SOTE muutokset eivät poista terveyskeskusten lääkärivajetta

Lääkärivaje – tilanne (tilasto 12/2012)

1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/terveyskeskus: 17,5 lääkärin vaje

2. Jyväskylän terveyskeskus: 17,5 lääkärin vaje

3. Tampereen terveyskeskus: 15 lääakärin vaje

4. Espoon terveyskeskus: 15 lääkärin vaje

5. Vaasan terveyskeskus: 12 lääkärin vaje

Esimerkiksi Jyväskylässä jonot terveyskeskuksiin ovat pitkät. Viime syksynä kaupunki sai mm. puolen miljoonan uhkasakon, koska jonot hammashoitoon olivat yli puoli vuotta.

Pelkällä Sote-uudistuksen pyörityksellä ei lääkärit lisäänny eikä näin ollen ongelmat poistu. Lääkäreiden koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, mutta opiskelijamäärä kasvavat vasta vuoteen 2016 mennessä. Siihen asti vajauksen kanssa on tultava toimeen ja riittääkö tuo lisäyskään helpottamaan tilannetta.

Tilanne on nyt johtanut rahastukseen, joiden maksumiehenä kunnat ovat. Palkkatasosta antaa kuvan se, Jyväskylän kaupungin palkkalistojen kärjessä on huomattavan paljon lääkäreitä. Kaupungin 100 eniten ansaitsevista yli 80 prosenttia oli lääkäreitä tai hammaslääkäreitä vuonna 2012. Esimerkiksi Palokan apulaisylilääkäri tienasi kolmanneksi eniten 122 846 euron tuloillaan. Kymmenen parhaiten palkatun joukossa on peräti kolme terveyskeskuslääkäriä. Vertailun vuoksi Jyväskylän parhaiten palkattu työntekijä oli viime vuonna kaupunginjohtaja Markku Andersson 171 203 euron vuosituloillaan.

Lääkärivajetta vaikeuttaa myös se, että tietoon on tullut lääkäreitä, jotka eivät tee täysiä työpäiviä vaan tekevät vajaita tunteja. Tämä siksi, että heidän ei tarvitse, sillä kohtuullisen elintason ylläpitämiseen riittää vähempikin työaika. Yksilötasolla tätä voidaan pitää suotavana, mutta palvelujen käyttäjiä se ei ainakaan auta. Tulee mieleen palkkakaton käyttöönotto, jotta tilanne pysyisi kuntalaisten kannalta edes siedettävänä.