkini ei ohjannut ”lobbareiden verkkosivuille” vaan tieteelliseen literature review -artikkeliin.
Tuulivoima on osa energiajärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta, ei siinä tarvita ”toista varajärjestelmää”. Ja tuo kokonaisuus käsittää myös muun energiantarpeen kuin sähkönkulutuksen, siis liikennepolttoaineet, ruoantuotannon, teollisuuden, lämmityksen yms. Ydinvoiman suurin ongelma on rakentamisen kalleus ja hitaus.
Ilmoita asiaton viesti
Toimit itse haitallisen sattumavoiman puolestapuhujana. Sattumaako?
Näitä ”tieteellisiä” artikkeleita on netti täynnä. Uskokoon ken haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Toimit itse haitallisen sattumavoiman puolestapuhujana.”
Siis mitäh? Minä en muuta ole tehnyt kuin yrittänyt nostaa tieteellisesti perusteltuja argumentteja keskusteluun. Mistä me sitten ammentaisimme tietoa, jos emme tieteestä? Raamatustako?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo linkkaamani videosarja,”Tuulivoima – Pelastus vai tuho” kertoo riittävällä tieteellisellä tarkkuudella tuulivoiman haitallisuudesta. Sarja on kolmiosainen ja suosittelen katsomaan kaikki osat.
Tässä vielä linkki kertauksen vuoksi ensimmäiseen osaan, ”Uhka Ihmiselle”:
https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU
Kaksi muuta osaa ovat
Tuulivoima & Ympäristö :
https://www.youtube.com/watch?v=7lI7hnF6zbU&t=0s
Tuulivoima & Kestävä Kehitys:
https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs&t=0s
Tieteestä kun puhutaan niin mikä olikaan Suomen osuus maailman hiilidioksipäästöistä? Onko hiilidioksidi vaarallinen kasvihuonekaasu? Hyödymmekö hiilidioksidista ja miten? Seuraako ilmaston lämpeneminen/kylmeneminen luonnollisia syklejä vuosisatojen, -tuhansien, -kymmenien tuhansien vuosien aikajanalla? Ovatko vastaukset tieteellisesti todistettuja faktoja vai manipuloituja lätkämailateorioita?
Onko tuulivoiman rakentamisessa Suomeen siis mitään järkeä, kustannuksista piittaamatta?
Ilmoita asiaton viesti
”Tieteestä kun puhutaan niin mikä olikaan Suomen osuus maailman hiilidioksipäästöistä?”
Suomi on pieni maa.
”Onko hiilidioksidi vaarallinen kasvihuonekaasu?”
Kasvihuonekaasu, kyllä. Vaarallinen on tässä yhteydessä huono termi, sanoisin mielummin että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on haitallinen.
”Hyödymmekö hiilidioksidista ja miten?”
Ilmastonmuutoksen haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt.
”Seuraako ilmaston lämpeneminen/kylmeneminen luonnollisia syklejä vuosisatojen, -tuhansien, -kymmenien tuhansien vuosien aikajanalla?”
On olemassa luontainen, syklinen ja ei-syklinen ilmaston muuttuminen eri syistä, ja sitten on ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos. Kaikki vaikuttavat samanaikaisesti, mutta ihmisperäisen voimakkuus tällä hetkellä on ylivoimaisesti suurin.
”Ovatko vastaukset tieteellisesti todistettuja faktoja”
Kyllä ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Osatotuuksia, saivartelua ja suoranaista puppua. No, muuta en kyllä odottanutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Osatotuuksia, saivartelua ja suoranaista puppua. No, muuta en kyllä odottanutkaan.”
Tarkenna toki, mikä Kalevin kirjoittamista asioista oli ”osatotuuksia, saivartelua tai suoranaista puppua”. Jos lähtökohta on että tieteellinen tieto on mielestäsi jotain edellä mainituista, keskustelu kanssasi on täysin turhaa. Ajanhaaskausta. Yhtä hyödyllistä kuin väitellä siitä onko kuu juustoa vai ei, kun se jonkun mielestä näyttää juustolta. Mielipiteitä voi asioista olla vaikka minkälaisia, mutta tieto on tietoa. Tieteellinen tieto on luotettavinta tietoa mitä on saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroppa ensin mitä mieltä olet linkkaamistani videoista. Sen jälkeen kommentoinet ystävällisesti vaikkapa arvoisan Blogisti A. Ollilan kirjoituksia kuten:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ilmaston-lampotilan-pitkan-aikavalin-vaihtelut-ja-niiden-syyt/
ja
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/maanantain-ilmastohauskuutus-michael-mann-media-vastaan-ipcc/
ja
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/kynnan-ipccn-harilla-ja-osoitan-ipccn-tieteen-kohtalokkaat-virheet/
Toinenkin arvoisa Blogisti, J. Aro on kirjoittanut samasta aiheesta. Voisit ehkä kommentoida esimerkiksi tätä kirjoitusta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arojouni/kasvihuonekaasujen-lammittavan-vaikutuksen-liioitteluun-johtaneet-syyt-ovat-selvinneet/
Nämä kirjoitukset liittyvät aiheeseen saumattomasti koska koko IPCC:n raportointi, johtopäätökset ja suositukset ovat tieteellisen konsensuksen tulosta. Tiedettä, johon ilmeisesti viittaat, IPCC ei edusta.
Kun katsot videot ja luet ym. kirjoitukset saat vastaukset kysymyksiisi. Odotan innolla kommenttejasi.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedettä, johon ilmeisesti viittaat, IPCC ei edusta.”
Tämä on absurdi väittämä. IPCC:n raportteja kirjoittavat täsmälleen samat tutkijat, jotka sitä tiedettäkin tekevät.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedettä, johon ilmeisesti viittaat, IPCC ei edusta.”
Tuo riittää. Ei ole tarvetta avata yhtään lähettämääsi videota, blogistin mielipidekirjotusta, tai muutakaan. Ei minulla eikä muillakaan.
Tai no, jos salaliitot ynnä muut tieteeseen perustumattomat häröilyt kiinnostavat niin mikäs siinä. Et ole ensimmäinen, etkä varmasti viimeinen ihminen joka väittää tietävänsä asioista enemmän kuin ne jotka noita asioita ammatikseen tutkivat, eli tieteilijät. Jos sinulla ei ole tarjota asioille tieteellistä taustaa, tämä keskustelu oli tässä. Ja kun näyttää vahvasti siltä että ei ole, niin tämä todellakin oli tässä. Älä kommentoi, äläkä varsinkaan spammaa enää yhtään tuota soopaa tähän keskusteluun, kiitos. Minulla on parempaakin tekemistä kuin väitellä tieteenvastaisten hörhöjen kanssa ”onko kuu juustoa vai ei”.
Ilmoita asiaton viesti
Onnea valitsemallasi tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä. Kohtalaisen työlästä yksin oikoa kaikkia tuulivoimaan liittyviä vääriä käsityksiä, kuten tuo harmillisen sitkeä luulo siitä että tuulivoima olisi tukien varassa tapahtuvaa toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Verokassasta on maksettu sattumavoimatukiaisia jo yli 1.5 MILJARDIA, aika kallista sattumanvaraista sähköä. Ja lisää palaa vielä miljarditolkulla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Vertailun vuoksi Olkiluoto III:n kokonaiskustannus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushauta mukaan laskettuna on noin 14 miljardia. Kyseessä on eri arvioiden mukaan maailman 8. – 10. kallein rakennusprojekti ja maailman kallein hauta.
Siksi maalituulivoimalla tuotettu sähkö on edullisempaa, ja edullisemmaksi käy. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ydinvoimasta. Pienoisreaktorit kuulostavat ajatuksena hyvältä, mutta ydinvoiman kohdalla kustannukset nousevat suhteessa laitoksen kokoon: Euromäärä per tuotettu megawatti on pienessä laitoksella suurempi, eli vaikka pienempi laitos saadaan nopeammin tuotantoon, sillä tuotetaan kalliimpaa sähköä.
Mitä mieltä muuten olet siitä että Suomen ydinvoimalat ovat täysin riippuvaisia ulkomailta tuotavasta ydinpolttoaineesta? Talvivaarasta saadaan uraania joskus, ja se riittää yhden reaktorin tarpeisiin.
Ukrainan sodan olisi luullut opettaneen, ettei energiantuotannossa kannata olla riippuvainen ulkomaista. Se ei myöskään ole fiksua että sähköverkko on riippuvainen muutamasta isosta ja pistemäisestä tuotantolaitoksesta: niiden tuotanto on helppo saada nolliin tarkalla ohjusiskulla ulossyöttölinjaan. Suomessa tuo tarkoittaa kahta suurta sähkölinjaa. Toisin on ympäri maata hajautetun sähköntuotannon kanssa. Sitä eivät saa vihamieliset diktaattorit pysäytettyä lähellekään yhtä helposti.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko verokassasta meni olkivuoto III rakentamiseen?
Sattumavoima on täysin riippuvainen tasaista voimaa tekevien laitosten inertiasta. Ne kun lopetetaan niin sähköverkko on nurin joka toinen päivä.
Ilmoita asiaton viesti
”Paljonko verokassasta meni olkivuoto III rakentamiseen?”
Loppupeleissä lähes kaikki raha on peräisin ihmisten työllään tekemästä rahasta. TVO:ssa on mukana 131 kuntaa, ja kunnat toimivat ihmisten ja yritysten verovaroilla sekä valtionavustuksilla. Jotka ovat yrityksiltä ja suomalaisilta kuluttajilta veroina perittyä rahaa.
Eli kyllä sinne Olkiluoto kolmoseen on verovaroja mennyt aivan kuten aikaisempiinkin ydinvoimaloihin. Osa kuluista on katettu lainarahalla, joka maksetaan takaisin – yllätys yllätys – kuluttajilta kerätyllä rahalla.
Oliko sinulla tälle ydinvoiman rahoitukselle joku muu rahoitustapa mielessä kuin veronmaksajilta/kuluttajilta tuleva raha? Kerro toki jos on.
https://www.tvo.fi/yhtio/talousjarahoitus.html
”Sattumavoima on täysin riippuvainen tasaista voimaa tekevien laitosten inertiasta. Ne kun lopetetaan niin sähköverkko on nurin joka toinen päivä.”
Kuka täällä on väittänyt että tasaista voimaa tekevät laitoksen pitäisi ”lopettaa”? En minä ainakaan.
Lopeta siis olkiukon hakkaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman ja muun säästä riippuvaisen ”sattumavoiman” ongelmat alkavat korkean penetraatioasteen (n. 20%) jälkeen.
Esim. Saksassa tuulivoiman osuus on 22% sähkön tuotannosta.
”Most wind capacity is located in northern Germany, whereas most demand comes from metropolitan and industrial areas in the south and west of the country. Due to increased generation from wind and solar, network constraints preventing transmission from the north to the south, delays in grid expansion, and the fact that Germany has only one bidding zone, northern states are facing power surpluses and southern ones are experiencing deficits, an imbalance that will worsen as the last of the country’s commercial nuclear power plants in the south and northwest close and wind comes online in the north. The imbalance has resulted in “re‑dispatch” measures in the south (where grid operators order power stations to ramp up output to compensate for procured electricity that cannot make it south) and curtailment in the north (where grid operators order generators to shut down to avoid congestion), costing consumers hundreds of millions of euros annually.”
Suomessa ollaan jo aivan samassa tilanteessa. Länsirannikon kantaverkko paukkuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa ollaan jo aivan samassa tilanteessa. Länsirannikon kantaverkko paukkuu.”
Lisää uhkakuvia. Ja samaan aikaan kantaverkon toimintavarmuudesta vastaava Fingrid sanoo että homma on hallinnassa.
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/sahkomarkkinat/fingrid_verkkovisio.pdf
Hmm. Kumpaakahan sitä taas uskoisi?
Ilmoita asiaton viesti
Ja vision tilalle viikon vanhaa faktaa.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2023/fingrid-varmistaa-sahkojarjestelman-ja-voimalaitosten-toimivuuden-rajoittamalla-toistaiseksi-uuden-tuotannon-liittamista-kantaverkkoon-lansirannikolla/
Ilmoita asiaton viesti
Eikä olekaan ihan pieni alue, koko rannikko maa-alueineen Porista Raaheen.
Tarkoittanee, ettei neljään vuoteen kytketä ensimmäistäkään myllyä verkkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarkoita ihan tätä.
Kellä on sopimus ennen 1.5.2023, kytketään, kun valmistuu.
Pidot sen kun paranevat.
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan toki, mutta on useita joilla on jo muut luvat kunnossa, mutta pääsyä verkkoon ei ole. Päälle vielä hankkeet.
Ilmoita asiaton viesti
Merkelin elinkeinoministerit kuuntelivat herkällä korvalla hiililobbya ja suurteollisuutta. Saksa hukkasi 10 vuotta.Maakaasu maksoi 2-3 sn/kwh, mutta uusiutuvan lisämaksu oli 6sn
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se ollut itse Merkel, joka kuunteli.
Uusiutuvan lisämaksu 60 €/MWh tuntuu kovalta Olisiko ollut kokonaishinta? Tuntuisi ihan realistiselta.
En tiedä, oletko huomioinut blogin kirjoittajan väitteet nolla-hintaisesta tuulisähköstä tulevaisuudessa?
Ihmettelen suuresti, mihin perustuvat.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä, oletko huomioinut blogin kirjoittajan väitteet nolla-hintaisesta tuulisähköstä tulevaisuudessa?
Ihmettelen suuresti, mihin perustuvat.”
Perustuu siihen, että lähes ilmaisen/ilmaisen/negatiivisen sähkönhinnan päiviä tulee enemmän, koska myös uutta tuotantoa (joka pääosin tuulivoimaa) tulee todella nopeaan tahtiin, ja ”ylimääräiselle” sähkölle ei ole vielä saatu rakennettua kulutus/varastointikapasiteettia riittävästi. Tarkoittaa käytännössä sähkö kemikaaleiksi -teollisuutta. Suomen tilanne on sähköntuotannossa hyvä, koska ydinvoiman, tuulivoiman, vesivoiman ja teollisuuden yhteistuotanto yltää yhä useampana päivänä sähkön ylituotantoon. Tätä tulemme näkemään jokaisena päivänä jolloin kaikki viisi reaktoria ovat normaalitoiminnassa ja muut tuotantomuodot tuottavat sähköä keskimääräisellä tasolla.
Norpoolin hinnoittelu menee käsittääkseni niin että sähkön hinnan määrittää kalleimman tuotantotavan hinta. Viime syksynä korkeat hinnat aiheutti maakaasun voimakkaasti kohonnut hinta. Nähtäväksi jää miten maakaasu ja sen futuurit vaikuttavat hintoihin ensi talvena. Olisi mainiota jos maakaasu saataisiin hinnoittelusta irti.
Tuulivoimatuotannon erittäin nopeasta lisääntymisestä yhtenä merkkinä on se että verkkojen siirtokapasiteetti ei tahdo pysyä tuotannon mukana.
Ydinvoiman kohdalla vastaavaa ongelmaa ei ole, koska verkosta huolehtivalla yhtiöllä on parhaimmillaan 19 vuotta aikaa valmistautua uuden voimalan valmistumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman käyttö- ja kunnossapitokustannus on n. 8 €/MWh.
Sen alle ei yksinkertaisesti kannata pyörittää, koska laitteisto kuluu rahassa enemmän kuin tuottaa. Toisin sanoen varastetaan tulevaisuudesta.
Korkeat hinnat maakaasulla ja kivihiilellä tuotetulle sähkölle on aiheuttanut CO2 päästömaksut. Suomessa kivihiilivoimaa on purettu vuosien saatossa (siis toimintakuntoista tavaraa).
1/2020 CO2-hinta oli n. 20 €/t ja 1/2023 CO2-hinta oli n. 90 €/t.
EU:n alkuperäinen tavoite oli, että vihersiirtymän tuotteet (vety, metanoli, jne.) saa tehdä ainoastaan suorakytkentäisenä, eli mallia Ranua. Ei siis kantaverkon kautta.
Lobbarit asialle ja taas mennään hakattuun metsään.
Nyt lisäverkkoja rakennetaan kalliisti, mutta eivät ole tulevaisuudessa kuin 10 % ajasta lähellä maksimikuormaa. Ei ole kovin viisasta.
Ehkei se 19 vuotta riittänyt?
”Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin”.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä, oletko huomioinut blogin kirjoittajan väitteet nolla-hintaisesta tuulisähköstä tulevaisuudessa?
Ihmettelen suuresti, mihin perustuvat.”
Ei se mitään tulevaisuutta ole. Pörssisähkön hinta tällä hetkellä huimat 0,21 snt/kWh. Viime yönä kävi taas miinuksella, ja ensi yönä on nollassa.
https://sahko.tk/
Ja tämä siitä huolimatta että yksi Suomen viidestä ydinvoimalareaktorista edelleen huoltokatkon takia pois pelistä.
Minkä tekijän ansiosta sähkö on tällä hetkellä Suomessa lähes ilmaista?
a) Naapurin Erkin
b) Koska ”pakkasella ei tuule”
3) Vesi- ja tuulivoimaa tulee Pohjolassa runsaasti
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ydinvoimat huolletaan silloin, kun ei ole suurempaa tarvetta sähkölle eli keväästä syksyyn.
Tällä hetkellä pohjoismaissa tuotetaan vesivoimalla n. 50% ja tuulivoimalla 25%. Suomessa ja Ruotsissa sähkön pörssihinta on n 10 €/MWh.
Keväällä Suomessa ja Ruotsissa ajetaan vesivoimaa myös mahdollisen tulvatilanteen mukaan. Tällä hetkellä Suomessa tehdään ylimäärin vesivoimaa, koska vesialtaat alkavat täyttyä. Sähkön siirtoa ajetaan Ruotsin kantaverkon rajoituksia vasten. Sähkönhinta On Jyllannissa ja Saksassa 120 €/MWh.
Sähkön riittävyys Huhtikuu- Lokakuu ei ole ollut koskaan mikään ongelma, mikäli vesivarastotot ovat korkealla.
Tällä hetkellä tuulivoiman tuotanto on tappiollista. Syöttötariffin piirissä olevat tietenkin pärjäävät 85,5 €/MWh hinnallaan. Mahtaa muita tuulivoiman tuottajia vituttaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällä hetkellä tuulivoiman tuotanto on tappiollista. Syöttötariffin piirissä olevat tietenkin pärjäävät 85,5 €/MWh hinnallaan. Mahtaa muita tuulivoiman tuottajia vituttaa.”
Niin, mahtaa tosiaan tympiä, kun muutamien miljoonien investoinnin takaisinmaksuaika pitenee.
Kuinkahan paljon mahtaa tympiä TVO:ta, jonka noin 5700 miljoonan euron investointi tuottaa lähes nollatulosta? Tykkäät laskeskella, niin haluaisitko kalkuloida kuinka pitkään menee siihen että Olkiluoto III maksaa itsensä takaisin tämän hetken 0,17 sentin kilowattihinnalla? Entäpä puolen yön aikaan alkavalla sähkön hinnalla, -0,01 snt / kWh?
https://sahko.tk/
Onneksi omistajina on Metsäyhtiöitä, jotka voivat käyttää halpaa sähköä itse. Kilpailuetu. Sähköyhtiölle kuten Fortumille lienee myös etua halvasta sähköstä, kun voi myydä sähköä kiinteän sopimuksen asiakkaille kalliimmalla. Pörssisähkö asiakkaiille nolla tai negatiivisen hinnan sähkön maksaminen on tietysti sitten vähemmän kannattavaa bisnestä.
Ja Suomen valtio tästä tilanteesta hyötyy, kun ”sattumavoima” yhdessä vesi- ja ydinvoiman kanssa jauhaa ylimäärin sähköä, jota myydä muille maille.
Sattumavoimasta puheen ollen, sattuu juuri nyt tuottamaan reippaasti enemmän sähköä kuin Suomessa kuin ydinvoima. 3,825 GW sattuu tulemaan tuulivoimaa. Ensi vuonna sattuu tulemaan enemmän. Ja sitä seuraavana vuonna sattuu tulemaan vielä enemmän. Jne, jne.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Jännää huomata, että eniten tuulivoiman vastustajia huolettaa onko tuulivoima kannattavaa. Mutta yhtään ei näytä huolettavan miten aivan jumalattoman kallis ydinvoimala saa maksettua itsensä takaisin nykyisillä sähkön hinnoilla.
Pitäisikö sitä yli oman kulutuksen tuotettua, erittäin edullista sähköä muuttaa johonkin myytävään muotoon ja pyrkiä saamaan tuloja Suomeen sitä kautta? Ainiin, sellaisia investointeja on Suomeen rakenteilla jo kymmenien ja taas kymmenien miljoonien eurojen edestä. Järkevää, paitsi tietysti viime vuosituhannelle jämähtäneiden jättiydinvoimaloiden ystävien mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
TVO eli Teollisuuden Voima (nimi kertoo jotakin!) toimii Mankala periaatteella eli omistajat ovat sitoutuneet ostamaan sähkön omakustannushintaan, ei markkina hintaan.
Jos TVO on asettanut OL3:n kuoletusajaksi 40 vuotta, on sen tuoma lisäkustannus siinä sähkön omakustannus hinnassa.
Miten Suomen valtio hyötyy, että myydään sähköä ulkomaille halvemmalla mitä on sen tuotantokustannus?
Sattumavoima = silloin kun tarvitaan, sitä ei ole, ja kun ei tarvita, sitä on.
Hieman kuin Simo Salmisen laulussa ”Nainen, Poliisi ja Taksi”.
Ei tässä mitään jännää ole. Kohta alkaa kauhea valitus ”kaikelle tuulivoimalle syöttötariffi, koska valtio ei ole tukenut riittävästi (melkein ehkä tulevaisuudessa markkinaehtoista) vetytaloutta”.
Investointi on kuluerä. Investoinnin tuotot ovat tuloa.
Valtio tukee rajusti näitä näitä ”myytävien muotojen” projekteja.
Esim. Harjavalta P2X, projekti 70 M€, valtion tuki 25,76 M€.
Varmaan samalla hyötysuhteella muutkin projektit?
Esim. Harjavallan tapauksessa on kyse vanhan, olemassa olevan teknologian ostosta ulkomailta ja asentamisesta Suomeen.
Taisi olla kyse äänten ostosta?
Mielestäni raha olisi pitänyt käyttää todelliseen teknologiakehitykseen Suomen opinahjoissa.
Mikäli puhutaan vedyn tuotannosta, on ydinvoima kokonaisvaltaisesti edullisin. Tutkittu juttu.
Milloinhan UPM lähtee tekemään vihreää vetyä? Vihreää sähköä pukkaa sellutehtaista ja Olkiluodosta ydinvoimaa.
Ja valtion tuet päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma tuossa on siirtolinjat eikä tuulivoima. Tanskassa järjestelmä on toiminut 100% tuulella, Etelä-Australiassa tuulella ja auringolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan näin?
Ilmoita asiaton viesti
https://reneweconomy.com.au/wind-power-meets-and-beats-denmarks-total-electricity-demand-two-days-in-a-row/
https://reneweconomy.com.au/south-australias-remarkable-100-per-cent-renewables-run-extends-to-over-10-days/
Ilmoita asiaton viesti
Ainakaan Tanskan kohdalla ei ollut näin.
https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/
Jyllannin sähköverkon stabiilisuuden hoitaa Saksan verkko ja Kööpenhaminan alueen hoitaa Ruotsin verkko.
Barsebäckin ydinvoimalan halusi alun perin Tanska varmistaakseen verkkonsa stabiilisuuden. Loppu onkin historiaa.
Australian linkistä sen verran, että esimerkkitapauksessa Victorian verkko on stabiloinut myös South Australian verkkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä stabiiliuden ylläpidosta ollut puhe vaan energiasta. Kuten oli myös lainauksessasi, jossa viitattiin riittämättömiin siirtolinjoihin.
Mitä tulee tasehallintaan, niin siinähän kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet yhteistyötä pitkään, eikä asialla ole sinänsä tekemistä tuulivoiman kanssa. Toki tuulen ja auringon osuuden kasvaminen kasvattaa tasehallinnan roolia. Jatkossa tuuli myös mahdollisesti siihen osallistuu.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2023/tuulivoima-reservimarkkinoille–pilottiin-valittu-kolme-tuulivoimatoimijaa/
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on nimenomaan verkon stabiilisuudesta taajuussuunnatun (invertteri) osuuden kasvaessa. Fingrid
”Kansainvälisen kokemuksen ja Fingridin havaintojen perusteella suuntaajateknologialla toteutettujen laitosten toiminta voi muuttua epävakaaksi, mikäli niiden osuus kokonaistuotannosta kasvaa alueellisesti suureksi. Epävakaus saattaa johtaa pahimmillaan laajaan sähköhäiriöön. Fingrid on tehnyt tiivisti yhteistyötä tuulivoimatoimijoiden kanssa ratkaisujen löytämiseksi. Ongelmien ratkaisu edellyttää muutoksia voimalaitosten ohjausjärjestelmiin sekä investointeja kantaverkkoon”.
Lisää historiaa: https://www.fingridlehti.fi/energiamurros-nakyy-kasvavina-reservien-tarpeina-ja-reservien-hankintakustannuksina/
Jos taajuussuunnattua sähköä on 100 %, verkko muuttuu labiiliksi.
Pohjois Ruotsin kantaverkon siirtokyky etelään laskee 70%:iin, kun vesivoimaa korvataan tuulivoimalla. Rakentavat lisää siirtokapasiteettia.
Viimeisin linkkisi käsittelee tuotannon ja kulutuksen balanssia, joka on eri juttu kuin kantaverkon toiminta ja siirtokyky.
Antamasi linkki Tanskan tilanteelle 27.5.2002 ”wind power alone 108 %”.
Tarkistin tilanteen:
-tuulivoima 85,7 %, 3569 MW
-lauhdevoima 14,3 %, 595 MW
-siirto Saksasta Tanskaan (Jyllanti) 1321 MW; AC, stabiloi
-siirto Ruotsista (SE4) Kööpenhaminaan 1067 MW; AC, stabiloi
-siirto Jyllannista Norjaan 685 MW, DC
-siirto Jyllannista Ruotsiin (SE3) 712 MW, DC
-siirto Kööpenhaminasta Saksaan 585 MW; AC, stabiloi
Eli ollaan kaukana 108 % tuulivoiman osuudesta. Bull Shit!
Kyseisenä päivänä Ruotsin ja Saksan AC stabiloi Tanskan kantaverkkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kysymys oli ”nimenomaan verkon stabiilisuudesta” niin sitten olisit voinut sanoa, että tässä on tarkoitus keskustella nimenomaan verkon stabiilisuudesta. Lainauksesi koski energian siirtoa.
Stabiiliuden hallinta toki on toinen asia. Vaikkapa Baltian maat ovat sen takia yhä edelleen kiinni Venäjän sähköverkossa, vaikka siellä tuulivoimaa ei juuri lainkaan ole. Jos katsot tuota Etelä-Australian esimerkkiä, siellä oli pientä kaasuvoimatehoa pidetty käynnissä nimeomaan stabiiliuden takia. Energian takia sitä ei olisi enää tarvittu.
Stabiillius pitää taata kaikilla aikatasoilla, millisekunneista viikkoihin ja kuukausiin. Aikatasosta riippuen, eri tekniikat ovat soveltuvia. Mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa stabiiliudelle uusiutuvat eivät aiheuta. Voit lukea asiasta lisää väikkäristäni sitten kun se julkaistaan 😉
Ilmoita asiaton viesti
Verkon kapasiteetti oli ”vanhaan hyvään aikaan” ihan riittävä tieto.
Taajuussuunnatun sähkön osuuden kasvaessa, tulee ongelmaksi verkon stabiilisuus ja sen hoitaminen.
Tuuli- ja aurinkosähkö kuuluvat tähän taajuussuunnattuun segmenttiin.
Tietääkseni on teknisesti mahdollista tehdä esim. tuulisähkön laitteisto siten, että ongelmaa ole. Mutta se kun maksaa ja tuulisähkö on kuulemma ilmaista!
Ohessa yksi ratkaisumalli. Vauhtipyörä USA:ta. Maksaja Fingrid?
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/uusi-tekninen-ratkaisu-tasapainottamaan-sahkoverkkoa-lansirannikolla/
https://www.ge.com/steam-power/products/synchronous-condenser
Ilmoita asiaton viesti
Joo, inertiaa tarvitaan tehotasapainon ylläpitoon millisekuntien ja sekuntien tasolla. Siihen löytyy virtuaaliratkaisuja myös vaikkapa ABB:ltä
https://new.abb.com/news/detail/96715/abbs-synchronous-condensers-restore-grid-inertia-in-two-major-european-projects
Kyllähän tällaiset nostavat kustannuksia verrattuna tilanteeseen, että tarvittava inertia olisi sisäänrakennettu tuotantoon. Mutta kuten jo varmaan miljoona kertaa olen sanonut, olennaista on koko järjestelmän kustannus, ei yksittäisen rakennuspalikan.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä viimeisestä lauseesta olen täysin samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Kalajoen Jylkän synkronikompensaattorin toimittaa GE.
Startti 2025.