Hoitovirheisiin kuolee 700 – 1700 ihmistä vuosittain
Hoitovirheisiin kuolee Suomessa vuosittain 700 – 1700 henkilöä arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Luku on käsittämättömän suuri. Sitä voi suhteuttaa vaikka liikennekuolemiin, joita tapahtuu 300-400 vuosittain. Liikenteessä kuritetaan kaikkia autoilijoita esimerkiksi nopeudenrajoituksen laskulla jo heti yhden onnettomuuden jälkeen, mutta miten on terveydenhuollossa. Tässä oli äskettäin uutinen kuolemaan johtaneesta hoitovirheestä, Siinä hoitaja oli ojentanut instrumenttien puhdistusliuosta leikkauksessa haavan puhdistukseen. Käräjillä hän ei saanut tuomiota, koska syyllisenä pidettiin sitä henkilöä, joka oli laittanut tämän pullon telineeseen ja jota ei koskaan saatu selville. Tämä ei sovi oikeustajuun. Entä jos puukolla surmannut vapautuisi tuomiostaan sillä, että syyllinen olisi puukon pöytälaatikkoon laittanut? Nyt hoitajamitoitusta tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota työn laatuun ja huolellisuuteen.
MTV Hoitovirheisiin kuolee..
Wikipedia Liikenteessä kuolleet
Luin tuon uutisen,eipä tuo noin yksinkertainen asia ollut kuin SINÄ annat ymmärtää,olisko parempi esimerkki löytynyt googlella?
http://yle.fi/mot/mv170203/tuomiot.htm
Ilmoita asiaton viesti
”eipä tuo noin yksinkertainen asia ollut ”
Laitapa linkkin tuohon uutiseen niin ihmetellään.
Tämä tapaus oli vain yksi viimeisistä esillä olleista.
Ilmoita asiaton viesti
Juttu haiskahtaa suojelulta. Syyllinen on siis se, jota ei saatu koskaan kiinni.
Kyllä pullon ottaja ja siitä ruiskuttanut syyllistyi laiminlyöntiin ettei tarkastanut sisältöä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kansalaisena – minusta terveydenhoidon tason on oltava vähintään samaa luokkaa kuin autoliikennekin. Enempää virheitä ei saa sattua ja nollasta lähdetään, sitä varten jokaiselle on yhteiskunta kustantanut koulutuksen.
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
700-1700 hoitovirheisiin kuollutta on aivan uskomattoman suuri määrä.
Karmaisevaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo luku on itseasiassa käsittämättömän pieni, koska hoitokertoja lienee miljoonia – suurin osa toki vain ”öljynvaihtoja” – lääkäri- ja terveydenhoitohenkilökunta on myös inhimillistä – autonkorjaajilla ja putkimiehilläkin tapahtuu ”hoito-” eli työsuoritevirheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Autokorjaaja on korkeintaan käynyt ammattikoulun, mutta lääkärit ovat lisenssiaatteja vähintään. Inhimillisyyteen vetoaminen on typerää, nollatoleranssi se pitää olla lähtökohtana.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäreillä onkin (totta kai) nollatoleranssi lähtökohtana. Sanotaankin, että ”virheitä ei sitten tapahdu, mutta niistä tulee oppia”. Oikeudet sijaisuuksiinhan saa jo jossain vaiheessa opintoja, siis kandivaiheessa.
Lääkäreilläkään ei ole kaikkien erikoisalojen täydellistä tietämystä. Eikä olisi mitään mahdollisuuttakaan olla. Vastavalmistunut LL syyllistyy siis ”hoitovirheeseen”, vaikka tällä ei olisi ikinä voinutkaan olla mitään mahdollisuutta tietää oikeaa ratkaisua hätätilanteessa.
Eikä se silti ole mikään helpoin paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Hätätilanteessa tehtyjä hoitovirheitä lienee suhteellisen vähän ja etteikö olisi aikaa konsultoida alalle erikoistunutta lääkäriä.
Ilmoita asiaton viesti
Yksikään lääkäri ei ole ” lisenssiaatti ”.
Tuohtunut kommentoija ilmeisesti tarkoittaa lääketieteen lisensiaattia.
Ilmoita asiaton viesti
Hoitovirheitä voi tehdä muutkin kuin lääkärit. Pitääkö myös dipl.ins. :lle säätää nollatoleranssi, jottei heidän tekemät virheet aiheuta kuolemantapauksia – todellisuudessa välillisesti aiheutuu paljon, hyvin paljon … esim. suunnitteluvirheet autoissa (yleisempiä kuin luullaankaan!)
Kaikki ihmiset ovat inhimillisiä, tosin toiset ahneesti ”inhimillisiä” 😉
Ilmoita asiaton viesti
Saivartelua. Tarkoitus tuli selväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nick, Tuo luku on juuri oikein ilmoitettu,riittävä haarukointi siksi ettei varmastikaan kaikki hoitovirheet päädy tilastoihin,toisaalta jos tuo luku olisi huomattavasti pienempi niin se jos mikä olisi merkki siitä että ihan kaikki tiedossa olevat tilastoihin jo päätyneet ovat unohtuneet matkalle.
Ilmoita asiaton viesti
Virheitä sattuu paljon kaikilla toimialoilla. Lääkärikunta osaa pitää keskinäisesti toistensa puolta. Tämän vuoksi arkkiatri Pelkosen huoli terkkarilääkärien ammattitaidosta on aiheellinen – sillä päätökset jatkosta tehdään siellä, pääsääntöisesti – ja ainakin ”köyhän” kansan osalta, joilla ei ole työpaikkalääkäripalveluita työnantajan taholta.
…
Lisään edelliseen komenttiini, että pitäisikö yös kuljetuspäälliköillä (yl. ins. tai DI] olla myös nollatoleranssi, jottei sattuisi maanteillä esimerkiksi väärin suunnitelluista ajojärjestelyistä johtuvia esim. paperirullarekka-auto-onnettomuuksia (ajovuorosuunnittelu jne.)
Ilmoita asiaton viesti
> Hoitovirheisiin kuolee Suomessa vuosittain 700 – 1700 henkilöä arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos……
————
Miten THL suhtautuu näihin tapauksiin? Miten se toimii?
Miksi luku on noin epätarkka?
(Taas tulee mieleen, että onpas laitoksen nimi hyvin valittu.)
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna -92 lääkärin tutkintoa uudistettiin mm.pääsykokeiden osalta.Tätä ennen päästykokeiden tenttikirjoina oli tutut ja turvalliset lukion kirjat.-92 käyttöön otettiin lääkikseen pääsemiseksi myöskin ns.aineistokoe,joka miellettiin todella vaikeaksi.Lääkikseen pääseminen oli nyt todella vaikeata,paljon vaikeampaa kuin esim.oikeustieteelliseen pääseminen.Onnistui ainoastaan lähes neroilta.
Alettiin siis kouluttaa huippulääkäreitä,joilla olisi huutava kysyntä maailman markkinoilla.
Samalla tehtiin sosiaalinen tilaus valelääkäreille ja mm.virolaisille lääkäreille ja tuontilääkäreille.Huippulääkärit häipyivät ja edelleenkin häipyvät Suomesta parempien palkkojen perään ulkomaille.
Koska lääkärit koulutetaan yhteisistä verovaroista tuntuu tilanne ainakin minusta siltä,että tavallisen veronmaksajan käteen on jäänyt pelkkä kaluttu luu mitä tulee lääkäripalvelujen lääketieteelliseen tasoon nähden.
Edellä kuvaamaani tilennetta pidän myöskin eräänlaisena poliittisena hoitovirheenä.
Lääkäreille pitäisi velvoittaa palvelusopimus kotimaahan vähintään kolmeksi vuodeksi valmistumisen jälkeen.
Se lääketieteen opiskelija ,joka maksaa itse 1,5 miljoonan euron koulutuksen,olisi kuitenkin vapaa lähtemään heti valmistuttuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon että jos hoitovirheisiin käytettäisiin yhtä paljon resursseja kuin liikennekuolemien ehkäisyyn hoitovirheisiin kuolleiden määrä laskisi.
Hoitovirheet ovat kuitenkin vain osa.
Sairaalabakteerien aiheuttamat tulehdukset tappavat kai enemmän. Olen joskus lukenut, että sairaalassa saadun tulehduksen vuoksi kuolee noin 3000 ihmistä vuosittain. Niitä voi ehkäistä paremmalla hygienialla.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittiset ”hoitovirheet” ovat tappaja numero yksi.
Otetaan esim.alkoholin hinnan ale v.2004 !
Ilmoita asiaton viesti
Kun vielä huomioidaan hoitohenkilökunnankin puutteellisen hygienian aiheuttamat kuolemat, eli ns. sairaalabakteeri-infektiot,
hoidosta aiheutuneiden kuolemien luku moninkertaistuu.
Muistaakseni noin joka tuhannes sairaalapotilas kuolee sairaalassa saamiinsa vammoihin.
On erikoista, että asiaa on puitu ”äkkiä tarttis tehä jotain” Suomessakin jo vuosikymmenien ajan, mutta edes seuranta/tilastojärjestelmää ei ole saatu aikaiseksi, jotta saataisiin hahmotettua kokonaisuutta ja siinä piileviä epäkohtia jotta korjauksia voitaisiin tehdä muutenkin kuin pimeässä haparoiden.
Ilmoita asiaton viesti
Väärästä diagnoosista johtuva virheellinen hoito katsotaan hoitovirheeksi.
Esimerkki : Terveyskeskuksen kroonikko-osastolla vuosia maanneen kommunikoimattoman dementiaa sairastavan 92-vuotiaan vanhuksen kunto romahtaa ja tutkimusten mukaan hänellä epäillään keuhkokuumetta. Hänelle aloitetaan antibioottikuuri, mutta potilas silti menehtyy. Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi selviääkin sydäninfarkti. Kyseessä on tällöin yksi näistä kuolemaan johtaneista hoitovirheistä.
Jokainen voi tykönään miettiä tätä hoitovirhe-problematiikkaa ja asettaa sen oikeisiin mittasuhteisiin.
Ilmoita asiaton viesti