Vastaus Juhani Putkisen esittämiin olkiukkoihin ja vääristelyihin tuulivoimasta

Tuulivoimaa vastustava Juhani Putkinen käyttää Uuden Suomen blogeissaan varsin arveluttavaa taktiikkaa: hän sallii bloginsa alle lähinnä omia väitteitä myötäileviä kommentteja, mutta poistaa hyvin nopeasti kommentit, jotka osoittavat hänen väitteensä joko kyseenalaisiksi tai täysin kuvitteellisiksi. Hän on poistanut esim. kaikki minun kirjoittamani kommentit, väittäen niiden olevan ”asiattomia”. Ne lukijat jotka ehtivät nähdä kirjoittamani kommentit ennen kuin Putkisen ”sensuuria” tietävät, että Putkinen valehtelee.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/valitettavasti-jotkut-yksinkertaiset-uskovat-vielakin-tuulivoimahuijareiden-valheita/

 

Tässä blogissa käsittelen Putkisen blogissaan esittämät väitteet yksi kerrallaan. Kirjoittamani blogin luettuanne ymmärrätte miksi Putkinen haluaa sensuroida minut ja vastaavat kirjoittajat: ei sen vuoksi että olisimme ”asiattomia”, vaan siksi että Putkisen väitteet ovat suurelta täyttä potaskaa ja olkiukkoja. Toisin kuin Putkinen, minä en poista kommentteja. Toisin kuin hän, toivotan myös Putkisen paikalle kommentoimaan. Minä en pelkää keskustella tosiasioista.

Aloitetaan käsitteestä olkiukko / olkinukke:

”Olkinuken perusmuodossa henkilö vääristelee toisen argumentteja ja kritisoi sitten tätä vääristelemäänsä näkökantaa. Toisessa olkinuken muodossa henkilö ei vääristele vastapuolen argumentteja, mutta hän valikoi toisen argumenteista kritisoitavaksi vain heikoimmat ja jättää vahvemmat argumentit huomiotta. Kolmannessa olkinuken muodossa henkilö keksii kokonaan kuvitteellisen vastapuolen ja sitten kumoaa hänelle itse keksimänsä heikot argumentit. Tällainen vasta-argumentointi alkaa usein sanoilla ”Jotkut väittävät, että…”, tai henkilö voi liittää väitetyt argumentit yleisluontoisesti johonkin poliittiseen vastapuoleensa.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Katsotaan sitten miten Putkinen aloittaa bloginsa (blogin otsikko):

”Valitettavasti jotkut yksinkertaiset uskovat vieläkin tuulivoimahuijareiden valheita”

Keitä mahtavat olla nuo Putkisen mainitsemat ”jotkut”, joita hän vieläpä haukkuu yksinkertaisiksi? Vaikuttaa olkiukolta, mutta katsotaanpa jos blogista löytyisi maininta ketä Putkinen tarkoittaa.

Putkinen aloittaa:

”On tietysti sekin mahdollista, että jotkut näyttelevät uskovansa niitä valheita, sillä kuuluvat verorahoista hyötyvien huijareiden joukkoon.”

Nyt menee jo monimutkaiseksi. Jotkut siis Putkisen mukaan mahdollisesti ”näyttelevät uskovansa tuulivoimahuijareiden valheita”, koska ”kuuluvat verovaroista hyötyvien huijareiden joukkoon”? Melkoisia syytöksiä. Jostain kumman syystä tässäkään yhteydessä ei tule tarkempaa mainintaa siitä ketä nämä ihmiset ovat. Ei mustaa valkoisella, ei todisteita, vain perusteettomia väitteitä. Haiskahtaa vahvasti olkiukolta.

Seuraavaksi Putkinen alkaa listata ”valheita”, joihin nämä mystiset, Putkisen otsikossa mainitsemat ihmiset hänen mukaansa ”uskovat”.

Väite numero 1:

  • ”Korkealla tuulee aina – siksi pitää rakentaa yhä korkeampia tuulivoimaloita, jotta tuulivoima tuottaa aina Suomessa sähköä”

Mielenkiintoinen väite. Kuka on väittänyt että ”korkealla tuulee aina”? Putkinen ei missään kohtaa blogiansa kerro kuka näin olisi väittänyt, tai edes että kuka tällaiseen kuvitteelliseen väittämään uskoisi. Kyseessä on siis klassinen olkiukko: keksitty heikko argumentti ja keksitty vastapuoli. Putkisen blogi on lähes kokonaisuudessaan näiden olkiukkojen hakkaamista. Kun tuohon yhdistetään se tosiasia että Putkinen poistaa blogistaan kaikki hänen halpamaisen vääristelyn paljastavat kommentit, voi todeta että kyseessä on todella raukkamainen toiminta.

Osoittaakseen että Putkinen ei ole itse se joka valehtelee, hänen täytyisi tehdä seuraavat asiat:

  1. Tuoda blogiinsa (tai tähän blogiin) todisteita siitä, että joku on todella väittänyt että ”Korkealla tuulee aina”. Suora lainaus tai lainauksia (koska blogin otsikossa puhutaa monikossa) väitteestä ja linkki lähteeseen.  Jos näin ei tapahdu, on selvää että Putkinen valehtelee itse.
  2. Tuoda blogiinsa (tai tähän blogiin) todisteita sille, että on todellisia (eikä kuvitteellisia) ihmisiä, jotka edellä mainittuun väitteeseen uskovat. Suora lainaus ja linkki lähteeseen. Jos näin ei tapahdu, on selvää että se Putkinen valehtelee myös tästä. Tai ainakin luulee ihan mitä sattuu.

Putkinen näyttää viljelleen samaa olkiukkoa myös muualle, esim. tänne:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/juhani-putkinen/korkealla-tuulee-aina/

Joko Putkinen ei ole ymmärtänyt miksi tuulivoimala napakorkeus pyritään asettamaan korkealle, tai sitten hän yrittää tahallaan vääristellä asiaa. Niin tai näin, ei tuo Putkisen kannalta hyvältä näytä.

Tässä Putkinen sitten hakkaa loihtimaansa olkiukkoa:

”Todellisuudessa niitä hirveän korkeita uusia hienoja tuulivoimaloita on rakennettu Suomeen jo varsin huomattava määrä ja silti tuulisähkön tuotanto tehona (MW) tiettynä ajankohtana on käytännössä täysin olematon, vaikka tuulivoiman kapasiteetti Suomessa on valitettavasti jo yli 5637 MW.”

Todellisuudessa uudet, korkeammat tuulivoimalat tuottavat enemmän kuin vanhemmat, pienemmät, matalammalla ja huonommalla tekniikalla varustetut voimalat:

”Voimaloiden kapasiteettivaikutus tulee todennäköisesti muuttumaan Suomessa tänne rakennettavien korkeampien ja paremmin tuottavien voimaloiden myötä. Jenni Latikka Ilmatieteenlaitokselta kertoo, että kasvavat voimalakorkeudet kasvattavat myös tuulivoimaloiden tuotantolukemia, sillä tuulisuus lisääntyy ylöspäin mentäessä vauhdilla. ”Napakorkeuden muuttuessa 100 metristä 150 metriin keskimääräinen tuulen nopeus helmikuussa lisääntyy 15 %. Tämä vastaa tuulivoimalan tuotannossa yli 40 % kasvua”, summaa Latikka.”

https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/tuulivoima-tuottaa-eniten-talvella.html

Tässä Putkiselle ja muillekin asiaa ymmärtämättömille vielä varmuuden vuoksi rautalankaa aiheesta: tuulen voimakkuus on faktuaalisesti suurempi korkealla maanpinnasta kuin aivan maanpinnassa. Ei siellä korkeallakaan AINA TUULE, mutta siellä tuulee keskimäärin paljon enemmän kuin maanpinnassa, koska maanpinnan lähellä on metsää, maastonmuotoja ynnä muita esteitä tuulta vähentämässä. Siksi tuulivoimaloiden napakorkeus kannattaa asetttaa mieluummin korkealle kuin matalalle. Ei kovin monimutkainen asia, mutta tutkittu fakta. Tämän voi tarkistaa esim. Putkisen parjaamsta Suomen tuuliatlaksesta (sivut 11-14): https://expo.fmi.fi/aqes/public/Tuuliatlas_yhteenvetoraportti.pdf

Väite numero 2: 

  • ”Suomen Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas on valhetta (petosta) alusta loppuun. Siellä nimittäin annetaan eri paikkoihin simuloituja keskimääräisiä tuulennopeuksia – mutta jätetään kertomatta, että on pitkiä aikoja, jolloin tuulivoima Suomessa ei tuota sähköä ainakaan mainita saakka.”

Kova väite, joka ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Siis se, että Tuuliatlaksen tulokset olisivat ”valhetta ja petosta alusta loppuun”. Tuuliatlaksen tarkoitus on ollut selvittää keskimääräistä tuulen nopeutta eri puolella Suomea eri korkeuksissa, ja sen selvitys myös tekee. Jos Putkisen mainitsemat ”pitkät ajat, joilloin tuulivoima Suomessa ei tuota sähköä ainakaan mainita saakka” olisivat valitsevaa todellisuutta ja tuulivoimatuotannon kannalta merkittävä asia, ne myös näkyisivät keskituulen tilastoissa. Vaan kun eivät näy, eivätkä siten myöskään ole merkittävä asia. Palaan tähän asiaan heti seuraavan väitteen ohessa.

Tuuliatlaksesta vielä: Jos Putkinen on sitä mieltä että tuuliatlas ei kerro riittävän hyvin missä Suomessa tuulee ja kuinka kovaa, Putkinen on hyvä ja tuo esille mielestään parempaa dataa tarjoavan lähteen. Saa suorittaa.

 Väite numero 3: 

  • ”Talvella tuulivoimalla tuotetaan sähköä enemmän kuin kesällä – jätetään kertomatta, että talvella on pitkiä ajanjaksoja, jolloin tuulivoima ei tuota sähköä ainakaan mainita saakka, se on valehtelua, jopa petosta”

Kyseessä on siis toinen väite, joka perustuu samaan argumenttiin. Että samalla kun kerrotaan fakta että Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä (mikä on siis tosiaankin fakta) ”jätetään kertomatta, että talvella on pitkiä ajanjaksoja, jolloin tuulivoimaa ei tuota sähköä”.

Höpsistä Putkinen. Sinä itse poistit blogistasi kommentin, jossa kysyin sinulta milloin viimeksi Suomessa on talvella ollut koko maan kattanut pitkä, viikon tai kaksi kestänyt kireän pakkasen ja heikon tuulen kausi. Miksi et halua vastata kysymykseen?

Minä tiedän miksi Putkinen välttelee aihetta. Koska vallitsevassa todellisuudessa, eli varsinkin talvisin lämpimämmäksi muuttuneessa ilmastossa Putkisen mainitsemat pitkät pakkasjaksot loistavat poissaolollaan. Ne ovat käyneet harvinaisiksi, lyhentyneet, ja monena talvena niitä ei ole ollut lainkaan. Muutamana talvena terminen talvi ei ole meinannut alkaa ollenkaan:

”Talvena 2007-2008 termisen talven määrittäminen oli erityisen hankalaa. Lopulta esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä vuorokauden keskilämpötila pysytteli nollan alapuolella 9 vuorokautta maaliskuun loppupuolella (19.-27.3.2008). Talvella 2019-2020 ei kunnon talvea esiintynyt lainkaan maan etelä- ja länsiosassa. Etelässä terminen talvi oli helmikuun lopulla ja kesti vain 5 vuorokautta (25.-29.2.2020).”

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Toinen seikka, mistä Putkinen on ymmärrettävän haluton keskustelemaan on se, että miten on mahdollista että Fingrdin ylläpitämät tuulivoimatuotannon tilastot näyttävät joka talvi suurempia tuotantolukuja kuin kesällä, vaikka Putkisen väittämää mukaillen Suomessa on talvisin merkittävän usein kovan pakkasen tuulettomia (eli tuulivoimatuotantoa vähentäviä) jaksoja. Molemmat asiat eivät voi olla yhtä aikaa totta.

Fingridin tilastot eivät valehtele, eikä Putkinenkaan periaatteessa: pitää paikkansa että talvella laaja korkeapaineen selänne aiheuttaa Suomeen usein kovaa pakkasta ja tuulten tyyntymisen. Sitä mitä Putkinen ei kuitenkaan näytä ymmärtävänä (tai ymmärtää, koska ei halua keskustella aiheesta), on se että noita korkeapaineen aiheuttamia, pitkien paukkupakkasten tyyniä säitä on Suomen talvissa nykyisin harvoin, jos koskaan. Pyysin Putkista kertomaan milloin viimeksi Suomessa oli hänen mainitsema pitkä pakkasjakso. Ei tullut vastausta. Putkinen ei ilmeisesti halua uskoa että ilmastomme ja varsinkin talvet ovat lämmenneet. Tuo lämpeneminen on tuonut mukanaan talvikuukausille kovemmat tuulet, ja sitä myöten enemmän tuulivoimatuotantoa.

Vielä yksi pointti: Suomen sähkön riittävyydestä huolehtiva viranomaistaho Energiavirasto tietää, että Putkisen maalailemat uhkakuvat sähkön loppumisesta talvipakkasilla eivät ole vallitsevaa todellisuutta. Tämän asian vahvistaa todeksi se, että Suomessa ei ole tällä hetkellä tarvetta sähkön tehoreserville – tehoreservissä ei ole yhtään laitosta, jota käytettäisiin apuna sähköpulan iskiessä. Sähköpulaa ei toisin sanoen pidetä todennäköisenä. Edellisen kerran tehoreserviä on käytetty Suomessa 13 vuotta sitten, talvella 2009-2010.

”Energiavirasto on valmistellut oheisen päätösluonnoksen tarvittavan tehoreservin määrästä. Luonnoksessa virasto esittää, että tehoreserviä ei hankita tehoreservikaudelle 1.11.2023–31.10.2024.”

https://energiavirasto.fi/-/kuuleminen-paatosluonnoksesta-tehoreservin-maaraksi-kaudelle-1.11.2023-31.10.2024

Tässä tätä Putkisen blogissaan harrastamaa maalailua:

Oleellisinta olisi ymmärtää, että joka ainoa hetki (tunti, minuutti) Suomessa täytyy ehdottomasti tuottaa sähköä vähintään sillä teholla (MW), kuin sitä kulutetaan – muussa tapauksessa sähköverkko yksinkertaisesti kaatuu ja sitten pistorasioistamme ei enää tule sähköä varsin pitkään aikaan. Sähköverkon nostaminen ylös ei ole ihan pikku juttu.”

Tarinassa mainitusta sähköverkon dramaattisesta kaatumisesta Suomessa Putkisella ei tietenkään ole esittää esimerkkiä. Putkinen jättää myös mainitsematta, että vallitsevassa todellisuudessa tuulivoimatuotannossa tapahtuneet tauot ovat lyhyitä ja väliaikaisia, ja ne saadaan korvattua suunnitellusti säätövoimalla. Siksi Suomessa ei myöskään tarvita tehoreserviä sähkölle. Säätövoimaa ovat mm. Suomen vesivoima ja tarvittaessa Ruotsin ja Norjan vesivoima, joissa molemmissa vesivoimaa on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Nykytilanteessa ulkomaisen säätövoiman tarve on koko ajan vähenemään päin, koska Suomi on yhä enemmän sähkön nettoviejä kasvavan tuulivoimatuotannon ansiosta.

Putkisen väite on karkealla tavalla väärin: Suomessa ei todellakaan ole tarvinnut viimeiseen 15 vuoteen tuottaa maan rajojen sisällä saman verran sähköä kuin Suomen kulutus on ollut (jotta olisi vältytty Putkisen manaamalta ”sähköverkon kaatumiselta”). Olemme osa yhteispohjoismaista verkkoa, ja siinä on ollut runsaasti säätövoimaa tasaamaan verkon taseita.

Väite numero 4: 

”Suomella pitää olla omaa luotettavaa sähköntuotantoa vähintään niin paljon kuin on huippukulutus – silloinkin kun ei tuule, eikä paista aurinko. Emme voi luottaa, tuuleen, aurinkoon, eikä sähkön tuontiin ulkomailta. Suomi on saatava sähköomavaraiseksi, joka ainoa hetki (tunti, minuutti). Myös silloin kun ei tuule.”

Tästä olen Putkisen kanssa samaa mieltä. Menetelmistä millä tuohon tilanteeseen päästään olen eri mieltä. Suomessa on aivan turha odottaa 10-20 vuotta seuraavan jättimäisen ydinvoimalan valmistumista. Niiden aika on siinä mielessä ohi, että on mielestäni epätodennäköistä että niitä rakennetaan enää Suomeen. Modulaarit pienreaktorit ovat eri asia, mutta niidenkään tuottama sähkö ei ole Wärtsilän tekemän selvityken mukaan yhtä edullinen tapa päästä tasaiseen sähköntuotantoon + omavaraisuuteen kuin tuulivoima ja tuulivoimalla tehty vetyvoima.  https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

Väite numero 5: 

”Jossakin (Suomessa) tuulee aina”

Seuraava olkiukko. Kuka noin on väittänyt? Jos haluat ettei sinua pidetä olkiukkoja hakkaavana valehtelijana, toimi  kuten väitteen 1 jälkeen on neuvottu. Todisteita esille.

Väite numero 6:

”Jos tuulennopeus taas nousee yli 25 m/s, niin tuulivoimala on lepuutettava, ettei se hajoaisi.”

Väitän että tuollainen tilanne on erittäin harvinainen, koska Suomessa on hyvin harvoin noin kovia tuulia. Siksi väitteessä esitetyllä tuulivoimaloiden ”lepuutuksella” on myös hyvin vähän merkitystä kokonaisuuden kannata. Tämän huomaa siitä, että Suomessa on tilastoitu syntyvän ennätysmäisen paljon tuulivoimaa silloin kun Suomessa on myrsky. Kuten esim. talvimyrskyn aikaan 9.2.2023.  Tuulennopeudet 15-21 m/s, puuskissa 27 m/s. Keskimääräinen tuulivoiman tuotanto 9.2.2023 oli 4444 MW, eli 4,4 GW.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Väite numero 7: 

”Epäsuoremmin käytetään tuulivoiman valtavan tuotannonvaihtelun vuoksi lisää miljardeja euroja uusiin sähkön siirtoyhteyksiin Ruotsiin.”

Väite esitetty. Todisteita esille ”miljardien eurojen” käyttämisestä uusiin sähkön siirtoyhteyksiin.

Sitten vähän pohdittavaa: Putkinen haluaisi Suomeen kolme-neljä ydinvoimalaa lisää. Siis tilanteessa, jossa Suomi tuottaa jo nyt suuren osan vuodesta ylimääräistä sähköä (sähköä yli kotimaisen kulutuksen). Putkista ei näytä huolettavan lainkaan se, mitä tuolle valtavalle määrälle ylimääräistä sähköä tehtäisiin, miten se siirrettäisiin Suomesta ulkomaille, ym. Tehtiinpä tuulivoimalla tuotetulle sähkölle mitä vain, niin pieleen menee tuulivoiman vastustajien mielestä. Väärin pelastettu.

Väite numero 8:

”Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä enemmän tuulivoiman antama sähköteho vaihtelee”

Tai sitten ei vaihtele, kun tuulivoimalla tuotetulla edullisella sähköllä tuotetaan kemikaaleja, joilla voidaan tuottaa tarvittavaa säätövoimaa silloin kun ei tuule tai tuuli on heikkoa.

Wärtsilän tekemän selvityksen mukaan tällainen kokonaisuus tulisi halvemmaksi kuin ydinvoimalla tuotettu sähkö, ja selvästi halvemmaksi kuin pienreaktoreilla tuotettu sähkö.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

Väite numero 9:

”Tämä artikkeli on tietoisku kovaa faktaa tuulivoimasta Suomessa.”

Kovan faktan sijaan väitteet oli rakenneltu pitkälti perusteettomien olkiukkojen ja/tai vääristeltyjen asiayhteksien päälle. Artikkelin surkuhupaisuuden viimeistelee se tosiasia, että niiden kirjoittaja ei uskalla kohdata kritiikkiä, joka osoittaa artikkelissa esitetyt väitteet joko kyseenalaisiksi tai vääriksi.

 

Ps. Sähkön spothinta on tällä hetkellä -0,01 snt / kWh. Leikittelen ajatuksella, mitä tuollainen hinta tekee 5,7/11 miljardia maksaneen ydinvoimalan takaisinmaksuajalle.

https://sahko.tk/

 

 

 

 

 

 

 

 

Jarkko Nikkilä
Porvoo

48-vuotias biologian ja maantiedon lehtori. Tieteellisen tiedon ystävä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu