Klaustrofobia

Venäjälle jääneen kosmopoliitin elämä kutistuu. Suljetun paikan kammo näkyy etäyhteyden päässä olevan ystävän kasvoilta.

“Tuntuu ikävältä. Olemme kuin alistettuja lapsia.”

Välinpitämättömyys luo harhan, jossa uskotaan venäjäläisten hyväksyvän tilanteensa hiljaisesti. Venäjäläisille koetetaan todistaa maan seisovan yhtenäisinä johtonsa takana.

Lyhyt keskustelu etänä täydentää hyvin kuvaa nyky-Venäjästä.

Seuratessamme uutisia, jotka unohtavat ihmiset, ajattelemme helposti, että äänettömät massat tukevat diktaattoria.

Valtion tuottama propaganda vaikuttaa eikä elämänsä rajoittamisen huomaavillakaan ole aikomustakaan nousta vastarintaan.

[Kazanissa uutisoitiin tiistaina toimittajien ja aktivistien kotietsinnöistä. (Doždin lähetyksessä oik. toimittaja Nailia Mullajeva.) Takavarikkoon päätyi puhelimien lisäksi vanhoja Novaja Gazeta -lehden numeroita. Ennakoivilla iskuilla yritetään pitää kurissa oppositiota.]

Sodan loppumisen pohdinta syventää pahempia pelkoja. Nykyinen diktaattori vaikuttaa helpommalta ja hyväksyttävämmältä vaihtoehdolta kuin hänen jälkeensä seuraava mustaa mustempi ajanjakso.

Huonoin näkyvissä oleva tilanne olisi se, jos yhden asejoukon – Jevgeni Prigožinin Wagner – saisi käytännössäkin valtaa. Muutama kuukausi sitten diktaattorin kanssa säännöllisesti yhteyttä pitänyt liikemies on tärkeä henkilö muuallakin kuin Ukrainaa vastaan käytävässä sodassa.

Kaikki odottavat sitä, miten sotatoimet etenevät rintamalla.

Karmeimmat arviot povaavat jo vauhtiin päässyttä väkivaltaista välien selvittelyä Venäjällä.

Pelko syö kaiken

Monet pelkäävät ankaran painostuksen alaisuudessa. Moskovan Kremlissä on jo vuosia johdettu maata manipuloimalla – syöttämällä ihmisille tarinoita oikeista ratkaisuista.

Nyky-Venäjän tsaari on toisenlainen tyranni kuin edeltäjänsä Josif Stalin. Ilmassa on kuitenkin jo kysymys siitä, kuinka kauan.

Yhä useampi etuoikeutettukin on sidottu Venäjään, joka on antanut hänelle tehtävän.

Presidentin hallinnossa virkamiesten halua erota pidetään petoksena. Julkisuudessa on ollut kaksi kuvernööriä, joita uhattiin eroilmoituksen jälkeen rikosoikeudellisella vastuulla.

Mediassa arvellaan, että päätös rajoittaa ero-oikeutta koskee henkilöitä, jotka itsevaltias on tehtäviinsä nimittänyt.

Laki ulkovaltojen agenteista ja ei-toivottavista järjestöistä saa jatkoa, kun uusi asetus vaikutuksille altistumisesta ”kolmansien osapuolten kautta” hyväksytään. Ulkovaltojen agenteilta riistetään kaikki tulot Venäjällä ja tarkoitus on, että heidän sukulaistensa – puolisojen  varainsiirrot tehdään mahdottomaksi.

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev esitti varojen jäädyttämistä ulkovaltojen agenteilta jo maaliskuussa, ja mainitsi nimeltä Suomessakin tunnetun kirjailijan, Boris Akuninin.

Venäjän oikeusministeriö on rekisteröinyt jo 573 ulkomaista agenttia: toimittajia, osakeyhtiöitä, muusikoita, säätiöitä, ihmisoikeusjärjestöjä. Lista täydentyy pääsääntöisesti perjantaisin.

Tuttavan puheesta välittyy, että ihmiset, jotka suunnittelevat maasta lähtöä joutuvat kovenevan arvostelun kohteeksi.

Matkustamiseen ja jatkuviin yhteyksiin ulkomaalaisten kanssa tottuneet ovat tietenkin Venäjällä vähemmistö.

Tutkijatuttuni arvioi somessa, että kyseessä on suora viranomaisten käsky: lähtekää!

”Ulkovaltojen agentteja lisätään julkiseen listaan 5–6 henkilöä viikossa, 20 henkilöä kuukaudessa, 250 henkilöä vuodessa.”

Hankaluudet lisääntyvät

Meille Neuvostoliittoon paikan päällä tutustuneille kyse on tutuista asioista ja paluusta vanhoihin käytäntöihin. Yritämme silti edelleen pitää yhteyttä  rajan takana oleviin ystäviimme.

Yhteydenpito voi olla kohtalokasta.

Antropologi Aleksandra Arhipova kertoo olleensa yhteydessä henkilöön, joka tehtailee ilmiantoja. Hän kertoo katsovansa joka päivä videot Doždin, Radio Libertyn ja Deutsche Wellen sekä Nastojaštšeje Vremja’n YouTube-kanavilta, ja ilmoittaa viranomaisille, jos huomaa haastateltavien joukossa esimerkiksi opettajia.

Ilmiantaja vertaa itseään sukellusveneisiin, jotka vaanivat valtamerellä. Yksittäinen alus ei tuota suurta harmia, mutta alusten pelotusvaikutus on valtava.

Yli-innokas nainen on tehnyt edellisen vuoden aikana 764 paljastusta.

Kantelijat kertovat niin asevoimien parjaamisesta kuin Ukrainan tukemisesta eli esimerkiksi sinisen ja keltaisen värin havaitsemisesta, milloin missäkin. Ilmiantojen kohteiksi joutuvat nykyään myös taiteilijat, kirjailijat ja teatterien työntekijät.

Toisten vahtiminen vaikuttaa jo yleiseen mielialaan. Moni huomaa olevansa vanhoille ystävilleen rasite, koska heidän voidaan katsoa saavan ulkomaalaisilta tutuiltaan vaikutteita.

”Kadulla kävellessä arkaluontoinen keskustelu katkaistaan, jos vastaan tulee poliiseja tai tuntemattomia ihmisiä. Julkisissa kulkuneuvoissa istutaan hiljaa. Politiikasta on turvallisinta keskustella oman kodin keittiössä, kuten neuvostoaikoina. Varovaisimmat vievät vielä matkapuhelimensa toiseen huoneeseen, ettei keskusteluja vain salakuunneltaisi ja nauhoitettaisi niiden kautta.”  (HS/Jenni Jeskanen)

Kun varovaisuus menee liiallisuuksiin, ihminen lannistuu henkisesti. Ja juuri tähän totalitaarinen järjestelmä pyrkii tehdessään maasta avovankilan.

Niin kuin neuvostoaikoina.

Meidän on vaikea kuvitella, kuinka hyvin kansalaiset on pantu kauhistelemaan russofobian määrää. Tavallisten venäjäläisten elämä on yhä kauempana muusta maailmasta.

Hämmennyn itsekin, kun huomaan tiettyjen tuttujen suomalaisten ja muidenkin Kremlin hännystelijöiden jatkavan painostusta Suomessa.

Samaan aikaan tavallista keskiluokkaista elämäänsä Venäjällä eläneen on varottava. Kuten ystävämme kertoo:

”Minun on pyyhittävä muistoja sosiaalisesta mediasta. Monet kontaktit ovat kiellettyjä”, sanoo alistuneelta kuulostava tuttu etänä.

Sorto etenee

Kysymys siitä, mitä aiotte tehdä, tuntuu loukkaavalta. Mielenosoituksiin ei ole Venäjällä mahdollisuutta.

On välttämätöntä valmistautua vastustamaan myös järjettömiä ihmisiä, jotka jahtaavat niin tiedemiehiä, jotka ovat julkaisseet tieteellisiä artikkeleita ulkomailla, kuin ilmiannettuja koululaisiakin.

[Hanti-Manskin autonomisella alueella koulun johtaja valitti poliisille tytöstä, jonka keltasiniset letit herättivät huomiota. Kotona tehdyn tarkastuksen jälkeen poliisi päätti jättää tutkimatta lettien väritystä rikoksena.]

Kansanedustajan, parlamentin alahuoneen – duuman, varapuhemiehen  Vladislav Vadankovin mukaan älyttömyyksille on tehtävä loppu, koska samalla linjalla jatkamalla Venäjällä aletaan ampua sinikeltaisia tiaisia; sadat tavaramerkit on poistettava keltaisten ja sinisten logojen vuoksi, ja samasta syystä olisi kiellettävä  Liberaalidemokraattinen puolue, joka on maan valtapuolueen tukija.

Vadankov kehotti sisäministeriötä ”tekemään selväksi” ja ”julkaisemaan selityksen” siitä, että kahden värin yhdistelmä ei ole syy pidätyksiin.

Tutkijat määrittelevät Venäjän diktaattorin toimivan eri tavoin kuin he, jotka ovat hallinneet pelolla.

Vladimir Putin pyrkii hallitsemaan ja lujittamaan valtaansa käyttämällä myös muita menetelmiä: hän manipuloi tietoa, alistaa median ja luo itsestään kuvan demokraattisena – pätevänä johtajana.

Koko tragedia piilee siinä, että koko maa meni historiallisesti väärälle tielle yhden henkilön psykologisen kehityksen vuoksi.

[Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot ovat alkaneet kampanjoida sosiaalisessa mediassa, jossa nämä kertovat, ettei ihmisten pidä jähmettyä vaan ottaa yhteyttä Tor-verkon kautta. ”Arvostamme ja kunnioitamme ihmisiä, jotka ovat valmiita kommunikoimaan kanssamme. Kaikkien kanssamme työskentelevien suojeleminen ympäri maailmaa on ammatillinen velvollisuutemme.”]

Mitä tästä voidaan oppia?

Diktaattoreja tutkineet muistuttavat, että emme voi olettaa, että autoritaariset johtajat tekevät aina järkeviä päätöksiä. Emmekä voi etsiä tapoja suojella itseämme vain sellaisilta uhilta, jotka vaikuttavat meistä järkeviltä.