Vastaus Ripa Pasasen toistelemaan argumenttiin ”väärin mitattu”
Ripa Pasanen on heittäytynyt Uuden Suomen keskusteluissa yhtä rohkealle linjalle kuin Juhani Putkinen: Poistattaa blogistaan lähes kaikki sellaiset kommentit, jotka eivät myötäile hänen näkemyksiään.
Laitetaanpa siis vastaus omaan blogiin. Tässä suora kopio Pasasen poistamasta kommentista:
Ripa Pasanen: ”En luota (Ilmatieteen laitoksen säähavaintoihin) ja maallikko olen, mutta kun näkee aivan tarkoituksellisia virheitä, voi niitä jopa olettaa suunnitelmallisiksi. Joku sanoisi sen suoraan HUIJAUSTA.”
Minun kommentti Pasaselle:
”Minä sanoisin että ennemminkin se on huijaamista, jos pyrkii vastoin mitattua ja faktuaalista dataa väittämään ja vääristelemään, ettei Suomen ja koko maailman ilmasto muka olisi lämminnyt viime vuosikymmeninä. Vaikka faktuaalisesti on.
Vaihtoehtoinen selitys tuollaiselle toiminnalle on ilmastoon liittyvä tietämättömyys ja ymmärtämättömyys (johon viittaa esim. lämpöpiikkeihin keskittyminen keskiarvojen sijaan).
”Väärin mitattu” argumenttia selitellään esittelemällä montako, kahta (2) mittausasemaa noin kahdestasadasta? Se on noin 1% mittausasemista, eikä edes noiden osalta ole mitään näyttöä siitä miten ne mittaisivat lämpötilaa ”väärin”. Mikä on ”oikea” referenssiasema tai ”oikea” lämpötila, mihin noiden asemien mitattuja lämpötiloja verrataan? Kuinka paljon mainittu rakennus nostaa havaintoaseman lämpötilaa vaikkapa joulukuussa, keskellä yötä? Kas kun lämpötilan keskiarvoon, siis siihen arvoon joka oikeasti kertoo ilmastosta, lasketaan myös yölämpötilat.
Ei kai kukaan ole niin pösilö, että kuvittelee että kaikki tai suurin osa Suomen säähavaintoasemista mittaavat lämpötilaa väärin? Koskeeko ”väärin mitattu” argumentti myös ihmisten omia lämpömittareita, jotka ovat pohjoisen puoleisella seinällä, varjossa, poissa suorasta auringon paisteesta? Onko niiden mittarien näyttämä helle olemassa, vai onko sekin mitattu väärin? Entä koskeeko ”väärin mitattu” argumentti myös satelliiteista tehtyjä mittauksia, jotka osoittavat Suomen ja maailman ilmaston lämmenneen? Entä meriveden lämpötilan mittauksia, jotka osoittavat että myös merivedet ovat lämmenneet?
Luuletteko te oikeasti, että ilmaston lämpenemistä kiinnostaa se kuinka paljon te jauhatte asiasta paikkansapitämätöntä ja vääristelevää potaskaa? Pysähtyykö kasvi- ja eläinlajien leviäminen pohjoisemmaksi sillä että te kitisette netissä että ”väärin mitattu”? Pysähtyvätkö Suomessa havaitut kuusi- ja mäntymetsien tuhot? Entä vuosikymmeniä jatkunut jäätiköiden sulaminen muualla maailmassa? Myrskytuhot ja tulvat? Korallien valkaistuminen ja kuoleminen?
”Syksyn lämmin sää on saanut aikaan yhden kaikkien aikojen suurimmista hyönteisten syysvaelluksista Suomeen, kertoo STT:lle Oulun yliopiston professori Marko Mutanen.
Mutasen mukaan Suomeen on tullut lämpimän ilman mukana hyvin eksoottisia hyönteislajeja, joita täällä ei yleensä esiinny.”
https://yle.fi/a/74-20111666
”Boris-myrskyn rankkasateiden aiheuttamista tulvista kärsitään laajasti Keski-Euroopassa. Ongelmia on ainakin Romaniassa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Itävallassa. Ihmisiä on kuollut, koteja on evakuoitu. Paikoin tilanne on jo vakiintumassa, kun taas toisaalla varaudutaan tilanteen huonontumiseen.
BBC:n mukaan nyt tulvivien alueiden suurimmat sademäärät on mitattu Tšekin tasavallassa: Jesenikin kaupungissa on satanut 473 millimetriä viime torstaiaamusta lähtien. Se on viisi kertaa niin paljon kuin alueelle sataa keskimäärin kuukaudessa.”
https://yle.fi/a/74-20112129
”Korallit haalistuvat nyt eri puolilla maailmaa laajemmilla alueilla kuin koskaan aikaisemmin. Koralliriutat haalistuvat nyt ympäri maailmaa: Australiassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Karibialla.
Syynä on ilmastonmuutoksesta johtuva meriveden lämpeneminen, joka tappaa koralleille värin antavat levät.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ennatyslammin-merivesi-uhkaa-koralleja-kaikkialla-maailmassa-haalistuminen-on-kuin-kuume-ihmisilla/8932206#gs.fd3b0d
Eivät tietenkään pysähdy. Ei ilmastoa eikä luontoa ylipäänsä kiinnosta teidän päin honkia olevat mielipiteet. Eikä suoraan sanottuna minuakaan. Kunhan nyt lämpimikseni käyn kertomassa aina silloin tällöin miten asiat tutkitun tiedon perusteella ovat.”
Saa nähdä millaiset kylähullujen kokoontumisajot tämä postaus saa aikaan. Popcornit esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun yksi nimittelijä rauhoittuu sen verran että pystyy muodollisesti melkein korrektiin esitystapaan, niin toinen aloittaa. Pitääkö vetää johtopäätös että roskatieteellistä johtopäätöstä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta pystyy puolustamaan vain epäilijöitä nimittelemällä?
Ilmoita asiaton viesti
Katos taas ilmestyi trolli kuten arvata saattoikin.
Ilmoita asiaton viesti
Persu on söpö kun se suuttuu 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Loistavaa,sinä olit ensinmäinen!!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se Esko oli, ja Raimo oli toinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Syksyn lämmin sää…”
”Boris-myrskyn rankkasateiden…”
Ovatko nämä osoitus ilmastonmuutoksesta vai vuotuista paikallista sään vaihtelua?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio. Nuo ovat yksittäisen vuoden säätapahtumia (joskin Suomessa syksyn lisäksi koko kesä on poikkeuksellisen lämmin toukokuusta lähtien). Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän myrskyjä ja tulvia, koska vettä sataa enemmän kerralla. Tilastoja tutkimalla selviää ovatko myrskyt ja tulvat yleistyneet, joka viittaa ilmastolliseen muutokseen. Näin äkkiseltään tuntuu että näistä Keski-Euroopan tulvista saa lukea lähes joka vuosi. Täytynee tutkailla vähän asiaa.
Mikä sinun käsitys tai tieto asiasta on, ovatko esim. tulvat lisääntyneet Keski-Euroopassa, vai onko yhtä pahoja tulvia ollut yhtä usein myös ”ennen vanhaan”?
Tuossa uutista Saksan, Belgian, Alankomaiden, Sveitsin ja Luxemburgin ennätysmäisistä tulvista vuodelta 2021:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008129930.html
Ilmoita asiaton viesti
Muutaman sadan vuoden välein tapahtuvat sääilmiöt ovat normaalin rajoissa vaikka ovatkin epätavallisia.
Varmasti tulvia on ollut ennenkin mutta nykyinen tiheämpi asutus ja arvokkaampi rakennuskanta kärsii niistä enemmän.
Rein on hyvä esimerkki joesta jonka korkeusvaihtelut ovat aina olleet suuria. Väliin on kuivunut pikku puroksi ja väliin kaupunkien kaikki alavat osat ja rakennukset niissä kastuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Reinin pinnan vaihtelu oli suurin tekijä ydinvoiman vastustuksen
synnyssä 1970-luvulla. Yläjuoksulle oltiin kaavailemassa yli kymmentä reaktoria. Kalastajista ja maajusseista kaikki alkoi. Aiheen nosti koko maan julkisuuteen yksi sinnikäs toimittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Tulvia on ollut aina, mutta en osaa yhtään sanoa ovatko yleistyneet vai ei. Tulvavahingot varmasti ovat lisääntyneet, noin ihmisen näkökulmasta, kun tietääkseni yhä enemmän ihmisiä asuu tulvavaara-alueilla. Mutta en ota kantaa niiden yleistymiseen kun en vilpittömästi tiedä.
Teoria kai menee niin että lämmin ilma sitoo enemmän vettä jolloin rankkasateen mahdollisuus kasvaa? Vai mikä on prosessi, jolla lämpötilan nousu lisäisi sateita ja tulvia?
Edit. taisit lisätä linkin uutiseen sen jälkeen kun aloin jo kommentoimaan. Siinä kiinnittää huomiota pariin asiaan:
”Tulvissa on nyt kuollut enemmän ihmisiä kuin missään muussa luonnonkatastrofissa Saksassa sitten tuhoisan vuoden 1962 tulvan, jossa kuoli noin 340 ihmistä…”
Ja että tulvaa ei voi suoraan kytkeä ilmastonmuutokseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Teoria kai menee niin että lämmin ilma sitoo enemmän vettä jolloin rankkasateen mahdollisuus kasvaa? Vai mikä on prosessi, jolla lämpötilan nousu lisäisi sateita ja tulvia?”
Kyllä, noin se menee. Suomessa sademäärät lisääntyneet jonkin verran, mutta ei niin selvästi kuin lämpötila. Mutta jonkin verran on Suomessakin nähtävissä sitä, että kerralla tiputtaa enemmän vettä. Ja sitten tulvii paikallisesti.
”Ja että tulvaa ei voi suoraan kytkeä ilmastonmuutokseen.”
Paitsi että voi sillä tavalla, että jos ja kun satanut vesimäärä on toistuvasti huomattavan suuri. Yksi pääsky ei tee kesää, eikä yksittäinen tulva ole vielä merkki ilmaston muutoksesta. Mutta jos tulvat toistuvat poikkeuksellisen voimakkaina, se kertoo että muutosta on ilmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvihuoneilmiö hidastaa jäähtymistä, joka tarkoittaa myös sitä ettei tule lisä energiaa, joka on välttämätöntä veden haihtumisen lisääntymiselle. Toisin sanoen kasvihuoneilmiön muutos ei aiheuta ns veden positiivista takaisinkytkentää, eikä näin ollen myöskään ääri-ilmiöitä. Kasvihuoneilmiö tasaa lämpötiloja, jonka loistava referenssi on kuu.
Ilmoita asiaton viesti
Keski Eurooppa tulvii epäsäännöllisen säännöllisesti.
https://en.wikipedia.org/wiki/2024_Central_European_floods
https://en.wikipedia.org/wiki/St._Mary_Magdalene%27s_flood
Boris-myrsky ei liity ihmiseen; kylläkin ilmastonmuutokseen, jota on tapahtunut iät ja ajat.
Maankäyttö (vähemmän metsiä, enemmän asfalttia) pahentaa tietenkin tulvia.
https://yle.fi/a/74-20112510
Ensi viikolla tuleekin taas kunnolla vettä koko läntisessä Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Keski Eurooppa tulvii epäsäännöllisen säännöllisesti.”
Näyttävät kuitenkin yleistyneen aika selvästikin viime vuosikymmeninä.
”Boris-myrsky ei liity ihmiseen; kylläkin ilmastonmuutokseen, jota on tapahtunut iät ja ajat.”
Hienoa kuitenkin, ettet kiellä (niin kuin jotkut) etteikö lämpenemisellä, myrskyillä ja tulvilla olisi yhteyttä toisiinsa.
”Ensi viikolla tuleekin taas kunnolla vettä koko läntisessä Euroopassa.”
Toivottavasti eivät ole sademäärät yhtä hirveitä kuin Boriksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jarkko Nikkilän väite ei ole todenmukainen. Tiede (siis tämä roskatiede josta puhutaan) ei ole ennustanut (sic) lisääntyviä myrskyjä ja tulvia, vaan… että niiden lukumäärä ei lisäänny mutta niiden intensiteetti lisääntyy. (omasta mielestä hullua ajattelua mutta sellaista tämä nykyinen ”tiede” on).
Ilmoita asiaton viesti
Kysäisin asiaa Googlen tekoälyltä Geminiltä. Vastasi näin:
”Keski-Euroopan tulvatilanne 2000-luvulla verrattuna 1900-lukuun
Hyvä kysymys! Keski-Euroopan tulvatilanne on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja jokien säännöstely.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tulvien määrä ja voimakkuus ovat monissa osissa Keski-Eurooppaa lisääntyneet 2000-luvulla verrattuna 1900-lukuun. Tämä trendi on yhdistetty useisiin tekijöihin:
– Ilmastonmuutos: Nousevat lämpötilat lisäävät haihtumista ja voivat johtaa voimakkaampiin sateisiin lyhyessä ajassa. Tämä puolestaan lisää tulvariskiä.
– Äärimmäiset sääilmiöt: Keski-Euroopassa on havaittu lisääntyvä määrä voimakkaita rankkasateita ja helleaaltoja, jotka voivat aiheuttaa nopeita tulvia.
– Maankäytön muutokset: Kaupungistuminen ja maatalous voivat vähentää maaperän kykyä imeä vettä, mikä lisää pintavaluntaa ja tulvariskiä.
– Jokien säännöstely: Vaikka jokien säännöstely voi suojata tietyiltä tulvilta, se voi myös lisätä tulvariskiä muissa paikoissa, jos säännöstelyjärjestelmät eivät toimi optimaalisesti.
On kuitenkin tärkeää huomata, että tulvatilanne vaihtelee huomattavasti eri alueilla Keski-Euroopassa. Jotkin alueet ovat alttiimpia tulville kuin toiset, ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat suuresti tulvien esiintymiseen ja voimakkuuteen.”
Microsoftin Copilot vastasi kysymykseen näin:
”Kyllä, Keski-Euroopan sademäärät ja tulvat ovat lisääntyneet verrattuna 1900-lukuun. Tässä on joitakin tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Keski-Euroopassa ja Suomessa:
– Lämpeneminen: Euroopan pohjoisosat lämpenevät enemmän kuin keski- ja eteläosat. Pohjois-Euroopan lämpeneminen korostuu enemmän talvella kuin kesällä. Esimerkiksi Suomessa heinäkuun keskilämpötila on ollut vuosien 1991–2020 mittausajanjaksolla 16 astetta, mutta se voisi kohota jopa 17,9 asteeseen 2030-luvulle ja 18,5 asteeseen 2050-luvulle mennessä.
– Tulvat ja rankkasateet: Myös tulvat ja rankkasateet lisääntyvät varsinkin Keski-Euroopassa. Vuoden 2021 tulvat aiheuttivat suuria tuhoja Saksassa ja Belgiassa, ja yli 200 ihmistä menehtyi niissä.
– Ilmastovyöhykkeiden siirtyminen: Keski-Euroopassa ilmastovyöhykkeet siirtyvät pohjoisempaan ilmaston lämmetessä. Suomessa voi pian olla samanlainen ilmasto kuin aiemmin Baltian alueella, ja sen jälkeen voidaan odottaa Puolan ilmastoa.”
Ja vielä yksi (näitä kun on nopea kysellä), Chat GPT:
”Kyllä, tutkimukset ovat osoittaneet, että Keski-Euroopan sademäärät ja tulvat ovat lisääntyneet 2000-luvulla verrattuna 1900-lukuun. Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät ovat muuttuneet ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, ovat tulleet yhä yleisemmiksi. Tämä voi johtua esimerkiksi enemmän intensiivisistä sateista sekä merenpinnan noususta, joka vaikuttaa tulvahuippuihin. Erityisesti suurissa jokivesistöissä, kuten Reinissä ja Danube-joessa, on havaittu kasvavaa tulvariskiä. On kuitenkin tärkeää huomata, että eri alueet voivat kokea muutoksia eri tavoin, ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti tulvariskin kehittymiseen.”
Harmi ettei Chat GPT kerro, mihin tutkimuksiin vastauksessaan viittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aina kun joku käyttää tekoälyä keskustelussa, jossain kuolee bambi.
Ilmoita asiaton viesti
”Aina kun joku käyttää tekoälyä keskustelussa, jossain kuolee bambi.”
😀
Ilmoita asiaton viesti
Toinen yllättävä huomio. Nikkilä kommentoi, että yksittäinen tulvahavainto ei riitä todisteeksi. Huvittavaa on, että Romanian tulvista uutisoidessaan Yle kertoi, että samanlainen paha tulva oli n. 100 vuotta sitten. Kuitenkin nykyinen tulva pantiin ilmastonmuutoksen syyksi. Kuka tässä oikein on tyhmä? Ylen toimittaja vai uutisia katseleva?
Julkaisin muutama vuosi sitten jutun liittyen Ahr-joen pahaan tulvaan. Löysin helposti netistä tiedon, että vielä pahempi tulva on ollut historiassa kuolonuhrien ja tulvan koon suhteen. Toimitus poisti jutun kertomatta minulle mitään perusteluja.
Sään poikkeusilmiöt ovat nousseet ilmastonmuutoksen ensisijaisiksi todistusaineistoksi. Vielä 2011 raportissa AR5 IPCC ei pitänyt ilmiötä oleellisena.
Tämän vuoden aikana julkaistiin arvostetussa tieteellisessä lehdessä vertaisarvioitu tutkimus sään ääri-ilmiöiden tilastollisesta analyysistä, jossa päädyttiin tulokseen, että negatiivista kehitystä ei ole ollut. Lehti veti sen pois perustellen päätöstä tilastollisen aineiston epäluotettavuudella. Joitakin tutkijoita tulos ei miellyttänyt, ja he käyttivät arvovaltaansa.
Kysynpä vain, että missä on tilastollisesti luotettavaa aineistoa tästä asiasta. En ole kertaakaan törmännyt tilastolliseen aineistoon, kun joku väittää, että sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
Minulla on melkoinen kokoelma graafisia esityksiä asiasta yli 15 eri globaalitason muuttujasta. Niissä ei ole selvää merkkiä huonommasta. Muutama trendi osoittaa positiivista kehitystä kuten Pohjois-Amerikan tornadojen lukumäärä.Epäilen, että jos julkaisisin ne trendit tänä päivänä, niin juttu poistettaisiin. Tietääkö Puheenvuoron toimitus nämä asiat paremmin kuin tilastot.
Vuosi 2024 on ollut ennätyslämmin ja esimerkiksi Hadley Center ennakoi ennätyksellistä Pohjois-Atlantin hurrikaanimäärää. Toistaiseksi määrä on ollut hyvin pieni eli alle normaali kesän. Hurrikaanikausi on vasta puolivälissä, joten odotetaan rauhassa kauden loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
”Sään poikkeusilmiöt ovat nousseet ilmastonmuutoksen ensisijaisiksi todistusaineistoksi.”
Höpsis. Media kertoo mielellään sään poikkeusilmiöistä ja erilaisista ennätyksistä, koska sellaiset kiinnostavat lukijoita enemmän kuin todelliset ilmastonmuutoksen todisteet, kohoavat pitkän ajan keskiarvolämpötilat.
Media ei ole yhtä kuin tiede. Tiede julkaisee omat tuloksensa tieteellisissä julkaisuissa. Median julkaisemat tiedot tieteen kertomista tiedoista ovat usein toimittajan värittämiä ja jopa virheellisiä. Kuten väittämä siitä että Suomen ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin mikään muu alue maailmassa. Väite ei pidä sinne päinkään paikkaansa.
”Vuosi 2024 on ollut ennätyslämmin ja esimerkiksi Hadley Center ennakoi ennätyksellistä Pohjois-Atlantin hurrikaanimäärää. Toistaiseksi määrä on ollut hyvin pieni eli alle normaali kesän”
Hurrikaanit tarvitsevat kaksi asiaa muodostukseen: riittävän lämmintä merivettä ja riittävän rauhallisia tuulia (tyyntä ilmaa). Näistä tekijöistä vain toinen on toteutunut tänä vuonna, koska AMOC-kierrossa on vallinnut El Nino-vaihe. Nyt ollaan siirtymässä La Ninaan, jolloin hurrikaaneja esiintyy yleensä enemmän:
”El Niño -ilmiö hiipuu, kohta alkaa hurrikaaneja synnyttävä La Niña
Vaikka La Niña vaikuttaa Tyynellämerellä, sillä on tuulia heikentäviä kaukovaikutuksia Atlantin puolella. Pohjoisella Atlantilla syntyy todennäköisesti hurrikaaneja.
– Hurrikaanit tykkäävät siitä, että on tyyntä. Silloin niiden pystyrakenne pääsee kehittymään häiriöttömästi, Rantanen kertoo.”
https://yle.fi/a/74-20073800
Vaikuttaa vahvasti siltä, että et tiennyt että AMOC-kierto vaikuttaa hurrikaanien esiintymiseen. Toimit tässäkin asiassa luulonvaraisesti, vastoin parempaa tietoa.
Esiinnyt Uudessa Suomessa jonkin sortin ”ilmastoguruna”, vastavoimana ilmaston lämpenemisestä kertovalle ilmatieteelle. Juttusi näyttävät menevän läpi hyvin arvostelukyvyttömille, mutta eivät niille joilla arvostelukyky on vielä tallella.
Ilmastoa koskevissa tiedoissasi on paljon aukkoja, ja sen lisäksi esität tämän tästä pöyristyttävän luulonvaraisia ja täysin virheellisiä väittämiä. Tuollainen toiminta ei tee hyvää uskottavuudellesi ilmastoon liittyvissä mielipiteissä, eikä muutenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sään ääri-ilmiötkään eivät ole lisääntyneet, niin mikä on se ongelma tässä ilmaston lievässä lämpenemisessä?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos sään ääri-ilmiötkään eivät ole lisääntyneet, niin mikä on se ongelma tässä ilmaston lievässä lämpenemisessä?”
Miten niin eivät ole lisääntyneet? Juurihan tässä on ihmetelty sitä että Keski-Euroopassa tulvii useammin kuin ennen. Myös Suomessa paikalliset kovat sademäärät ovat aiheuttaneet tulvimista siellä sun täällä.
Mitä tulee noihin muihin lämpenemisen aiheuttamiin haittoihin esim. Suomessa, niin suosittelen tutustumaan. Yksi on mainittu myös blogissa. Asia, joka uhkaa Suomen tärkeintä luonnonvaraa, metsiä.
Sinulla ei taida omaa metsää olla kun olet noin huoleton / tietämätön?
Ilmoita asiaton viesti
En ole ennustanut Atlantin hurrikaanien esiintymistiheydestä yhtään mitään toisin kuin Hadley Centre. Totesin vain tosiasian, että toistaiseksi on ollut vähemmän kuin nomaaleina hurrikaanikausina.
Se ei estänyt sinua olettamasta yhtä ja toista minun osaamisestani hurrikaanien muodostumiseen. Kritiikkisi meni väärään osoitteeseen. Laitappas se Hadley Centreen. Neuvon kuitenkin odottamaan hurrikaanikauden loppuun saakka.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun olemattomilla perusteilla vedät johtopäätöksiä, oletat asioita ja vedät sitten erikoisia johtopäätöksiä. Yritä pysyä tosiasioissa.
Ilmoita asiaton viesti
”En ole ennustanut Atlantin hurrikaanien esiintymistiheydestä yhtään mitään toisin kuin Hadley Centre. Totesin vain tosiasian, että toistaiseksi on ollut vähemmän kuin nomaaleina hurrikaanikausina.”
Ja syy on se, että El Ninon aikana hurrikaaneja on vähemmän. Sinä vihjailit, että ennätyslämpimän vuoden vuoksi hurrikaaneja tulisi olla enemmän. Paljastit samalla, että sinulla on tuossa(kin) kohtaa tiedoissa aukko.
”Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun olemattomilla perusteilla vedät johtopäätöksiä, oletat asioita ja vedät sitten erikoisia johtopäätöksiä. Yritä pysyä tosiasioissa.”
Kyllä. Toisin kuin eräät epärehelliset ja tahalliseen vääristelyyn pyrkivät kirjoittajat, minä nimenomaan pyrin pysymään tosiasioissa. Jos olisit ollut tietoinen siitä että hurrikaaneja esiintyy enemmän La Nina -kaudella kuin El Ninon aikana, olisit kirjoittanut siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaasassa sijaitsevan vanhan sukuhuvilan puutarhassa havaitsee hyvin ilmaston lämpenemisen.
Lapsuudestani parhaiten lisääntyivät perinteiset suomalaiset puut, pihlajat, koivut ja kuuset.
Sitten 1980 luvulla vaahterasta alkoi tulla ongelma.
Tämän vuosituhannen alussa lehmus alkoi lisääntymään samaan malliin kuin pihlaja vuosikymmeniä aiemmin. Nyt puutarhassa löytyy tammen ja pähkinäpensaan taimia kaikkialta.
Hevoskastanjat, jotka istutettiin isoisän aikana ja jurottivat paikallaan sellaisenaan 80 vuotta, ovat nyt iloisessa kasvussa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Se että onko kyse pysyvästä muutoksesta eikä vain vaihtelusta, vaatisi aika hyvät perustelut. Nykyiset perustelut eivät ole kovin vakuuttavia. Onhan näitä lämpimiä vaiheita ollut ennenkin, keskiajalla (josta ei ole ollenkaan niin pitkää aikaa maapallon iässä) ja viimeksi 1930-luvulla.
Toisekseen vielä villimpää on väittää vähäistä lämpenemistä ihmisen aiheuttamaksi. Ja vieläpä hiilidioksidin välityksellä joka ei ole erityisen voimakkaasti ilmastoon vaikuttava kaasu ja jonka pitoisuus on noussut vaivaisen promillen kymmenyksen sadan vuoden aikana ja josta puuttuu pitävä todistelu siitäkin että promillen kymmenyksen muutos olisi ihmisestä johtuva.
Ilmoita asiaton viesti
Samaisella huvilalla kuolivat kaikki runsasta satoa tuottaneet luumupuut talvella 1939.
Ilmoita asiaton viesti
Niin voi käydä jossain vaiheessa nykyisillekin.
Kesällä vuonna 1939 tuottivat kuitenkin runsaan sadon eikä kukaan olisi osannut kuvitella että puolen vuoden kuluttua olisivat kaputt.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtoivatko kuitenkin kuolla vuonna 1940, jonka alku oli erittäin kylmä, kuten talvosodan tiedot kertovat.
Ilmoita asiaton viesti
Keväällä 1940 kaikki luumupuut olivat kuolleet. Lajike oli suuri hedelmäinen, eli ei niitä luumuja, joita Suomessa on myyty viime vuosikymmeninä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli tammikuun pakkaset tappoivat.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla kuoli vanha luumupuu ilmeisesti liian hyvään satoon, kun en harventanut raakileita ja luumuja oli kuin viinirypäleessä. Sen kaikki voimat menivät luumutuotantoon eikä jaksanut sitten kerätä voimia talveen.
En ala puutarhuri Korkmania opastamaan mutta luin että noinkin voi käydä.
Enemmän ketutti yksi taannoinen talvi, josta rakkaudella hoivaamani ja vuosien odottelun jälkeen navetanseinää pitkin kasvamaan innostunut köynnöshortensiani ei selvinnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Sama huomio kuin Karisella, että Nikkilältä sivistynyttä kielenkäyttöä.
Nikkilän huomio on perusteltu, että muutama huonolaatuinen säähavaintoasema ei tee tilastollisesta lämpötilanmittauksesta kelvotonta. Niitä huonolaatuisia mittausasemia on todennäköisesti ollut ennenkin.
Pasasen pointti oli kuitenkin siinä, miksi Ilmatieteenlaitos ei tee asialle mitään. Se osoittaa laitoksen toiminnan heikkoa laatua. Osan noista huonoista mittausasemista saa selville dataa analysoimalla, jos se virkamiesten liimapeffatauti ei muuhun riitä. Minusta laitoksen huonoa tasoa osoittaa sekin, että se ei julkaise Suomen keskimääräisen lämpötilan dataa. Se on kehitysmaatasoista toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta laitoksen huonoa tasoa osoittaa sekin, että se ei julkaise Suomen keskimääräisen lämpötilan dataa. Se on kehitysmaatasoista toimintaa.”
Data on kuitenkin avointa ja kaikkien nähtävillä.
Tässä yksi sivusto, joka tilastoi mittausdataa: https://kilotavu.com/fmi-suomi.php
Ilmatieteen laitos uutisoi keskilämpötiloista ja niiden vaihteluista. Olisi toki hyvä jos vuosittain kerrottaisiin Suomen keskilämpötilasta. Ja niistä pidemmän ajan keskilämpötiloista. Kuten varmaan tiedät, minä laskin ITL:n datan perusteella Suomen keskilämpötilat vuodesta 1961 lähtien, ja laskin 10 vuoden keskiarvot. Ne näyttävät kiihtyvää lämpenemistä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/suomen-keskilampotilan-tilastollinen-tarkastelu-vuosilta-1961-2020-lampotilat-ovat-nousseet-voimakkaasti-kautta-maan/
Tuota dataa ja sen kertomaa kehitystä ei ohiteta vain toteamalla ”väärin mitattu”. Tai voi toki ohittaa, jos haluaa elää vaihtoehtoisessa todellisuudessa ja kieltää sekä Suomen että muun maailman ilmaston lämpenevän trendin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tiedetään, ITL lähettää Suomen mittausdataa kansainvälisiin tietokantoihin. Sitä ennen se tekee ns. laaduntarkastusta. Eräs kaveri on sitä onnistunut seuraamaan ja todennut, että ITL hylkää kelvottomana runsaasti mittaustietoja, jotka ovat ”liian” kylmiä, mutta lämpimiä se ei hylkää koskaan. Mistä mahtaa johtua?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä se hylätty data löytyy?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole lupa paljastaa, kuka teki nämä havainnot eikä minulla ole tätä dataa.
Ilmoita asiaton viesti
”Minulla ei ole lupa paljastaa, kuka teki nämä havainnot eikä minulla ole tätä dataa.”
”Eräs kaveri.”
Jep jep. Eräs toinen kaveri kertoi nähneensä Elviksen. Elvis elää!
Ilmoita asiaton viesti
Samaa sanottiin jonkun vuoden takaisessa luentosarjassa. Että olikohan Ivalon sääaseman automaattisesta datasta oli Ipccn tietokone hylännyt kuukauden aikana eli 30 päivän ajalta kaikki kylmät vuorokauden ja hyväksynyt vain lämpimät. Tämä oli siis talvella.
Suosittelen katsomaan luentosarjan ”suomalainen ilmastotodellisuus” löytynee vieläkin youtubesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on ipccn tietokone?
Ja mistä näitä hylkyjen tietäjiä löytyy? Minä en usko lainkaan tuon kaltaista hylkäämistä vain sen vuoksi, että mittaus näytti liian kylmää.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä on ipccn tietokone?”
Huvittavia kyllä nuo denialistien jakelemat festarihuhut. Kai ne niihin sitten ihan tosissaan uskoo. Kuvittelevat ilmeisesti että IPCC on joku laitos, jonka tietokoneilla leivotaan ne raporttien tulokset. Vähemmän yllättäen samaisella porukalla on hyvin vähän mielenkiintoa selvittää, millainen organisaatio IPCC oikeasti on, ja kenen tekemiä tieteellisiä tutkimuksia organisaatio kokoaa ja julkaisee.
Ilmoita asiaton viesti
Seurasin taannoin Sodankylän dataa ja siellä oli keskellä tammikuuta reilun +10 asteen lukema, lienee ollut juuri silloin kun dataa siirrettiin kansainvälisiin tietokantoihin. Myöhemmin se korjattiin vastaamaan todellisuutta. Muistaakseni otin siitä kuvaruutukaappauksen.
Ilmoita asiaton viesti
Olet Nikkilä aivan oikeassa. Olen tehnyt vastaavan lin. regression tuosta samasta avoimesta datasta ja päätynyt nousevaan lämpötilatrendiin, tästä ei ole epäilystäkään. Jos datassa on joitakin poikkeamia, sillä ei lopputuloksen kannalta ole mitään merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Nouseva trendi ei ole tae tulevasta. Ilmutieteilijät ovat jo alkaneet varmistella kylmenemisen varalta pelottelemalla Golf-virran pysähtymisellä.
Jos mittauksissa on systemaattisia virheitä niin niillä on väliä ihan hemmetisti. Tekee epäluotettavaksi enemmän kuin yhdet mittaukset. Tekee epäluotettavaksi jopa globaalit mittaukset jos joka puolella suositaan korkeita lukemia matalien kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Mielipide ei ole tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Muodollisesti esitin kaksi argumenttia. Eivät ole ihan mielipiteitä.
1. Trendin ei tarvitse merkitä ikuisesti jatkuvaa suuntaa.
2. Hyvää tiedettä tehdään tarkoilla mittauksilla, huonoa tiedettä epätarkoilla. (Voisi mainita että tarkkoihin mittauksiin tarvittaisiin lämpötilojen lisäksi myös kosteusprosentit ja globaali vanha data jota ei ole olemassa).
Ilmoita asiaton viesti
Ja nouseva trendikään ei riitä todisteeksi ihmisperäisen CO2-päästön syyllisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja nouseva trendikään ei riitä todisteeksi ihmisperäisen CO2-päästön syyllisyydestä.”
Itseasissa mikään määrä tietoa ja todisteita ei riitä denialisteille todisteeksi siitä että ihmisen voimistama kasvihuoneilmiö nostaa ilmakehän lämpötilaa.
Vai mikä tuollainen todiste tai asia on, joka saisi teidät uskomaan, että ihmisten toiminta lämmittää maapallon ilmastoa?
Sama juttu kuin kreationisteilla: ei ole olemassa sellaista määrää tutkimustietoa, mikä saisi heidät uskomaan evoluutioon. Koska usko.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan Ripa ruosteessa kun se ei kommentoi tätä ollenkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Aika terävää,että huomasit kyseisen asian.Tuskin maltan odottaa vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen aika terävä. Sinä olet aika tylsä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vuotuinen keskimääräinen lämpötila löytyy täältä:
https://climateknowledgeportal.worldbank.org/country/finland/climate-data-historical
Ilmoita asiaton viesti
Sieltä löytyi ainakin graafinen tieto. Yritän vielä kirjautumisen kautta itse dataan käsiksi.
Tämä osoittaa, että kultenkin ITL:llä on valmiiksi analysoitu data, mutta he eivät sitä julkaise sivuillaan. Erikoista. Graafi paljastaa todennäköisen syyn, miksi tätä tietoa pantataan. Vasta vuonna 2020 lämpötila 4,15 astetta ylitti vuoden 1938 lämpötilan. Sehän ei istu tarinaan kasvihuonekaasujen osuudesta lämpötilan nostajana: vain antropogeeniset syyt….
Nikkilän ja Sinivuoren esitys Suomen lämpötilasta perustui muutamaan mittauspisteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä. Nouseva trendi on täysin selvä. Olen laskenut myös aina vuodesta 1850.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralle. Oliko vastauksesi totuus, koko totuus ja vain totuus. Sen, mitä minä näin edusti muutamaa mittauspistettä. Pystytkö kertomaan kuinka montaa pistettä. Teitkö myös pinta-alakeskiarvoistuksen? Epäilen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä mitään pinta-alakeskiarvoistuksia tarvita, kun kyse on suorista lämpötilahavainnoista, jotka mittausasemilta on saatu ja kirjattu. Ja miksi ihmeessä epäilet totuudenmukaisuutta? Mitä järkeä siinä olisi, että täällä julkisesti vääristelisin totuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten aina ennenkin, niin selventävään kysymykseen ei tule vastausta. Ja et näköjään tiedä, että esimerkiksi GISS-mittaussarjassa tehdään laskelma ottaen huomioon, kuinka suurta pinta-alaa mittaustulos esittää.
Tehdäänpä vielä tarkentava kysymys: Mikä onkaan laskemasi Suomen keskilämpötila vuodella 1938 ja vuodelle 2020 ja mistä nämä tiedot voi tarkistaa? Muistaakseni kirjoitit siitä blogin.
Ilmoita asiaton viesti
Koita nyt ymmärtää, että lämpötilaa mitataan lokaalisti spesifisissä paikoissa. Se on silloin lokaali lämpötila. Sama koskee kaikkia mittausasemia. Se on raakadataa! Olen nämä blogit poistanut ihan sen vuoksi, koska niistä on syntynyt vain denislismiin liittyviä kommentteja, eli ei yksikään teistä ole esittänyt rakentavia ajatuksia, vaan päinvastoin. Eli ei se oikein motivoi jatkaa ja siksi olen siirtynyt korkeampiin analyyseihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Sehän ei istu tarinaan kasvihuonekaasujen osuudesta lämpötilan nostajana: vain antropogeeniset syyt….”
Ei hyvää päivää. Signaali vs kohina. globaali vs lokaali.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eikä tarina istu siihenkään, että pohjoiset maat lämpenevät eniten. Nyt jo yli kaksi astetta historiaan verrattuna.
Sen verran myönnän, että ei ”yksi vuosi lämmintä kesää tee”, vaikka nyt vuosi 2023 teki mediassa sellaisen. 30-luvun lämmin jakso näkyy selvästi, vaikka se on globaaleista mittaussarjosita HadCRUT ja GISS siivottu aika hyvin pois. Se näkyy selvästi mm. USA:n, Norja ja Suomen lämpöatiloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmeen tarina? Tottakai pohjoinen lämpenee eniten. Kuten oli tilanne myös 30-luvulla. ”1930-luvulla koettu lämmin jakso näkyi laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sitä vahvempana, mitä pohjoisempana oltiin. ”
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/suomen-ilmasto-on-lammennyt/
Ilmoita asiaton viesti
Vielä sellainen havainto World Bankin datasta, että vuoden 1938 keskilämpötila oli 3,68 astetta. ITL:n tutkijoiden tutkimusjulkaisussa se on graafisen esityksen tarkkuudella n. 4,0 astetta: Mikkonen et al. ”Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013” vuodelta 2014.
Koska tekstiosuudessa WB kertoo, että Etelä-Suomen keskilämpötila on n. 5,5 astetta, niin nuo edellä kirjaamani lämpötilat ovat absoluuttisia lämpötiloja, joka on yhtäpitävä sen kanssa, että ne ovat Copernicuksen databankista lähtöisin eli ERA-lämpötiloja.
Kun näin on, niin ihmettelenpä, miksi ITL:n mittaushavainnoista saadaan vuodelle 1938 kaksi selvästi toisistaan eroavaa mittaustulosta: 4,0 astetta ja 3,68 astetta. Kuinka ollakaan korkeampi lämpötila 4,0 astetta on vuodelta 2014. Miksihän minä olen niin epäluuloinen näiden lämpötiladatojen kanssa? Olisiko syy se, että aina aikaisemmat viralliset data osoittavat historiallisten lämpötilajoen olleen korkeampia kuin viimeksi raportoidut?
Ilmoita asiaton viesti
”Nikkilän ja Sinivuoren esitys Suomen lämpötilasta perustui muutamaan mittauspisteeseen.”
Nyt lipsahti Ollilalta luulonvarainen sammakko.
Minä keräsin aineiston täältä:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Paikkakuntia on 20 (niiden vuosikeskilämpötilat), ja niiden data perustuu 10 x 10 km ruutujen laskennalliseen hila-aineistoon. Tarkoittaa käytännössä sitä että kaikki Ilmatieteen laitoksen noin 200 säähavaintoasemaa ovat mukana tuota dataa tuottamassa:
”Hila-aineistossa säähavainnot interpoloidaan 10 x 10 kilometrin ruudukkoon. Tämän myötä voidaan luoda pitkältä ajalta arvioita sääsuureiden alueellisesta jakaumasta myös sieltä, mistä varsinaisia säähavaintoja ei ole saatavissa”
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961
Tuo fakta tarkoittaa sitä että sinä Ollila puhuit pehmeitä joko tarkoituksella tai vahingossa. Kummin oli?
Aseneteesi on lähtökohtaisesti Ilmatieteenlaitoksen ja tieteen vastainen, joten arvelen että kyllä minä tässä ihan tarkoituksella puhuit pehmeitä. Vai oliko kyse tietämättömyydestä?
Jos oli, niin miksi teet väitteitä, joista sinulla ei ole paikkansapitävää tietoa?
(Palaan myöhemmin asiaan myös toisista esittämistäsi väitteistä joissa on joko väärää tietoa tai ovat muuten kummallisia. Nyt täytyy lähteä metsähommien päälle hyvin ansaittuun saunaan.)
Ilmoita asiaton viesti
En yhtään epäile ITL:n kykyä laskea pinta-alapainotettua Suomen keskimääräistä lämpötilaa. Kyse on siitä, että ITL ei ole julkaissut sitä sivustollaan. Kommentissa esiin on tullut trendikuva, joka on ainut esitys, jonka olen nähnyt.
Kysymys oli siitä, että onko sinun ja Sinivirran laskemat koko Suomea esittävät lämpötilat oikein laskettu. Jos muistan oikein, niin olit käyttänyt vain Kaisaniemen ja Sodankylän lämpötiloja. Sinivirran käyttämää mittauspistemäärää en tiedä ja hän ei suostu sitä kertomaan, koska hän menee tapansa mukaan takalukkoon, kun kysyy tarkentavan kysymyksen.
Omasta puolestasi voinet vasta, oliko laskelmassasi mukana kaikki Suomen mittauspisteet ja miten tehtiin pinta-alatasoitus. Mittauspisteet eivät ole tasaisesti jakaantuneet pinta-alallisesti. Katsotaan tuleeko vastausta yksinkertaiseen kysymykseen, vai meneekö sekoiluksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kysymys oli siitä, että onko sinun ja Sinivirran laskemat koko Suomea esittävät lämpötilat oikein laskettu. Jos muistan oikein, niin olit käyttänyt vain Kaisaniemen ja Sodankylän lämpötiloja.”
Sinä viittaat väärään blogiin, koska sinulla ei ole asianmukaista tietoa kyseisestä asiasta. Katso täältä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/suomen-keskilampotilan-tilastollinen-tarkastelu-vuosilta-1961-2020-lampotilat-ovat-nousseet-voimakkaasti-kautta-maan/
Blogissa on linkki taulukkoon, jossa käyvät ilmi laskelmissa näkyvät arvot, eli eri paikkakuntien (joita siis 20) eri vuosien keskilämpötilat. Samassa taulukossa näkyy 10 vuoden keskilämpötilat paikkakunnittain (joita siis 20) ja koko maan 10 vuoden keskilämpötilat:
https://docs.google.com/spreadsheets/d/1GHdrWcAwOzkS24BOXE16Eegsr_alWV5nWYohY6-5DTA/edit?usp=sharing
”Omasta puolestasi voinet vasta, oliko laskelmassasi mukana kaikki Suomen mittauspisteet ja miten tehtiin pinta-alatasoitus. Mittauspisteet eivät ole tasaisesti jakaantuneet pinta-alallisesti. Katsotaan tuleeko vastausta yksinkertaiseen kysymykseen, vai meneekö sekoiluksi.”
Olen tähän jo vastannut.
Sinä olet tässä se joka sekoilee. Se joka ei tiedä, vaan arvailee, vielä senkin jälkeen kun linkkasin sivulle josta löytyy käyttämäni data.
Toimit luulonvaraisesti, ilman parempaa tietoa. Ja siksi olet lähes jatkuvasti, kuten tässäkin tapauksessa, täysin väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletit, että olin lukenut ja muistin ulkoa blogisi tiedot Suomen keskiarvoisen lämpötilan laskemisesta. Luin blogisi ihan äskettäin. Olet tehnyt suuren työn keskiarvojen ja trendien laskemisessa. Pointtini oli, että onko menetelmäsi teknisesti oikein. Ymmärsin, että olet käyttänyt 20 mittauspisteen tietoja. Mittausasemia on nykyisin yli 200 eli ei menetelmäsi ole riittävän tarkka, vaikka antaa hyvän yleiskuvan. Tämä vain osoittaa, kuinka tarpeetonta työtä ihmiset joutuvat tekemään ITL:n heikon toiminnan vuoksi.
ITL:llä on ollut tämä analysoitu data, mutta he eivät julkaise sitä suomalaisille. Aika törkeää.
Ilmoita asiaton viesti
”Oletit, että olin lukenut ja muistin ulkoa blogisi tiedot Suomen keskiarvoisen lämpötilan laskemisesta. Luin blogisi ihan äskettäin. Olet tehnyt suuren työn keskiarvojen ja trendien laskemisessa. Pointtini oli, että onko menetelmäsi teknisesti oikein. Ymmärsin, että olet käyttänyt 20 mittauspisteen tietoja. Mittausasemia on nykyisin yli 200 eli ei menetelmäsi ole riittävän tarkka, vaikka antaa hyvän yleiskuvan. Tämä vain osoittaa, kuinka tarpeetonta työtä ihmiset joutuvat tekemään ITL:n heikon toiminnan vuoksi.
ITL:llä on ollut tämä analysoitu data, mutta he eivät julkaise sitä suomalaisille. Aika törkeää.”
Noin. Siinäpä oiva esimerkki siitä, että kun ensin lasketallaan ihan mitä sattuu syytöksiä, lähtevät maalitolpat liikkeelle, ja aletaan esitelmöimään siitä että edes 200 säähavaintoasemaa ei ole riittävä määrä. Mikä olisi?
Vastaan puolestasi: Ei mikään määrä. Koska aina voidaan vaatia enemmän, ja kitistä että liian vähän, liian epätarkat laitteet, ynnä muita lillukanvarsia.
Myös sinulla Ollila on jäänyt tämän blogin tärkein pointti huomaamatta ja/tai ymmärtämättä:
Ettekai te denialistit oikeasti luule, että juurikääpä- ja kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamat tuhot lähtevät vähenemään sillä, että niille kerrotaan että erään ITL:n havaintoaseman lähellä on rakennus alle 30 metrin päässä?
Alkaako Itämeri jäätymään laajemmin, jos Suomessa mitataan lämpötiloja tarkemmin? Lopettavatko jäätiköt sulamisensa muualla maailmassa?
Ei tietenkään ala, eivätkä lopeta. Ne vähät välittävät teidän mielipiteistä.
Luonto kertoo ympäri maailman, että ilmasto lämpenee. Ja se tekee sen riippumatta siitä, kuinka ahkerasti te denialistit keskitytte kiskomaan lillukanvarsia.
Ilmoita asiaton viesti
Oiva esimerkki tavastasi käsitellä asiaa, vääristää toisen kommentti ja vetää siitä omituksia johtopäätöksiä.
Toisaalta et kommentoinut itse asiaa, että antaako 20 mittauspistettä teknisesti ja tieteellisesti tarkan keskiarvon Suomen keskimääräisestä lämpötilasta. Jouhevasti etenet jäätiköiden sulamiseen ja jjurikääriin, josta kommentiswsani en puhunut halaistua sanaa.
Kommenttisi on jälleen kerran sellainen, että toisen aika menee omituisten johtopäätöstesi oikaisuun, ja sen vuoksi en näe asialliseksi edes tehdä sitä, koska et pysty vastaamaan itse asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Oiva esimerkki tavastasi käsitellä asiaa, vääristää toisen kommentti ja vetää siitä omituksia johtopäätöksiä.”
Höpsis. Sinä esitit luulonvaraisen väitteen, että olen arvioinut Suomen keskilämpötilan kehitystä vain kahden mittauspaikkakunnan perusteella. Kun kävi ilmi, että olen laskenut Suomen 10 vuoden keskilämpötilat 20 paikkakunnan ja kaikkien Suomen säähavaintoasemien mittaaman hila-aineiston perusteella, lähdit siirtämään maalitolppia kertomalla että se ei riitä.
Kas näin:
”Toisaalta et kommentoinut itse asiaa, että antaako 20 mittauspistettä teknisesti ja tieteellisesti tarkan keskiarvon Suomen keskimääräisestä lämpötilasta. ”
Samalla kun teit argumentaatiovirheen, paljastit, että sinulla ei ole edelleenkään pienintäkään käryä siitä, miten noiden 20 paikkakunnan keskilämpötila saadaan. Sinulla ei ole pienintäkään käryä siitä, että noiden 20 paikkakunnan keskilämpötilan selvittämiseen käytetään kaikkia Suomen 200 säähavaintoasemaa. Olet pihalla kuin lumiukko keskustelemastasi aiheesta, ja silti yrität esittää arvostelukyvytömille seuraajillesi gurua, joka muka ymmärtää ja osaa kritisoida sitä miten Suomen ilmastoa seurataan ja arvioidaan. Häpeäisit.
Ja sitten tarkemmin tuohon tekemääsi maalitolppien siirtelyyn:
”antaako 20 mittauspistettä teknisesti ja tieteellisesti tarkan keskiarvon Suomen keskimääräisestä lämpötilasta.”
Tarkoitat siis, että riittääkö 200 säähavaintoasemaa ympäri Suomea, ja niiden mittaaman datan perusteella laskettu 10 x 10 km hila-aineisto antamaan riitävän tarkan kuvan Suomen keskilämpötiloista?
Kyllä se minulle riittää, pitkälti sen vuoksi että ei ole olemassa tarkempaa, laajempaa ja tieteellisempää mittausdataa Suomen ilmastosta. Kerro toki, jos tiedät että sellainen sijaitsee jossain vaihtoehtoisessa todellisuudessa.
Nyt tullaan sitten sinuun ja vaatimuksiisi: Muistutat tässä kohtaa erittäin paljon kreationisteja, joille ei riittä mikään määrä tietoa, jotta he uskoisivat evoluution olevan totta. Mikä määrä havaintoasemia riittäisi sinulle, jotta uskoisit Suomen keskilämpötilojen olevan nousussa?
”Jouhevasti etenet jäätiköiden sulamiseen ja jjurikääriin, josta kommentiswsani en puhunut halaistua sanaa.”
Tottakai etenin, koska tämä on minun blogini ja tuo asia on blogissani mainittu, blogin tärkein pointti. Minua ei yllätä lainkaan se tosiasia että tuo asia on mennyt sekä sinulta että kaikilta muiltakin denialisteilta ohi. Te keskitytte innokkaasti lillukanvarsiin, täydellisen toisarvoisiin asioihin kuten lämpötilan mittaustarkkuuteen samalla kun luonto todistaa täysin kiistattomasti, että ilmasto lämpenee joka puolella maapalloa.
Ymmärrän kyllä, jos et edelleenkään ymmärrä. Kun ei ole edes halua ymmärtää, vaihtoehtoisessa todellisuudessa eläminen on helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Vasta vuonna 2020 lämpötila 4,15 astetta ylitti vuoden 1938 lämpötilan.”
Korkeasti koulutetun ihmisen pitäisi ymmärtää, että yksittäiset vuodet kertovat hyvin vähän ilmastosta, koska – kuten graafista näkyy – lämpötilavaihtelu vuosien välillä on erittäin suurta. Silti syyllistyt tuollaisen amatöörimäiseen virheeseen, lämpötilapiikkien tuijotteluun.
Etkö tiedä tai ymmärrä, että lämpötilan pitkät, vähintään 10 vuoden keskiarvot kertovat ilmastosta enemmän kuin yksittäiset vuodet?
Graafi näyttää yksittäisten vuosien piikit tasoittavaa liukuvaa keskiarvoa. Etkö huomaa, että keskiarvo – siis edelleen se asia jolla on suurempi ilmastollinen merkitys kuin yksittäisillä vuosilla – nousee linkatussa World Bankin kuvaajassa jo 2010-luvulla selvästi korkeammalle kuin 1930-luvulla? Ja 2020-luvulla vielä selvemmin korkeammalle? Ja silti kehtaat väittää, että 1930-luvulla on Suomessa muka ollut lämpimämpää kuin 2000-luvulla. Täytyy sanoa että sinulla on kova usko siihen mitä teet. Tietoa ja ymmärrystä on vastaavasti valitettavan vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Olet valitettavasti palannut entiseen tyyliisi, jossa annat väärää tietoa jonkun sanomisista. En ole kirjoittanut, että 30-luvulla oli lämpimpää kuin 2000-luvulla. Kerroin vain sen tosiasian, että vuoden 1938 lämpötila ylittyi vuonna 2020. En vetänyt siitä mitään johtopäätöksiä, mutta sinä teit senkin edestä olettaen, että niinhän minä ajattelen asiasta. Tähän sinun tyyliisi on puuttunut moni muukin, mutta näyttää siltä, että et ymmärrä, mitä teet.
Kanssasi keskustelu on näköjään yhtä mahdotonta kuin Sinivirran kanssa. Joko mennään sivupolulle tai joudutaan korjaamaan sinun johtopäätöksiä ja olettamuksia koko ajan. Jatkossa ajattelen kahteen kertaan, kannattaako juttujasi kommentoida.
Ilmoita asiaton viesti
”Olet valitettavasti palannut entiseen tyyliisi, jossa annat väärää tietoa jonkun sanomisista. En ole kirjoittanut, että 30-luvulla oli lämpimpää kuin 2000-luvulla. Kerroin vain sen tosiasian, että vuoden 1938 lämpötila ylittyi vuonna 2020.”
Jos ymmärtäisi jotain ilmastoasioista, et kirjoittaisi mitään yksittäisistä vuosista. Nyt faktuaalisesti kirjoitit, aivan kuin se todistaisi muka jotain ilmastosta. Tuo että alat valehtelemaan asiasta ei sinua auta, päin vastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Palaan vielä tähän väitteeseesi, jonka kirjoitit 19.9. klo 15:31:
”Nikkilän ja Sinivuoren esitys Suomen lämpötilasta perustui muutamaan mittauspisteeseen.”
Teit tuon lausunnon sen jälkeen, kun olin aamupäivällä linkannut sinulle suoralla linkillä laskelmat, joissa lämpötilat ovat 20 paikkakunnalta, jotka taas perustuvat kaikkien ITL:n 200 säähavaintoaseman dataan (hila-aineisto, 10 x 10 km ruudukko). Tässä linkki kommenttiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/vastaus-ripa-pasasen-toistelemaan-argumenttiin-vaarin-mitattu/#comment-4218520
Todistit, että sinua kiinnostaa melko ohuelti todellisuus, koska sinulla on kiire väittää asioita ilman parempaa tietoa. Ja silloinhan – kuten on nähty – on suuri todennäköisyys sille että pieleen menee.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentin vielä kerran. En ole perehtynyt tarkkaan ITL:n Suomen keskiarvon laskentaproseduuriin ja epäilen, onko ITL sitä aukaissut, koska se ei esitä sivustoillaan Suomen koko keskiarvoa kuukausittain ja vuosittain.
Oletko sitä mieltä, että ITL:n keskiarvoistamisproseduuri on sellainen, että 200 säähavaintoaseman perusteella lasketaan keskiarvot hilapisteille 10 x 10 kilometriä eli niitä pisteitä tulee yhteensä 3384 kappaletta. Näiden hilapisteiden avulla lasketaan sitten 20 paikkakunnalle keskiarvo ja sitten niiden perusteella lasketaan koko Suomen keskiarvo. Näinkö se menee?
Ilmoita asiaton viesti
”Oletko sitä mieltä, että ITL:n keskiarvoistamisproseduuri on sellainen, että 200 säähavaintoaseman perusteella lasketaan keskiarvot hilapisteille 10 x 10 kilometriä eli niitä pisteitä tulee yhteensä 3384 kappaletta. Näiden hilapisteiden avulla lasketaan sitten 20 paikkakunnalle keskiarvo ja sitten niiden perusteella lasketaan koko Suomen keskiarvo. Näinkö se menee?”
Vastasin sinulle tähän jo tuolla toisessa kommentissa. Edellä mainittu tapa on laajin ja tarkin tapa arvioida Suomen keskilämpötilaa. Jos sinulla on esitää paremmin, tarkemmin ja laajemmin Suomen keskilämpötilaa ja ilmastodataa tuottava menetelmä, kerro toki.
Liitän tähän myös vastakysmyksen: Mikä määrä havantoasemia, dataa, satelliittimittauksia ym. riittäisi vakuuttamaan sinut siitä että Suomen keskilämpötila on nousussa?
Ilmoita asiaton viesti
https://porvoonmuseo.wordpress.com/contact/
Porvoon museo osaa kertoa siitä miten ilmasto on pikkuisen vaihdellut.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmaston suhteen vaativat jalot lehtipuut valtasivat alaa. Tammen, pähkinäpensaan ja lehmuksen pohjoinen levinneisyys kertoo ilmaston lempeydestä.”
Mitä? Ilmaston lempeydestä! Eikö se olekaan käristyskupoli? Porvoon museo on känselöitävä heti!
Ilmoita asiaton viesti
”Porvoon museo osaa kertoa siitä miten ilmasto on pikkuisen vaihdellut.”
Nyt pitäisi vielä löytää se ihminen, joka on sitä mieltä että maapallon ilmasto ei ole vaihdellut (ja että maapallolla ei ole aiemmin ollut nykyistä ilmastoa lämpimämpiä ilmastojaksoja).
Milloinkaan tapahtuu se ihme, että denialistit lopettavat tämän ”maapallon ilmasto on aina vaihdellut” – olkiukon hakkaamisen?
Oma veikkaus: ei koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ääri-ilmiöt: niitä on ollut aina. Vasta pitkän aikajänteen vaihtelu osoittaa kehityksen suunnan. Ellei joku esiin nouseva kolmas muuttuja muuta ”riippuvan tai riippumattoman” muuttujiston rakenteellista olemusta.
– tässä kait enimmäkseen ”järjestelmän laukeamiskynnystä.
Eräs ystäväni työskenteli pari vuosikymmentä sellaisten riskien arviointitiimin vetäjänä, jotka tilastollisesti esiintyvät enintään kerran tai kaksi vuosisadassa.
– kyse oli maailman isoimpiin lukeutuvasta investointipankista.
*** ****
Joet tulvivat ennnustettavasti, Suomessa ennustettavasti blosaa (tuulee) jossakin vaiheessa 35-30 metriä sekunnissa jne…
Näkemykseni siis: pitkä aikajänne ratkaisee. Ja ilmaston suhteen, vaikka tarkastelisimmekin sitä ihmisperspektiivistä, sadan vuoden tarkastelujakso lienee ehdoton minimi.
– Jos alle mennään, väännetään kohinasta. Se kait on selvää, että co2 pitoisuuden lisäystä ihmiskunta tuottaa mutta sen kriteerit (tulvat yms…).
Väkevä teoreettinen mallinnus kait on ainoa joka kykenisi jotakin perustelemaan. Mutta onko sellaista olemassa? Eikä vain ex post facto -tapahtumista piirrettyjä luonnostelmia?
Ilmoita asiaton viesti
Usean muuttujan malli on valitettavasti sellainen että se saadaan osoittamaan mitä halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin se yhden muuttujan malli perustuu – taivaan isäänkö?
Ilmoita asiaton viesti
Näin ainakin herra Hakkaraisella, joka ei kelpaa enää edes persujen ehdokkaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtavaa, löytyy yksi vihreä joka kerran sanoi jotain hölmöä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten on näitä aivopieruja, jotka eivät jätä sanomisen tasolle. Ex-ulkoministeri, työpaikkakiusaaja ja terroristien maahantuoja.
Ilmoita asiaton viesti
No siinähän pääsi Teuvolta aivopierua kerrakseen.
Ilmoita asiaton viesti