Helsingin Sanomat: Kun EKP nostaa ohjauskorkoa, se tekee sekä välttämättömän että vaarallisen ratkaisun

Helsingin Sanomien 28.6. 16:30 julkaistun pääkirjoituksen (linkki täällä, maksumuuri jos olet lukenut liikaa artikkeleita) mukaan EKP tekee välttämättömän, että vaarallisen ratkaisun nostaessaan ohjauskorkoa. Pääkirjoituksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että kirjoituksessa jätetään monia asioita huomiotta.

Kieltämättä on totta, että jos oletamme EKP:n olevan ainoa potentiaalinen toimija, niin EKP:n koronnosto on välttämätön siksi, että muita välineitä ei ole käytössä. Toisaalta koronnosto on samalla erityisen huonosti sopiva työkalu nykyisessä tilanteessa.

Inflaatio on tällä hetkellä ensisijaisesti seurausta kahdesta päätekijästä, jotka ovat koronapandemian aiheuttama tarjontashokki (yhä jatkuva sirupula, koronan aikana kannattamattomana vähennetty raakaöljyn tuotanto yms) ja sota Ukrainassa (ja siitä seuraava Venäjän fossiilienergian boikotti lännessä). Korkopolitiikalla ei todellisuudessa edes kyetä vaikuttamaan kyseisiin inflaation taustalla oleviin perussyihin.

Koska korkojen nostolla ei kyetä vaikuttamaan inflaation taustalla oleviin syihin, niin sillä voidaan ainoastaan nuijia taloutta sen verran huonoon kuntoon, että kysyntä heikkenee. Suomeksi sanottuna korkopolitiikalla voidaan vaikuttaa kysyntään vain lisäämällä työttömyyttä niin paljon että esimerkiksi bensiinin kysyntä vähenee riittävästi. Kun kysyntä laskee riittävästi, niin hintakin toivottavasti laskee.

Paljon autoilevien nuorten kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden kannattaa siis varautua siihen, että nuorten työllistymismahdollisuudet ja haja-asutusalueiden elinkeinotoiminta hyytyy aika rajusti koronnoston seurauksena. Kun se maaseudun linttaan ajetulla polttomoottoriautolla ajava henkilö (huomatkaa sukupuolineutraalius) tai ensimmäisen työpaikkansa saanut kaupunkilaisnuori päätyy työttömäksi, niin bensiinin kulutus varmasti vähenee. Autoilu jää pois jos nyhjöttää työttömänä kotona.

Keskuspankin koronnosto on käytännössä todella tylppä instrumentti. Vähän samaa luokkaa kuin yrittäisi 10kg lekalla hienosäätää saunan lauteiden aavistuksen pystyssä törröttäviä viimeistelynauloja. Ja vielä side silmillä. Kun sillä 10kg lekalla kunnolla säätää, niin sen lekalla purettujen lauteiden tilalle rakennetut uudet lauteet saattavat olla paremmat kuin alkuperäiset. Ehkä. Siis täydellisessä maailmassa.

Merkittävästi paremmin toimivia tapoja olisivat esimerkiksi polttoaineiden säännöstely, erilaiset windfall-verot tulonsiirtoineen, hintakatot yms. Ja ehkä jopa TUPO. Mieluiten koko EU:n laajuisena. Mutta koska ilmeisesti on päätetty, että ainoa käytössä oleva keino on korkopolitiikka, niin sillä joudutaan lyömään kohdetta 10kg lekalla. Sokkona. Tässä tilanteessa tuo 10kg leka on väärä työkalu, sillä tällä kertaa inflaation syyt ovat jotain, jonka hallintaan korkopolitiikka ei itse asiassa sovi.

Pahimmassa tapauksessa korkojen nostaminen johtaa tuntuvasti kasvavaan työttömyyteen ilman, että hintojen nousua saadaan hillittyä. Toisaalta kun vedetään talous äkkijarrutukseen ja viemäristä alas, niin inflaatio saattaa hidastua. Mutta jos ei hidastu, niin putoamme stagflaatioon eli siihen, että inflaatio on korkealla ja työttömyys on korkealla.

Kieltämättä on totta, että kyllä riittävän korkea työttömyys yleensä painaa kysyntää riittävän alas. Ehkä jokin 40% työttömyys purisi kunnolla myös bensiinin kysyntään. Tuolloin se inflaatiokin loppuu. Ehkä.

Mikäli EU-alueen inflaation negatiivisia vaikutuksia oikeasti halutaan suitsia, niin kannattaisi harkita muitakin keinoja kuin keskuspankin tekemää koronnostoa.