Jyväskylän keskustan liikenteestä ja elinvoimaisuudesta

Autoilijan näkökulmasta Jyväskylän keskustassa liikkuminen ja asioiminen on ajettu ahtaalle. Vapaudenkadun joukkoliikenteen sekä kävely- ja pihakatujen takia pääväyliksi ovat muodostuneet Hannikaisenkatu ja Yliopistonkatu. Poikittaiskaduista Asemakatu ja Väinönkatu ovat keskeltä kiellettyjä autoliikenteeltä.

Lisäksi ydinkeskustan nopeusrajoitus 40 km/h yhdessä entisestään vaikeutuneen kadunvarsipysäköinnin takia saa autokansan pinnan kiristymään. Kaupunkisuunnittelussa onkin nähtävästi ollut tavoitteena yksityisautoilun vähentäminen keskustassa. Tässä tavoitteessa ollaan onnistumassa.

Päivittäistavarakauppa on levittäytynyt automarkettien myötä kaupungin laidoille. Keljon, Seppälän ja Palokan kauppakeskusten mukana on siirtynyt moni muukin kauppa kyseisiin liiketiloihin. Kävijöille houkuttimena on ollut ilmainen pysäköinti, ja autoilijat ovat äänestäneet kaasujalallaan.

Jyväskylän kaupunki hallitsee pysäköintibisnestä käytännössä 100-prosenttisesti. Siksi on oman oksan sahaamista ajaa autoilijat pois keskustasta parkkitalojen ääreltä. Näin jäävät pysäköintieurot saamatta. Kyse on vajaasta 10 miljoonasta eurosta vuositasolla.

Nyt onkin haastetta siinä, kuinka pyöräilyväki ja joukkoliikenteen käyttäjät kykenevät ylläpitämään keskustan kauppoja. Moniko on valmis kantamaan käsissään tavarat tai viemään ne pyörän tarakalla kotiinsa? Pelkästään ravintoloissa tai kahviloissa käynti ei kauppaliikkeitä pelasta. Mietittävää riittää, mitä tehdään tyhjentyneille liiketiloille, jotka näyttävät vain lisääntyvän.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 8.3.2017:  http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-keskustan-liikenteest%C3%A4-ja-elinvoimaisuudesta/950192