Pohdintoja suomalaisesta vihapuheesta

Va. pääkirjoitustoimittaja Markus Mattlar kirjoitti (KSML 14.7.) vihapuheesta. Hän pohti mm. laillisen ja laittoman vihapuheen rajanvetoa. Tässä muutama huomioni tuon kirjoituksen herättämänä.

Suomen lainsäädäntö ei erikseen määrittele viharikos-käsitettä. Siten se ei myöskään tunne juridisena terminä vihapuhetta. Tuomiota voidaan kuitenkin koventaa esimerkiksi kunnianloukkauksessa, jos se kohdistuu vaikkapa sukupuolivähemmistöön. Se voi tällöin olla viharikos.

Käytännössä tuomioita on jaettu nimikkeellä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kunnianloukkauksesta tai laittomasta uhkauksesta. Kun vihapuheesta määritetään rangaistusta, silloin tulkitaan viharikoslakia ja sen täyttymistä. Näin ollen rangaistava vihapuhe on myös viharikos.

Toisaalta puhumalla ja käyttämällä termiä vihapuhe voidaan myös leimata kirjoittajaa tai puhujaa lainvastaiseen tekoon syyllistyväksi vaikka hänen kirjoituksensa tai puheensa ei sitä olisikaan. Tällaisesta leimaamisesta olisi myös syytä päästä eroon.

Mielestäni lainsäädäntö suojaa jo tällä hetkellä esimerkiksi vähemmistöjä riittävästi vihapuheelta. Jos lakia kiristettäisiin, voisi myös ns. vihainen puhekkin tulla rangaistavaksi eikä se olisi enää sanavapauden mukaista.

Yhtäkaikki – sanat on kuin ammuttu nuoli eikä niitä saa takaisin. Siksi harkinta ennen enter-napin painamista on syytä pitää mielessä ja välttää ensikiukun purkamiseen julkisia foorumeita.

Tämä kirjoitukseni ei ollut edes vihaista puhetta vaan lempeää kesäistä pohdintaa esillä olleesta aiheesta.

jarmonahkamaki
Perussuomalaiset Jyväskylä

Jyväskylän seudun Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja. Kuljetusteknikko, jonka logistiikkainsinööri opinnot jäivät kesken. Työkokemusta monipuolisesti auto- ja kuljetusalalta. Harrastuksena autoilu, video- ja valokuvaus. Kotisivut: https://jarmo-nahkamaki.webnode.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu