Pyhäpäivä on ihmistä varten
Arkkipiispa Kari Mäkinen otti oivallisesti kantaa alkaneeseen arkipyhäkeskusteluun. Hän sanoi valtiopäivien 150-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa, että sapatti, hengähdysaika, pyhäpäivä on erityisen välttämätön. Siksi on tarpeen vuoden kierron rytmi, jossa on pyhä ja arki. Pyhäpäivä ei ole olemassa siksi, että jaksaisi paremmin antaa panoksensa ja olisi tuottavampi. Sapatti on ihmistä varten – totesi Mäkinen.
Jos ihmisen arvo mitataan vain työnteon kautta, ei se tee oikeutta elämälle. Ihmisen arvo on muutakin kuin työn tekemistä. Sitä on hyvä pohtia etenkin pyhäpäivänä.
Pyhä tarkoittaa erottamista arjesta.
Ilmoita asiaton viesti
Se arvo tuleekin siitä että jonkun pitää maksaa se pyhä, kun se on teille niin ihmistä varten niin varmaan pystyisitte loikoilemaan ihan ilman palkkaakin?
Ilmoita asiaton viesti
Ennen oli kuusipäiväinen työviikko, on sitä pärjätty nyt viisipäiväiselläkin. Muutamalla arkipyhällä ei tätä maata rakenneta valmiiksi, ainakaan työtä tekemällä.
”Teille”, en tiedä ketä teitittelet, mutta vastasin omalta osaltani.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt ymmärsin oikein, niin voisitte nuo arkipyhät viettää ilman arkipyhäkorvauksia?
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen käytäntö on hyvä. Eikö sinustakin?
Ilmoita asiaton viesti
Mulle on ihan sama, arkipyhäkorvaukset ovat yksi syy miksi en enään palkkaa ketään.
Mun mielestä on tosi outoa että jonkun toisen pitää kustantaa sun uskonnolliset menot, ihan kuin ne eivät olisikaan henkilökohtaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kukin on ansainnut omat pyhäpäivänsä ihan työehtosopimuksen mukaan. Et sinä toisten puolesta mitään maksa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä vetoat työehtosopimukseen jonka mukaan sinun uskonnolliset juhlasi ja vapaapäiväsi tulisi maksaa joku muu kuin sinun joka niitä vietät.
Aika maallista ja aitoa uskonnollisuutta loukkaavaa argumentoitisi kyllä on!
Ei hengellisyyttä pitäisi sotkea maalliseen yhteiskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkollisten juhlapyhien siirtäminen vaatisi kirkolliskokouksen hyväksynnän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kirkko tätä maata johda.
Miksi muuten yrität itsekkyyttäsi pistää muiden synniksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minullekin kelpaa tuo vapaa pyhäpäivä, vaikken uskova olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sä ootkin rehellinen, etkä vetoa uskontoon.
Ilmoita asiaton viesti
Nahkamäki väittää arkipyhien poistamiseen vaadittavan kirkolliskokousta. Väärin. Niistä on sovittu TES-neuvotteluissa ja niissä ne voidaan poistaakin. On vain neuvotteluissa sovittu, että vapaapäivät sijoittuvat noin niinkuin ne nyt menevät. Aikojen kuluessa niitä on jo monesti muutettu.
Toisaalta kirkolliskokous päättää kirkkolain muuttamisesta ja siellä on määritelty kirkon uskonnollist juhlapäivät. Se on ihan eri juttu kuin palkalliset vapaapäivät.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, sopimusneuvotteluissa neuvotellaan kokonaispalkka. Arkipyhäkorvaukset ovat vain tekniikkaa, miten palkka jaetaan ajallisesti.
Arkipyhäkorvaus merkitsee, että työntekijä on alentanut ns normaalityöpäivän palkkaa ,jotta myös arkipyhille tulee korvaus.
Kyseessä on siis vain sopimuksen mukaisen palkan jaksotuksesta.
Ja jos katsotaan kenelle maksetaan eniten ”tekemättömästä ”työstä niin ne ovat johtajat.
Irtisanoiskorvaus on 1,5 vuoden palkka, taloon tullessa pitää maksaa kottia, jota pysyy työpaikalla, pitää maksaa palkioita ja jotta suostuu tekemään tekemään työtä niin siitäkin pitää maksaa bonuksia.
Ja eläkkeelle pitää päästä 60- ikäisenä ja taas kulut firman piikkiin
Ilmoita asiaton viesti
Karjalaisen laskutavalla lauantai- ja sunnuntaivapaatkin ovat katalaa työnantajilta varastamista.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka niin?
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan hieman provokeerasin Karjalaisen laskeskellessa pekkaspäivien ja arkipyhien kustannusvaikutuksia. Samalla tavalla myös viikonloput aiheuttavat kustannuksia työnantajille kun työpaikat tyhjenevät ja työn teettäminen on kalliinpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Viikonloput eivät ole palkallisia vapaapäiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuukausipalkkaisilla maksetaan kontti kuukaudessa oli päiviä 28,30 tai 31.
Samoin viikonlppujen määrä ei vaikuta palkkaan
Ilmoita asiaton viesti
Vapaan ja työn rytmi on varmaankin ihan hyvä. Sen julistamiseen ei kuitenkaan tarvita poppamiestä. Tai vapaapäiviä varten poppamiehen sadetanssia.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkun on hyvä herätellä omatuntoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kukahan on ajanut maallisen lomaltapaluurahan käytön. Siihen verrattuna kristilliset Pyhät ovat pikku juttu, sillä lomaltapaluuraha vastaa kolmea viikkoa ilman työsuoritusta.
Ilmoita asiaton viesti
Työnantajat, 1960-70 lukujen taitteessa suomalaiset lähtivät joukolla Ruotsiin ja muuallekin elintasopakolaisiksi.
Ja kun kesälä tultiin Suomeen lomille uudella Volvolla niin menomatkalla auto oli täynnä uusia lähtijöitä.
Suomalaiset tehdassalit taas kumisivat tyhjyyttä ja vuorineuvokset olisivat joutuneet itse linjaan elleivät olisi keksineet lomaltapaluurahaa eli jos palasi lomilta entiseen työpaikkaan sai lomaltapaluurahan.
Onhan tätä temppua käyttänyt nykyään Finnairkin
Myöhemmin lomaltapaluuraha vakiintui lomarahaksi
Ilmoita asiaton viesti
Heliste kuvaa lomarahan historian jotakuinkin oikein. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että lomaraha kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana eli se on todellakin ansaittua palkkaa jota työnantajan ei tarvitse maksaa silloin kun se on ansaittu vaan saa sen lainaksi aina seuraavaan kesään saakka samaten kuin loma-ajan palkankin.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs muslimien pyhät? Suomessahan on kasvava muslimiväestön osa.
Ilmoita asiaton viesti
On sitä murhatöitäkin tehty pyhänä. Nahkamäki on varmaan kuullut, mitä Saukkolassa tapahtui pitkänäperjantaina vuonna 1869?
”Oi kauhistus, mikä tapahtui, talvella maaliskuussa Korpilahden Saukkolassa, Ilolan kujan suussa. Vaari se käytti kirvestänsä pitkänäperjantaina, josta hän joutui ruunun rautoihin, vietiin lauantaina. Ruunun rauvat ne väkevät Saukkolan vaarin voitti. vaikka se Huippu-Mikolta löi kädet ja kaulan poikki.”
Olihan se tarinan mukaan pyhä henki Saukkolan vanhaa isäntää Huipun Mikon hengen anastamisessa avittanut, joten kyseessä taitaa olla sellainen pyhä murha, joka on sovelias suorittaa pyhäpäivänäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmilla aloilla arkipyhäkorvaus maksetaan ns. pekkaspäivänä. Toisinsanoen arkipyhän kohdalla ansaittu pekkaspäivä vähenee niin monella päivällä, kun arkipyhiä keskelle viikolle osuu.
Työntekijän kannalta arkipyhäkorvaus ei ole ilmaista rahaa. Ei myöskään työnantajan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekkasp%C3%A4iv%C3%A4t
Myös Itsenäisyyspäivä ja Vappu ovat sellaisia arkivapaapäiviä, joista pekkanen vähennetään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4
Olen avaajan kanssa samaa mieltä arkkipiispan saarnasta)
Ilmoita asiaton viesti
Arkipyhät ja pekkaset nostaa palkkakustannuksia 7,7%.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen arkyhän kohdalla putoaa yksi pekkanen pois.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö.
Ilmoita asiaton viesti
Tyryn mielestä niinku oikeasti palkallisen vapaan viettämisestä pitäisi saada työajan lyhennystä…
Ilmoita asiaton viesti
Sä puhut Jotu nyt pehmeitä.
Lue nyt tarkkaan: Arkipyhän sattuessa arkipäivän kohdalle, putoaa yksi pekkanen pois.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä putoa, eikö ne siellä Sirola opistossa edes sitä sulle opettanut mistä työajanlyhennys koostuu?
Ilmoita asiaton viesti
Paras tapa hoitaa asia olisi siirtää uskonnolliset arkivapaat eli Loppiaisen, pääsiäisen ja helatorstain, osaksi vuosilomaa. Silloin erilaisia maailmankatsomuksia ei asetettaisi eriarvoiseen asemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Myyryläisen mielestä varmaan paras tapa olisi muuttaa sitten ajanlaskukin Suomessa, koska nyt se lasketaan Jeesuksen syntymästä.
Ilmoita asiaton viesti
Se lasketaan aikoinaan kuvitellusta Jessen syntymästä. Dionysius Exicuus sijoitti sen aikoinaan vuoteen 754 a.u.c. (ab urbe condita eli jälkeen kaupungin eli Rooman perustamisen) Oikeasti tuollaista jesse-hahmoa ei liene ollut olemassa vaan legenda on jälkikäteen rakennettu todennäköisesti useamman noihin aikoihin eläneen ihmisen henkilöhistorioista.
Voisimme todellakin ihan hyvin muuttaa vuosiemme laskemisen alkukohtaa. Samalla voisimme korjata siihen nyt sisältyvän virheen eli lisätä vuoden nolla jolloin laskemiselle oikeasti olisi alkukohta ja vuosikymmenten, -satojen ja -tuhansien vaihtomiset osuisivat paremmin kohdalleen.
Maailmalla on ollut ja on nykyisinkin useita ajanlaskuja ja kalentereita joissa alkukohta on sijoitettu eri tavoin. Voisimme siirtyä esimerkiksi ranskalaiseen ”järjen almanakkaan” jossa alkuvuosi oli 1792 jälkeen nykyisin meillä käytettävän ajanlaskun alun. Tosin siinä allakassa olisi muuten sovittamista sillä siinä oli kymmenenpäiväiset viikot ja kolmiviikkoiset kuukaudet.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä kirkollisiin pyhäpäiviin rinnastettavat Vappu ja Itsenäisyyspäivä? Itsenäisyys on jo hukattu ja Vappu on enää lähinnä kansanryhmän nimeltä ”ylioppilaat” ryyppypäivä. Työmiehet ovat silloinkin töissä.
Ajanlaskulle on olemassa rinnakkainen ilmaisu, jossa ei tarvitse lausua vihaamaansa Jeesuksen Kristuksen nimeä, se on: eaa tai jaa, eli ennen- tai jälkeen ajanlaskun alun.
Ilmoita asiaton viesti
En rinnastaisi Vappua, Joulua, Juhannusta, Uutta vuotta tai Kekriä uskonnollisiin juhlapäiviin. Ne perustuvat vuodenkiertoon. Itsenäisyyspäiväkin on ihan eri juttu. Se ei ole yhden tietyn maailmankatsomuksen juhla itsenäisyyden jäljellä olevasta määrästä riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti