Autoliikenne on ehto toimivalle logistiikalle
Keskisuomalaisen pääkirjoitus (2.4.) ottaa kantaa ydinkeskustan kehittämiseen. Siinä todetaan ykskantaan, että keskustan elinvoimaisuus tarvitsee autoja ja parkkeja. Tämä pitää täysin paikkansa, ja on hienoa, että lehti ottaa tähän asiaan kantaa tällä tavoin.
Valtion verotuotot tieliikenteeltä olivat viime vuonna noin 7,8 miljardia euroa. Siitä käytetään liikenneverkkoon 1,7 miljardia. Loput 6,1 miljardia menee valtion muihin menoluokkiin.
Yksityisautoilijat ovat siis merkittävässä roolissa verotulon keräämisessä. Siksi on myös oikeutettua, että heidän äänensä kuuluu ja toiveensa toteutuu päätöksenteossa.
Toimiva logistiikka on yhteiskunnille kuin veri ja verisuonisto: se on elämisen mahdollistava välttämättömyys. Turvallisuuden takaavat ambulanssit sekä palo- ja poliisiautot henkilökuntineen.
Lisäksi tarvitsemme monipuolisen posti-, huolto- ja tavaraliikenteen saadaksemme muun muassa sen jokapäiväisen leipämme lähikaupasta ja roska-astiamme tyhjiksi.
Liikkumisen mahdollistavat bussit, taksit ja yksityisautot. Ne täydentävät toinen toisiaan yhdessä jalankulun ja pyöräilyn kanssa. Eri elämänvaiheissa ja tilanteissa tarpeet ovat erilaisia, siksi myös kaikki liikkumismuodot on otettava huomioon päätöksenteossa.
Käsitys siitä, että autoliikenne tuo vain haittoja on väärä. Sen osoittavat nämä edellä kerrotut asiat. Nyt kuitenkin esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa on vallalla käsitys, että yksityisautoilua pitäisi jollain tapaa rajoittaa tai tehdä liikkuminen ainakin hankalammaksi. Tämä on väärä lähestymistapa.
Itse luotan ihmisen omaan järjen käyttöön ja vapaaseen liikkumiseen. Jokainen valitsee liikkumismuotonsa omien tarpeidensa ja tilanteensa mukaan.
Liikenneinfran tulee luoda edellytykset mahdollisimman joustavalle pääsylle haluttuun kohteeseen edullisesti, turvallisesti ja esteettömästi. Tämä koskee myös yksityisautoilua ja muistetaan, että siitä valtaosa on työ- ja asiointiliikennettä.
Jarmo Nahkamäki
Jyväskylä
Kirjoitus on julkaistu 5.4.2017 Keskisuomalaisessa: http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Autoliikenne-on-ehto-toimivalle-logistiikalle/961014#comments
Ps. Tässä puheeni kävelykadulla viime lauantaina samasta aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=tOmWJ2h6tOs
”Itse luotan ihmisen omaan järjen käyttöön ja vapaaseen liikkumiseen. Jokainen valitsee liikkumismuotonsa omien tarpeidensa ja tilanteensa mukaan.”
Saahan sitä luottaa mihin vaan kuten pässi suuriin sarviinsa. Sitä kuitenkin kysyn, miten juokkolikennettä voi käyttää alueella, jolla sitä ei ole? Valittavaksi jää taksi, kimppakyyti tai oma auto. Autottomalle taksi tai kunnan järjestämä koulukuljetus, jos tilaa muillekin kun koululaisille on, jäävät ainoiksi vaihtoehdoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio tukee joukkoliikennettä kymnenillä miljoonilla euroilla, jotta se olisi mahdollista myös kannattavasti toteuttaa haja-asutusalueilla. Onko yhteiskunnan tehtävä kuitenkaan sponsoroida ihmisten liikkumista kuten esim. kirjastopalveluja? Kuten totesin tieliikenne maksaa 6,1 mrd. valtion muiden menoluokkien rahoista. On kohtuutonta, että yksityisautoilijat maksaisivat vielä enemmän joukkoliikenteen tukemisesta. Siksi on otettava huomioon asuinpaikkaa valittaessa että kauempana asuessa liikkuminen tulee kalliimmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joukkoliikenteen tuki on ihan eri asia kuin ihmisten matkustaminen haja-asutusalueella. Siellä ei joukkoliikenne toimi edes tukemalla, kun ihmisiä ei ole riittävästi. Paras tuki varsinkin ikääntyneelle väestölle on rakentaa heille sopivia yhteisö- ja palvelutaloja taajamiin palveluiden äärelle, jotta he eivät vangeiksi sivukylän omakotitaloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnanko pitäisi vielä rahoittaa asunnotkin? Demarit osaa kyllä kakkua jakaa mutta miten onnistuu isomman kakun leipominen…
Ilmoita asiaton viesti
En ottanut lainkaan kantaa siihen, kuka tai mikä taho ikääntyville tarkoitettujen assuntojen tuotannon maksaa. Lähtökohtaisesti sen pitää olla asuntojen käyttäjät. Hehän joka tapauksessa asuntojen ylläpidon maksavat, vaikka asuisivat vuokralla ja etenkin silloin.
Pitäisi ottaa huomioon sekin, että kun ikääntyvät pysyvät omatoimisina pitkään, yhteiskunta säästää hoitokuluissa. Harvaan asutun maaseudun sivukylillä se ei ole mahdollista. Varsinkin kotohoito maksaa maltaita, kun hoitohenkilökunnalta kuluu matkoihin enemmän aikaa kuin varsinaiseen tehtävään.
Ilmoita asiaton viesti