Rauhan nobelisti Obama ei lähde sotaan Krimistä
Nyt se on vahvistettu. Nimittäin tieto siitä, ettei Yhdysvallat puutu sotilaallisesti Ukrainan kriisiin.
Yhdysvallat aikoo käyttää diplomaattisia keinoja, totesi Obama.
Merkittävää on siis se, että kriisi ei eskaloidu aseelliseksi yhteenotoksi Yhdysvaltain ja Venäjän välillä.
Nyt maailma voi nukkua yönsä rauhassa.
…
Ilta-Sanomien uutinen aiheesta:
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288667465397.html
Tosin ei Kauko-Itä, jonne Yhdysvaltain mielenkiinto kohdistuu, ei enää Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin vanha Eurooppa palaa maailmanpolitiikan ja Yhdysvaltojen kiinnostuksen keskiöön, ks. kommentti #18.
Ilmoita asiaton viesti
On se pelottava mies toi Obama.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka pelkää mustaa Pekkaa, kunhan ei jää käteen.
Ilmoita asiaton viesti
Nato on puolustusliitto, joka puolustaa jäseniään. Onko joku muuta kuvitellut?
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina ei ole Naton jäsen vaan sillä on sopimus kumppanuudesta.
Minä ainakin olen odotellut Yhdysvaltain reaktiota Venäjän laajentumishaluihin ja nythän se on saatu Krimin osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Venäjällä ja Suomella on sama sopimus kumppanuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa kuitenkin olla eri sisältöinen kuin Naton kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Rautalangasta, mies: Suomella, Venäjällä, Ukrainalla ja Ruotsilla on täsmälleen sama rauhankumppanuussopimus Naton kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
En minä kumppanuussopimuksen varaan mitään ollutkaan laskenut.
Ilmoita asiaton viesti
Aika kuvaava tuo kartta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Partnership_for_Peace
Jokainen voi tuosta päätellä, kuinka ironinen ilmaus ”rauhankumppanuus” on. Jos Obamalta kysytään, aiotteko puolustaa jotakin ei-jäsenmaata, hän haukottelee ja sanoo ”Ei, seuraava kysymys”. Niin kuin pitääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi kuuluu Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace), siihen liittyvään joukkojen suunnittelu- ja arviointiprosessiin (Planning and Review Process) ja Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon (Euro-Atlantic Partnership Council).
”Rauhankumppanuus on osoitus siitä yhteisestä vakaumuksesta, että vakautta ja turvallisuutta voidaan edistää koko euroatlanttisella alueella vain yhteistyöllä. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen sekä vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan turvaaminen demokratian avulla ovat rauhankumppanuuden yhteisiä perusarvoja.” Rauhankumppanuus: Perusasiakirja (Brysselin huippukokous, 10.1.1994)
Ulkoasiainministeriö. Naton rauhankumppanuus.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vielä kerran tämä kartta:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Partnership_for_…
Suomi liittyi rauhankumppanuuteen toukokuussa 1994, Venäjä kesäkuussa 1994. Venäjällä olisi täsmälleen sama oikeus pyytää apua kuin Ukrainalla.
Toisin sanoen: Naton kielenkäytössä ”jäsen” merkitsee maata, jota ollaan valmiita auttamaan, ”rauhankumppanit” taas potentiaalisia vihollisia, jotka saavat melskata keskenään.
Suomalaisista vain viidennes kannattaa Natoon liittymistä. Myös EU:n yhteistä puolustusta vastustetaan
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sitä apua pyytää.
Ilmoita asiaton viesti
Eli itärintamalla kaikki hyvin ja NATO-mureenat voivat vetäytyä luoliinsa, odottelemaan uutta evästä leukojensa louskutteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Natoa kannattaa 47% Ilta-Sanomien kyselyn mukaan. Äänestäneitä 220,000!
Ilmoita asiaton viesti
Tilastollisesti merkitsevissä tutkimuksissa kannatus on aina alle 20%. EU:n liittovaltiokehitys ja yhteinen puolustus olisikin parempi vaihtoehto, mutta ei näytä kelpaavan sekään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä todellinen kannatus on jo 50% luokkaa.
Ei Eu:n kannata omia joukkojaan rakentaa.
Ilmoita asiaton viesti
No ei se kyllä 50% ole, mutta toki kannatus riippuu aina kysymyksenasettelusta. Laitetaan putinmaisesti vain kaksi vaihtoehto, niin johan tulee kannatusta 😀
Pitäisikö Suomen liittyä NATOon
vai
Pitäisikö Suomen sitoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa
Johan tulee prosentteja tuolla kysymyksenasettelulla. Suomalaisille on jäänyt jokin kumma luotto siihen, että sotilaallinen puolueettomuus on Suomen asemassa jokin siunaus.
http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+suo…
”EU-jäsenyys ja Nato-kumppanuus eivät takaa Suomen turvallisuutta, jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja.
Torsti Sirénin mukaan uskottava ja ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke Venäjää vastaan on mahdollista saada vain liittymällä Natoon ja pitämällä oma puolustus kunnossa.”
Kai sitä voi myös pitää pään pensaassa ja toivoa parasta eli jatkaa nykymenoa. Vaihtoehto se on sekin.
EU:n yhteinen puolustus ei oikein taida edetä, koska reippaasti suurin osa pitää NATO-jäsenyyttään paljon tärkeämpänä. Lähtökohdat ”EU-puolustukselle” ovat siis aika vähissä, koska suurin osa maista ei halua keksiä pyörää uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskalainen konservatiivinen kansanedustaja Lene Espersen (K) julkaisi 18.3. Berlinske Tidendessä kolumnin otsikolla ”Venäjän suurvaltakäytös vaatii vahvistettua puolustusta”.
”Ruslands stormagtsadfærd kræver styrket forsvar”, Af Lene Espersen, MF (K), udenrigs- og forsvarsordfører, 17. marts 2014, 22:30, http://www.b.dk/kronikker/ruslands-stormagtsadfaer…
Espersen esittää, että Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet kyseenalaistavat sen (Länsi-Euroopassa) yli vuosikymmenen vallinneen käsityksen, että nykyään uhkia ja potentiaalisia vihollisia olisivat kaikenlaiset muut ilmiöt ja ikävät ihmiset vaan ei valtioiden ja liittokuntien muodostama sotilaallinen uhka. Samoin Espersenin mukaan on vallinnut sellainen näkemys, että vanha Eurooppa vaan makoilee uneliaasti ja rauhallisesti sohvalla, kun meno ja meininki niin taloudessa kuin turvallisuuspolitiikassa on jossakin muualla, ja erityisesti Aasiassa.
Näiltä osiltaan Espersenin kirjoitus on hyvin samansisältöinen kuin oma samanpäiväinen blogikirjoitukseni, jota tosin kukaan ei lue. Olen kommentoinut kriittisesti laaja-alaista turvallisuuskäsitettä paljon tätä aiemminkin, ja tanskalaisista konservatiiveista riippumatta, http://ilarikiema.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163396-…
Espersenin sotilaalliset ratkaisut tarkoittavat tietysti Nato-maa Tanskan puolustuksen vahvistamista: fregatteja ja ohjuspuolustusta. Viime mainittu on ongelmallinen tässä Venäjä-yhteydessä, koska argumenttihan oli se, ettei lännen ohjuspuolustus, erotuksena ohjuskilvestä, ole suinkaan suunnattu Venäjää vastaan. Tällaisista asioista kuitenkin keskustellaan nyt, jolloin tila Suomen sotilaalliselle liittoumattomuudelle alkaa käydä ahtaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siellä krimillä taida olla paljoa öljyä tai usan mielestä pommituskelpoisia terroristeja.
Ilmoita asiaton viesti