Henkisen hädän numero
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan Pekka Saurin mukaan Suomeen tarvitaan henkisen hädän numero.
– Yksi keino mielenterveyden kriisien helpottamiseen olisi valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina, Sauri ehdottaa.
Tällainen ehdotus on kannatettavaa. Vaikka maassa toimii erilaisia kriisipuhelimia on niiden löytäminen juuri sillä hetkellä, kun apua tarvitsisi vaikeaa. Lyhyt kolminumeroinen valtakunnallinen puhelin olisi varmasti tarpeellinen ja josta saisi heti lisäinformaatiota tilanteeseensa. Tällaisen järjestelmän luominen ei liene vaikeaa ja eikä ainakaan voi jäädä kiinni kustannuksista, sillä se maksaisi itse itsensä varmasti lyhyessä ajassa. Nyt mielenterveystoimijoiden olisi puhallettava yhteen hiileen ja luotava tällainen toimiva järjestelmä. Tässä on kyse ihmisen perustarpeista ja inhimillisestä suhtautumisesta niihin.
On uutisoitu, että ajatus olisi Saurin, mutta mielestäni radiossa ajatuksen esitteli joku psykiatri ennen Sauria. Pitäisi olla uutisoinneissa tarkka näistä ”ideoiden tekijänoikeuksista”.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvien ideoiden isistä ja äideistä syntyy aina kilpailua.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aika lailla ”ollut” (44 vuotta lillukanvarsipsykiatriaa) ja pidän ideaa hyvänä, mutta pienellä varauksella.
Ne ihmiset, jotka ovat näissä palvelevissa puhelimissa – oli se 911, 112 tai 00 – pitää kouluttaa ja huoltaa äärimmäisen hyvin.
Siinä ei pärjää hyvällä tahdolla erityisesti siinä vaiheessa, kun tulee kolmas, neljäs jne ”uhri” ja pitäisi tulla oman rajallisuutensa kanssa jotenkin juttuun.
Hanke on huomattavan kallis monella lailla.
Kun maahan viimeksi pykättiin vastaava valmeus (jälkipuintia joka kunnassa), seurauksena oli tavanomaisen psykiatrisen hoitojärjestelmän likipitäen romahdus.
Kaikki halusivat debrieffaamaan estonioiden ja tsunamien selviytyjiä ja vammoittamia: heroinen (sankarillinen) on niin kovin helppoa ja palkitsevaa olla.
Tällainen 666-palvelu tekee helposti saman: maan parikymmentätuhatta osaajaa – tai osaajien kerma – laitetaan sankakuulokkeineen SOS-asentoon, jolloin skitsofreenikot, bipolaarihäiriöiset, adhd:t, paniikkihäiriöiset, pakko-oireiset ja syvästi masentuneet, päihde- ja peliriippuvaisista puhumattakaan, jäävät aina vaan enemmän yksin tai sekoavat monimutkaisen hoitoverkoston vaihtoehtojen ”uhreina”.
Kokemuksesta voin myös todistaa, että eniten soittoja tulee eläkkeiden verotukseen tympääntyneiltä, hivenen jo dementoituneilta ja ärtyisiltä yksinäisiltä vanhuksilta – ja syystä kyllä: omaiset ovat Espoossa tai Brysselissä, joten yksinäisyys on hehkuvan totaalista.
Saurilla on kuuluvuutta ja näkyvyyttä (radiopsykologian jarisarasvuona), joten hän mielestäni hyvin voi kuitata ansion asian liikkeellelähdöstä, mutta myös vastuun siitä, mitä sitten tapahtuu.
Sorry kynismini, olenhan kohta yksinäistyvä, eläkkeelle siirtyvä ja samalla dementoituva ärtyisä, joskin hyvätuloinen vanhus.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä mitään uutta hoitoverkostoa tietääkseni oltaisi rakentamassa vaan ohjattaisiin ihmisiä jo tarjolla olevien palvelujen piiriin. Tietämättömyyden aukkoa tässä kai pyrittäisiin paikkamaan. On eri asia miten jo nyt kuormittunut mielenterveyssektori kykenisi tätä apuaan tarjoamaan ja millä aikataululla. Turha päättäjien on julkisuudessa sitten uhreja voivotella, jos ei hyviin ideoihin tartuta. Ei tässä kenenkään leipää olla viemässä, päinvastoin.
Relevantimpi aihe pohdittavaksi olisi miksi ei koululääketiede kykene hoitamaan meidän kansantautiamme, masennusta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet ymmärtänyt kommenttini väärin, mutta se lienee kirjoittajan eikä lukijan ”vika”.
Tuollaisen palvelunumeron ylläpitäminen (kirkon, mielenterveysseuran jne esimerkit!) sitoo todella paljon ihmistyövoimaa ja edellyttää siltä erittäin laadukkaan koulutuksen sekä sen todella runsaan ”huollon”.
Lääketiede-paradigma (psykoterapia on lääketiede-paradigman mukaista hoitoa) on viimeisen 20 vuoden aikana Suomessa pelastanut – aiempaan verrattuna – yli 5000 ihmishenkeä (vähentyneet itsemurhat) ja hoitanut valtavasti enemmän ihmisiä huomattavasti parempaan vointiin ja tietoisuuteen itsestään ja mahdollisuuksistaan.
”Haitta” lienee se, että masennusta diagnosoidaan ja tunnistetaan valtavasti enemmän kuin aiemmin, vaikka masennuksen määrä ei viimeiseen sataan vuoteen ole lainkaan lisääntynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Itsemurhatilastot eivät nyt ole mitenkään mairittelevat Suomalaisille: Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Lisäksi kuviosta voi tarkastella graafisena esityksenä itsemurhien määrää aina vuodesta 1921 lähtien. Itsemurhat kasvoivat aina vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Tilastokeskuksen mukaan itsemurhakuolleisuuden on havaittu vähentyvän yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina, tarkasteltuna ajanjaksona esimerkiksi sota-aikana ja 90-luvun laman aikaan. Joten ei tätä voi nyt laittaa meidän ”parantuneen” sairaanhoidon piikkiin.
http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-…
Diagnooseja kyllä tehdään yhä kiihtyvään tahtiin, mutta minä peräänkuulutan toimivaa hoitoa. Lääkkeiden sanotaan auttavan vain kahta kolmasosaa ja on kyseenalaista miten hekin tuon avun saavat. Kyllä terveydenhoitomme on tällä hetkellä kädet pystyssä masennuksen edessä, eikä valoa tunnelin päässä näy.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos keskustelusta, Nahkamäki.
Osaltanne liikumme niin paljon eri tiedoin ja tulkinnoin tämän asian (itsemurhakuolleisuus, masennus ja niiden hoito/ehkäisy/tulkinta) ympärillä, ettei jatkokeskustelu blogistaniassa tuottane kummallekaan saati seuraajille mitään ”lisäarvoa”.
Jatkamme valitsemallamme tiellä.
Kaikella ystävyydellä
Antti Liikkanen, psy el
ylilääkäri,
LKS yspsy pkl v:sta 1985
psyk erikoislääkäri v:sta 1976
yspsy erikoispätevyys 1988
IMS 87 Lapin läänin projektijohtaja 1986-1995
(s 1946)
ps
mielelläni ”istuisin alas” kanssanne tämän asian tiimoilta, mutta asenteenne tuntuu niin valmiilta, että ”mitä se hyövää”?
(kun on tuota psykiatrin työtäkin vielä ehdittävä ja jaksettava tehdä ainakin parin-kolmen vuoden ajan)
Ilmoita asiaton viesti
Se numero on jo olemassa ja sinne kannattaa aina soittaa. 09-4321.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli tarpeetonta, miltei asiaton kommentti.
Ilmoita asiaton viesti
Läheltä menneitä ei kaiketi lasketa ja tosissani minä tuon kirjoitin, sillä eduskunnassa on kaiken ansio ja samalla myös vika, sillä se voi korjata tilanteet helposti; vain tahto puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
113
– Ei niin hätä -numero.
– Jos et ole varma hädästä, soita 113.
– Epäonnen numero.
Ilmoita asiaton viesti