Vihdoinkin YLE

Venäjälle on julistettu suru. Lomalaisten kuolema Siinailla on karmea uutinen. Pietarin Pulkovon kentällä omaiset ovat tukeneet toisiaan ja saaneet kriisipisteissä ammattiapua.

Lento-onnettomuudet herättävät voimakkaita tunteita ja erilaisia salaliittoteorioita, joita ei enää ihmettele, koska viime aikoina on todistettu niin matkustajien kaappaaminen mukaan itsemurhaan kuin lentokoneen alas ampuminen Ukrainan yllä ja lentokoneiden mystisiä katoamisia Kaakkois-Aasiassa.

Ei siis ihme, että tapahtuminen yllä leijuu epäilyjen ja salaliittojen varjo. Venäläiset ilmoittivat välittömästi lähettävänsä myös omat turmatutkijansa Egyptiin. Internetissä pohditaan sitä, voisiko Airbusin nopea putoaminen sittenkin johtua sotatoimista Lähi-idässä tai vähintään terroristien iskusta. Blogisti ihmettelee sitä, miksi alueella ylipäätään lentävät siviilit. Eikö MH17 opettanut mitään?

Selityksiä on paljon

Lentokoneen putoamisen syystä on ennenaikaista sanoa yhtään mitään. Ja niin kauan kuin syytä ei ole selvitetty, ei valheen ja vääristelyn läpilyöntiä mediassa mikään estä. Jotkut netissä kommentoivat ovat aidosti kiinnostuneita, toiset kyynisiä ja tiedon turruttamia.

Jokainen voi koettaa tulkita näkemyksensä. Eri asia on se, mitä pitää merkityksellisenä.

YLE on aiemmin nostanut ansiokkaasti esiin keskustelun trollien – tunteisiin vetoavan vääristellyn tiedon ja kommenttipalstojen henkilökohtaisuuksiin menevän kuonan merkityksestä. Uudessa Suomessa on keskusteltu huuhaasta ja Puheenvuoron sietokyvystä.

Vihdoin YLE panostaa näkyvästi tärkeään aiheeseen: bisneksen tekemiseen huuhaalla ja valheilla.

Valehtelu ei ole laitonta, jos valhe ei liity mihinkään rikokseen. Kun media kaiken lisäksi pitää majaansa jossain muualla kuin Suomessa, ei sen toimista voi edes valittaa media-alan itsesäätelyelimelle Julkisen sanan neuvostolle.

https://www.facebook.com/ylekioski/videos/1527583727533074/?fref=nf

Kansalliskonservatiivinen mediakupla

Maailmalla lähinnä huvittavaa liioittelua ja hyvän maun rajoilla pyöriviä julkaisuja on ollut aina. Tunteisiin vetoaminen on vaikuttamisen keino. Hyväksyttävämpää siitä yritetään tehdä vetoamalla siihen, että kaikkea voi tehdä poliittisen korrektiuden rajamailla. 

Yhdysvalloissa käsite syntyi uskonnollisen oikeiston piirissä. Suomessa perussuomalaiset ovat ottaneet käsitteen ohjenuorakseen.

Tuore Niko Pyrhösen väitöskirja kertoo lisää: ”Keskustelupalstoilla puhutaan paljon mediaeliitin salaliitosta. Siis että media nostaa esiin yksittäisiä kaheleita ja leimaa sillä koko puolueen.”

On vaikea sanoa, kuinka nykyään jakautuu median seuraaminen eri puolueiden kesken. Se on selvää, että paljon lukevat lapset lukevat enemmän myös asiallista mediaa. Ehkä sama koskee myös aikuisia.

Suomessa piirit ovat pieniä

Toimittajat ovat omassa maailmassaan eläviä. Aivan kuten poliitikot. Entinen kansanedustaja ja päätoimittaja Reijo Tossavainen on yksi heistä, joka on aiemminkin puhunut  huuhaa-sivustojen puolesta. Blogissaan Tossavainen muistuttaa, että: "Mielestäni jutuillaan Ylen toimittajat syyllistyivät juuri siihen, mistä he syyttävät somea."

Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan. Ja sitä saa mitä tilaa.

Kirjoitin pari viikkoa sitten, että: ”Olemme tottuneet siihen, että ennemmin tai myöhemmin mikä tahansa vedätys kuitenkin paljastuu.” Imagen blogiini saamani kommentti on paljon puhuva.

"Totta. Näin on käynyt jo Ylen, Hyysärin, Iltapaskan ja muun valtamedian vedätyksen. Paska on haistettu. Suomen valtamedia käy informaatiosotaa suomalaisia vastaan, valehdellen jatkuvasti nato&moku-kiimassaan. Teidän aika on ohi, oi taistolaiset kulttuurimarxilais(tyhjän)toimittajat.

ps. Hauska miten suosittelet ulkomaisia medioita, jotka ovat, yllätys yllätys – juutalaisomisteisia. Ne sylkevät samaa valheellista tietoa kuin HS, Yle, Iltapaska, jne jne..Mikään ei muutu niitä lukemalla, samaa paskaa, eri paketissa."

Eri mieltä saa ja pitää olla

Mauton ja agressiivinen kommentointi panee monen miettimään, kannattaako ottaa kantaa mihinkään. Monet ammattilaisetkin, toimittajat ja tutkijat miettivät sitä, mihin aiheisiin pitää puuttua. Ainoa oikea vastaus on, ettei sellaista aihetta saisi olla, josta ei voida keskustella. 

Mutta kaikkea ei tarvitse sietää.  Vaikka Venäjän suurvalta-asemaa ja etupiiriajattelua voi ymmärtää, voi maan politiikan myös kyseenalaistaa; erilaisia käsityksiä avioliitosta pitää hyväksyä, mutta ei eri mieltä oleminen  oikeuta solvaamaan toista.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että suomalaiset vihasivustot, epämääräiset vastavalkeat ja erityiset keskusteluryhmät levittävät tietoa, jota on tuotettu useilla kielillä jaettavaksi eri maiden sivustoilla. YLEn selvityksessä mainitun Verkkomedian tarkoitus on ollut selvä, vaikka sivuston päätoimittaja perustelee toimiaan valtamedian haastamisella.

Olisi tosiasioiden kieltämistä olla huomaamatta, että jotkut näkemykset on sovitettu suoraan propagandan myllystä. Tutkimuksia ja selvityksiä tehdään eri maissa.

Kotimainen puoluepolitiikka muuttuu. Kovemmasta kielestä tulee väistämättä valtavirtaa. Lisäksi olen edelleen huolestunut siitä, etteivät nuoremmat kiinnostu entisenkään vertaa Venäjästä. Se on vaarallista. Venäjä on elinehtomme, kaupassa ja ulkopoliittisesti. Kenttää ei voi antaa näille sählääjille, uhkailijoille, järjettömille puheenvuoroille.

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu